19.9.2019

Asianajosalaisuus saa vahvistusta uudesta oikeuskäytännöstä

Asianajosalaisuus suojaa asianajajan ja hänen päämiehensä luottamuksellista suhdetta. Se kuuluu keskeisiin puolustautumisoikeuksiin. Yritysten on hyvä olla tietoisia siitä, mitä kaikkea asianajosalaisuus suojaa. Kysymys voi nousta esille esimerkiksi kilpailurikkomusmenettelyissä, joissa kilpailuviranomaisella on laajat tutkintavaltuudet ja tutkittavana oleva yritys joutuu luovuttamaan suuria määriä asiakirjoja. Entä muuttuuko asianajajan ja päämiehen viestinvaihto julkiseksi, jos sitä käytetään oikeudenkäyntiasiakirjana?

Korkein hallinto-oikeus on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään käsitellyt muun muassa sitä, raukeaako asianajosalaisuuden suoja, jos päämies kertoo asianajajaltaan saamansa neuvon ulkopuolisille. KHO on tänä vuonna ottanut kantaa myös asianajosalaisuuden ja asiakirjajulkisuuden suhteeseen.

Asianajosalaisuus esillä KHO:n bussikartelliratkaisussa

KHO katsoi tuoreessa bussikartellipäätöksessään (KHO:2019:98), ettei Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ollut kunnioittanut asianajosalaisuutta kartellin tutkinnassa. KKV oli liittänyt seuraamusmaksuesitykseensä Matkahuollon sähköpostiviestiketjun, jonka eräässä viestissä viitattiin asianajotoimiston antamaan oikeudelliseen suositukseen. Viesti sisälsi myös yhtiön edustajan toteamuksen, joka koski suositusta. Sähköpostiviestiä oli välitetty eteenpäin sekä Matkahuollon sisällä että ulkopuoliselle kilpailurikkomuksen osapuolelle.

KHO katsoi ensinnäkin, että asianajotoimiston oikeudellinen suositus liittyi tutkittuun kilpailurikkomukseen ja oli merkityksellinen Matkahuollon puolustautumisoikeuksien kannalta. Sillä ei ollut merkitystä, oliko Matkahuolto noudattanut suositusta tai oliko asianajotoimisto antanut suosituksensa ennen viranomaistutkinnan alkamista vai sen jälkeen.

Toiseksi KHO otti kantaa siihen, päteekö asianajosalaisuuden suoja, kun viesti on välitetty edelleen. EU:n oikeuskäytännön mukaan yrityksen sisäinen kirjeenvaihto kuuluu asianajosalaisuuden suojan piiriin, jos siinä toistetaan asianajajan antama oikeudellinen suositus (ks. esimerkiksi asia T-30/89 Hilti). Sen sijaan KHO piti tulkinnanvaraisena sitä, ulottuiko asianajosalaisuuden suoja myös yrityksen ulkopuolelle jaettuun suositukseen.

KHO totesi, että tulkinnanvaraisessa tilanteessa on painotettava kartellin osapuolten puolustautumisoikeuksia. Se tulkitsi, ettei Matkahuolto luopunut asianajosalaisuuden suojasta, vaikka se välitti asianajajiensa neuvon ulkopuoliselle kilpailurikkomuksen osapuolelle. Toisin kuin markkinaoikeus KHO siis katsoi, ettei Matkahuollolla olisi ollut velvollisuutta antaa KKV:lle asianajajan neuvon sisältävää sähköpostin osaa. KHO jättikin sen vaille merkitystä kartellia arvioidessaan. Oikeus totesi kuitenkin, etteivät yhtiön mahdollisuudet puolustautua olleet tapauksessa heikentyneet olennaisesti asianajosalaisuuden rikkomisesta huolimatta.

KHO:n linjaus puolustautumisoikeuksien suojasta on tärkeä kilpailurikkomusmenettelyissä. Vaikka KHO nyt tulkitsi puolustautumisoikeuksia ja asianajosalaisuutta laajasti, yritysten on hyvä toimia edelleen harkiten ja välttää jakelemasta asianajajan antamia oikeudellisia neuvoja muille.     

Asianajosalaisuus voi käydä perusteesta viranomaisasiakirjan salaamiseksi

KHO on selventänyt viranomaistoiminnan asiakirjajulkisuuden ja asianajosalaisuuden suhdetta kahdessa ratkaisussaan. Viranomaisasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia, ja salassapito vaatii laissa säädetyn salassapitoperusteen.

Julkista hankintaa koskevassa valitusasiassa (KHO:2019:10) valittaja pyysi tietoa hankintapäätökseen liitetystä asianajajan lausunnosta. Lausunnossa asianajaja antoi oikeudellisia neuvoja hankintayksikön suunnittelemasta hankintamenettelystä.

KHO katsoi, että lausunto on oikeudenkäyntiasiakirja, jolloin valittajalla on lähtökohtaisesti oikeus saada siitä tieto. Oikeus kuitenkin hylkäsi tietopyynnön juuri päämiehen ja asianajajan luottamuksellisen suhteen perusteella. KHO katsoi, että asianajajan salassapitovelvollisuus luo osaltaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä.

Asiassa KHO:2019:83 KHO arvioi Valtiontalouden tarkastusvirastolle osoitettua tietopyyntöä, joka koski Finavian johdannaisvastuiden selvittämiseen liittyvän tarkastusmuistion julkisuutta ja salassa pidettävyyttä. Tarkastusmuistio sisälsi tietoja Finavian asianajajien näkemyksistä ja selvitystyöstä johdannaisvastuuasian eri käsittelyvaiheissa.

KHO totesi, että tiedot kuuluvat asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin, jollei päämies halua luopua velvoitteesta. Finavia ei ollut niin tehnyt vaan halusi pitää tiedot salassa. KHO painotti ratkaisussaan jälleen, että asianajajan ja päämiehen luottamuksellinen tietojenvaihto turvaa oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuutta. Niinpä tuomioistuin katsoi, että muistiossa mainitut oikeudelliset selvitykset ja näkemykset olivat Finavian liikesalaisuuksia, joita yhtiö ei ole velvollinen luovuttamaan kolmansille.

KHO:n linjaukset tuovat tervetullutta selkeyttä asianajosalaisuuden ja asiakirjajulkisuuden suhteeseen.

Johanna Lähde ja Hanna Perikangas

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026