Asianajosalaisuus suojaa asianajajan ja hänen päämiehensä luottamuksellista suhdetta. Se kuuluu keskeisiin puolustautumisoikeuksiin. Yritysten on hyvä olla tietoisia siitä, mitä kaikkea asianajosalaisuus suojaa. Kysymys voi nousta esille esimerkiksi kilpailurikkomusmenettelyissä, joissa kilpailuviranomaisella on laajat tutkintavaltuudet ja tutkittavana oleva yritys joutuu luovuttamaan suuria määriä asiakirjoja. Entä muuttuuko asianajajan ja päämiehen viestinvaihto julkiseksi, jos sitä käytetään oikeudenkäyntiasiakirjana?
Asianajosalaisuus saa vahvistusta uudesta oikeuskäytännöstä
Johanna Lähde
Korkein hallinto-oikeus on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään käsitellyt muun muassa sitä, raukeaako asianajosalaisuuden suoja, jos päämies kertoo asianajajaltaan saamansa neuvon ulkopuolisille. KHO on tänä vuonna ottanut kantaa myös asianajosalaisuuden ja asiakirjajulkisuuden suhteeseen.
Asianajosalaisuus esillä KHO:n bussikartelliratkaisussa
KHO katsoi tuoreessa bussikartellipäätöksessään (KHO:2019:98), ettei Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ollut kunnioittanut asianajosalaisuutta kartellin tutkinnassa. KKV oli liittänyt seuraamusmaksuesitykseensä Matkahuollon sähköpostiviestiketjun, jonka eräässä viestissä viitattiin asianajotoimiston antamaan oikeudelliseen suositukseen. Viesti sisälsi myös yhtiön edustajan toteamuksen, joka koski suositusta. Sähköpostiviestiä oli välitetty eteenpäin sekä Matkahuollon sisällä että ulkopuoliselle kilpailurikkomuksen osapuolelle.
KHO katsoi ensinnäkin, että asianajotoimiston oikeudellinen suositus liittyi tutkittuun kilpailurikkomukseen ja oli merkityksellinen Matkahuollon puolustautumisoikeuksien kannalta. Sillä ei ollut merkitystä, oliko Matkahuolto noudattanut suositusta tai oliko asianajotoimisto antanut suosituksensa ennen viranomaistutkinnan alkamista vai sen jälkeen.
Toiseksi KHO otti kantaa siihen, päteekö asianajosalaisuuden suoja, kun viesti on välitetty edelleen. EU:n oikeuskäytännön mukaan yrityksen sisäinen kirjeenvaihto kuuluu asianajosalaisuuden suojan piiriin, jos siinä toistetaan asianajajan antama oikeudellinen suositus (ks. esimerkiksi asia T-30/89 Hilti). Sen sijaan KHO piti tulkinnanvaraisena sitä, ulottuiko asianajosalaisuuden suoja myös yrityksen ulkopuolelle jaettuun suositukseen.
KHO totesi, että tulkinnanvaraisessa tilanteessa on painotettava kartellin osapuolten puolustautumisoikeuksia. Se tulkitsi, ettei Matkahuolto luopunut asianajosalaisuuden suojasta, vaikka se välitti asianajajiensa neuvon ulkopuoliselle kilpailurikkomuksen osapuolelle. Toisin kuin markkinaoikeus KHO siis katsoi, ettei Matkahuollolla olisi ollut velvollisuutta antaa KKV:lle asianajajan neuvon sisältävää sähköpostin osaa. KHO jättikin sen vaille merkitystä kartellia arvioidessaan. Oikeus totesi kuitenkin, etteivät yhtiön mahdollisuudet puolustautua olleet tapauksessa heikentyneet olennaisesti asianajosalaisuuden rikkomisesta huolimatta.
KHO:n linjaus puolustautumisoikeuksien suojasta on tärkeä kilpailurikkomusmenettelyissä. Vaikka KHO nyt tulkitsi puolustautumisoikeuksia ja asianajosalaisuutta laajasti, yritysten on hyvä toimia edelleen harkiten ja välttää jakelemasta asianajajan antamia oikeudellisia neuvoja muille.
Asianajosalaisuus voi käydä perusteesta viranomaisasiakirjan salaamiseksi
KHO on selventänyt viranomaistoiminnan asiakirjajulkisuuden ja asianajosalaisuuden suhdetta kahdessa ratkaisussaan. Viranomaisasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia, ja salassapito vaatii laissa säädetyn salassapitoperusteen.
Julkista hankintaa koskevassa valitusasiassa (KHO:2019:10) valittaja pyysi tietoa hankintapäätökseen liitetystä asianajajan lausunnosta. Lausunnossa asianajaja antoi oikeudellisia neuvoja hankintayksikön suunnittelemasta hankintamenettelystä.
KHO katsoi, että lausunto on oikeudenkäyntiasiakirja, jolloin valittajalla on lähtökohtaisesti oikeus saada siitä tieto. Oikeus kuitenkin hylkäsi tietopyynnön juuri päämiehen ja asianajajan luottamuksellisen suhteen perusteella. KHO katsoi, että asianajajan salassapitovelvollisuus luo osaltaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä.
Asiassa KHO:2019:83 KHO arvioi Valtiontalouden tarkastusvirastolle osoitettua tietopyyntöä, joka koski Finavian johdannaisvastuiden selvittämiseen liittyvän tarkastusmuistion julkisuutta ja salassa pidettävyyttä. Tarkastusmuistio sisälsi tietoja Finavian asianajajien näkemyksistä ja selvitystyöstä johdannaisvastuuasian eri käsittelyvaiheissa.
KHO totesi, että tiedot kuuluvat asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin, jollei päämies halua luopua velvoitteesta. Finavia ei ollut niin tehnyt vaan halusi pitää tiedot salassa. KHO painotti ratkaisussaan jälleen, että asianajajan ja päämiehen luottamuksellinen tietojenvaihto turvaa oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuutta. Niinpä tuomioistuin katsoi, että muistiossa mainitut oikeudelliset selvitykset ja näkemykset olivat Finavian liikesalaisuuksia, joita yhtiö ei ole velvollinen luovuttamaan kolmansille.
KHO:n linjaukset tuovat tervetullutta selkeyttä asianajosalaisuuden ja asiakirjajulkisuuden suhteeseen.
Johanna Lähde ja Hanna Perikangas