24.5.2021

Etätöistä hybridiaikaan – mitä työnantajan on hyvä tietää?

Suuri osa suomalaisista siirtyi viime keväänä viranomaissuosituksen myötä toimistolta etätyöhön lähes yhden yön aikana. Etätyöskentely lisääntyi hetkessä merkittävästi erityisesti asiantuntijatyössä.

Nyt organisaatioissa ollaan palaamassa normaalitilanteeseen, eikä etätyö enää tulevaisuudessa perustu poikkeusoloihin ja viranomaisten suosituksiin. Työoikeuden näkökulmasta muutokseen liittyy useita huomionarvoisia seikkoja, jotka työnantajan on hyvä ottaa huomioon.

Etätyö ja siitä sopiminen

Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen ja sovittuihin sääntöihin perustuvaa työskentelyä, jossa työtä tehdään kokoaikaisesti tai osittain varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Etätyötä koskevat samat työlainsäädännön säännökset kuin perinteistä työpaikalla tehtyä työtäkin.

Vapaaehtoisesta etätyöskentelystä ei välttämättä tarvitse tehdä erillistä työsopimusta. Työnantajan on kuitenkin suositeltavaa tehdä kirjallinen etätyöohjeistus, koska yli kuukauden pituisissa työsuhteissa työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus antaa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Kirjallisella ohjeistuksella voidaan välttää työsuhteen ehtoja koskevat epäselvyydet, jotka kääntyvät erimielisyystilanteessa herkästi työnantajan vahingoksi. Pitkään jatkuneet, kirjaamattomat käytännöt voivat vakiintua työsuhteen ehdoiksi, joita työnantaja ei enää yksipuolisesti pysty muuttamaan.

Etätyöohjeistuksessa kannattaa käsitellä ainakin seuraavia asioita:

Voiko työntekijän velvoittaa etätyöhön?

Etätyöstä puhuttaessa nousee esille myös kysymys siitä, voiko työnantaja velvoittaa työntekijän etätyöhön. Lähtökohtaisesti työsopimuksessa sovittu työntekopaikka sitoo työnantajaa myös etätöiden suhteen. 

Työnantaja ei siis voi yksipuolisesti velvoittaa työntekijää normaalioloissa etätöihin, jos siitä ei ole työsopimuksessa sovittu. Poikkeuksena tästä voi olla tilanne, jossa työnantaja päättää luopua kiinteästä toimipaikastaan kokonaan.

Tällöin voisi syntyä TSL 7:3 §:n mukainen tuotannollinen peruste. Etätyöskentelyyn siirtymistä ja kiinteästä toimipaikasta luopumista koskeva suunnitelma olisi käsiteltävä yhteistoimintaneuvotteluissa, ja siihen voitaisiin siirtyä irtisanomisaikoja noudattamalla.

Etätyö ja tasapuolinen kohtelu

Työnantajalla on velvollisuus kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Etätyötä koskevat säännöt ja ohjeistukset voivat siis olla eri tehtävissä toimiville työntekijöille erilaisia, kunhan erilaiselle kohtelulle on objektiiviset ja hyväksyttävät syyt.

Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää esimerkiksi työtehtävien sisältöä ja luonnetta sekä työsuorituksen laatua.

Työnantaja voi asettaa etätyölle myös rajoituksia. Työnantaja voi esimerkiksi edellyttää, että työpaikalla on aina tietty määrä työntekijöitä, tai kieltää etätyön väärinkäytöstilanteessa, jos työntekijä ei noudata työnantajan etätyöohjeistusta.

Etätyö ulkomailla

Työnantajan ei lähtökohtaisesti tarvitse sallia etätyöskentelyä ulkomailla. Työnantajalla on oikeus edellyttää, että työntekijä tekee etätöitä paikassa, josta hän pystyy palaamaan työpaikalle tietyn aikarajan puitteissa. Työnantajalla on myös oikeus edellyttää, että työtehtävät hoidetaan säännöllisen työajan tai liukumien rajoissa. Mahdolliset aikaerot eivät siis ole peruste poiketa sovituista työajoista.

Tilapäiseksi tarkoitettu työskentely ulkomailla ei vaikuta siihen, että työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä. Jos kyse on pysyvämmästä etätyöstä ulkomailla, työantajan pitää varmistaa, minkä maan työlainsäädäntöä työsuhteeseen sovelletaan.

Lisäksi on sekä työnantajan että työntekijän kannalta äärettömän tärkeää varmistua etukäteen siitä, millä tavoin työntekijän sosiaaliturva määräytyy ulkomailla työskentelyn aikana eli minkä maan sosiaaliturvaa koskevat säännökset soveltuvat etätöihin.

Työturvallisuus ja jaksaminen

Etätyöskentelyssä työnantajan mahdollisuudet työsuhteiden valvomiseen ja työntekijöiden kuormittumisen seuraamiseen ovat rajalliset. Tällöin korostuu työntekijän oma vastuu esimerkiksi riittävistä lepoajoista. Työnantajan on hyvä muistuttaa työntekijöitä jaksamisesta huolehtimisesta esimerkiksi kyselyin ja keskusteluin.

Työnantajan ottama tapaturmavakuutus koskee myös etätyötä, mutta etätyössä se on sidotumpaa työtilaan kuin varsinaisella työpaikalla. Tämä on hyvä huomioida, ja tarpeen tullen työnantajan tai työntekijän kannattaa täydentää tapaturmavakuutusta vapaaehtoisella vakuutuksella.

Uusimmat referenssit

Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026
Avustimme NoHo Partners Oyj:tä 50 miljoonan euron senioriehtoisen vakuudellisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainan laina-aika on neljä vuotta ja se erääntyy 10.9.2030. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan kolmen kuukauden EURIBOR-korkoa lisättynä 4,375 prosenttiyksikön vuotuisella marginaalilla. Joukkovelkakirjat allokoitiin kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Avustimme NoHo Partnersia myös yhtiön uuden senioriehtoisen vakuudellisen lainasopimuksen neuvottelussa. Lainasopimus käsittää 60 000 000 euron määräaikaislainajärjestelyn (term loan facility), 10 000 000 euron investointilainajärjestelyn (capex facility) ja 27 000 000 euron luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility). ”Olemme ilahtuneita sijoittajien osoittamasta mielenkiinnosta joukkovelkakirjalainaa kohtaan, mikä kertoo luottamuksesta yhtiön strategiaan. Joukkovelkakirjalainan onnistunut liikkeeseenlasku yhdessä uuden lainasopimuksen kanssa pidentää rahoituksemme maturiteettia ja mahdollistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa. Haluan kiittää kaikkia sijoittajia osallistumisesta sekä yhteistyöpankkia joukkovelkakirjalainan hyvästä toteutuksesta” , sanoo NoHo Partnersin toimitusjohtaja Jarno Suominen. OP Yrityspankki Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjänä. NoHo Partners on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.
Julkaistu 4.9.2026