18.5.2015

Miten luen selvittäjän ehdotusta saneerausohjelmaksi? 5 tärkeintä kohtaa

Kun velkojan sähköpostiin ilmestyy selvittäjän laatima yrityssaneerausohjelmaehdotus, voi reaktio olla välitön tuska ja uupumus. Sivuja on helposti useita kymmeniä ja liitteet päälle, eikä sisällysluettelokaan aina auta hahmottamaan, miten paperinivaskaa pitäisi käsitellä. Ohjelmaehdotuksen analysointi kannattaa ulkoistaa alan ammattilaiselle, mutta jos teet sen itse, kaiva esiin seuraavat tärkeimmät kohdat.

Saneerausohjelmaehdotuksessa on kaksi pääosaa: a) selvitysosa (kuinka tähän on tultu?) ja b) toimenpideosa (miten tästä eteenpäin?). Velkojan kannalta on tärkeintä tutustua toimenpideosaan, jossa ohjelmaehdotuksen pihvi piilee. Tarkasta erityisesti seuraavat viisi kohtaa.

1. Onko saatava merkitty oikein?

Olennaisinta on varmistaa, että velkojan saatava on merkitty ohjelmaehdotukseen oikein. Saneerausvelat luetellaan erillisessä saneerausvelkaliitteessä, minkä lisäksi velka on merkitty maksuohjelmaliitteeseen.

Velkojalla on oikeus vaatia saatavalleen viivästyskorkoa saneerausmenettelyn alkuun asti. Onko korkovaatimuksesi huomioitu?

Jos saatava on merkitty virheellisesti, sinun on tehtävä väite eli toimitettava selvittäjälle kirjallinen ilmoitus asiasta. Muista, että väitteiden toimittamiselle on asetettu erillinen määräaika.

2. Tuottaako ohjelmaehdotus enemmän kuin uskottava konkurssivertailulaskelma?

Saneerauksen tulee aina olla velkojalle parempi vaihtoehto kuin konkurssi. Siksi ohjelmaehdotukseen sisältyy konkurssivertailulaskelma, jossa kuvataan, mitä velkojalle voitaisiin maksaa hypoteettisessa konkurssissa.

Pidätkö selvittäjän laskelmaa kuvitteellisesta konkurssista uskottavana vai katsotko, että konkurssissa voitaisiin maksaa isompia jako-osuuksia velkojille?

Jos pidät selvittäjän konkurssivertailulaskelmaa liian pessimistisenä, voit jättää lausuman, jossa esität perustellun näkemyksesi laskelman puutteista. Lausumien antamiselle on asetettu oma määräaikansa.

3. Ovatko liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä kassavirtaennuste realistisia?

Selvittäjän ehdottama maksuohjelma perustuu aina ennusteeseen tulevasta. Ohjelmaehdotuksen perustana olevan liiketoimintasuunnitelman oletetaan tuottavan tietyn kassavirran. Pidätkö liiketoimintasuunnitelmaa ja kassavirtaennustetta realistisena?

Jos ennuste on mielestäsi liian optimistinen, konkurssi voisi kuitenkin olla velkojille parempi vaihtoehto. Mieti, haluatko antaa tästä asiasta lausuman.

4. Mitä omistajilta odotetaan?

Yrityssaneerauslaissa ei ole suoria määräyksiä velallisyhtiön omistajien velvollisuudesta osallistua ”talkoisiin”. Käytännössä omistajat ovat kuitenkin harvoin sivussa yhtiön saneerauksesta.

Omistajat voivat tukea käyttöpääomaa muun muassa tekemällä lisäsijoituksia yhtiöön tai suostumalla saataviensa etusijan huonontamiseen. Esimerkiksi osakaslaina saatetaan tällaisessa tilanteessa muuntaa pääomalainaksi. Mikäli saneerausvelkojille halutaan tarjota mahdollisuus muuntaa saatavansa yhtiön osakkeiksi, se edellyttää aina yhtiökokouksen hyväksyntää.

Jos omistajat näyttävät vapaamatkustajilta, velkoja voi kritisoida asiaa lausumassaan.

5. Onko velkojille annettu oikeus lisäsuorituksiin?

Joskus maksuohjelman perustana ollut kassavirtaennuste voi osoittautua liian varovaiseksi. Velallisyhtiö voikin onnistua paremmin kuin ennakoitiin, jolloin velkojille suoritettavat maksut ovat liian pieniä suhteessa velalliselle kertyvään rahavirtaan. Näitä tilanteita varten ohjelmaehdotuksessa tulisi olla velvollisuus suorittaa lisäsuorituksia.

Onko lisäsuoritusvelvollisuus otettu ohjelmaehdotuksen osaksi ja onko se sopivan suuruinen? Velallisen onnistumista ei kuitenkaan kannata rahastaa täysimääräisesti, vaan yhtiölle on hyvä jättää järkevä osuus menestyksen tuottamasta hyödystä investointien ja muiden kasvuun liittyvien tarpeiden kattamiseksi.

Lisäsuoritusvelvollisuuden puutteesta voi huomauttaa lausumassa.

Saneerausohjelmaehdotuksesta voi saada selon itsenäisestikin. Asiantuntijan apu voi kuitenkin olla paikallaan, jos velkojalla on iso intressi tai saatavan turvaksi on annettu vakuus. Myös väitteiden ja lausumien laatimisessa kannattaa käyttää juridista apua.

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025
Osakkaamme Pauliina Tenhunen toimii European Battery Technologies Oy:n konkurssipesän hoitajana. Konkurssipesä myi konkurssissa olevan yhtiön koko omaisuuden, joka koostui muun muassa akkutehdaslaitteistosta ja toimintaan liittyvistä IP-oikeuksista. Myyty laitteisto on ollut 2010-luvulla ensimmäinen laatuaan, ja tehdas on aikanaan tuottanut LFP-paristoja ensimmäisenä Euroopassa. Ostaja on Virossa ja Saksassa toimiva Skeleton Technologies, joka on globaali energian varastoinnin kehittäjä ja valmistaja. Ostaja jatkaa toimintaa konkurssiyhtiöllä vuokralla olleissa toimitiloissa Varkaudessa. Toimitilat omistaa Varkauden kaupungin omistama yhtiö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Konkurssihallinto on tyytyväinen tähän lopputulokseen, sillä akkutehdastoiminnan jatko oli konkurssipesänkin ensisijaisena tavoitteena.
Julkaistu 26.5.2023
Toimimme ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiö Litorina Capitalin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Pohjoismaiden kaksi johtavaa sisäleikkipuistoketjua, Leo’s  Leikkimaa ja HopLop, yhdistyivät. Leo’s  Leikkimaan pääomistaja Litorina IV -rahasto ja HopLopin pääomistaja CapMan Special Situations I sopivat omistusjärjestelystä, jossa Leo’s  Leikkimaa ja HopLop yhdistyvät Euroopan johtavaksi sisäleikkipuistokonserniksi. Molemmat osapuolet jatkavat omistajina uudessa järjestelyn tuloksena syntyneessä konsernissa. HopLop-ketju jatkaa toimintaansa Suomessa HopLop-brändin alla. Uusi konserni on Euroopan suurin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Sillä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Leo’s  Leikkimaa on Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju, jolla on yhteensä 50 puistoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Saksassa. Puistoista 7 on Suomessa. HopLop on Suomen suurin lasten sisäliikunta- ja seikkailupuistoketju ja merkittävin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Suomessa on 17 HopLop-puistoa ja Saksassa 1. Litorina on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijaitsee Tukholmassa. Se on perustettu vuonna 1998. Se sijoittaa kapeiden erikoismarkkinoiden johtaviin yrityksiin, joilla on pääkonttori Pohjoismaissa. Tällä hetkellä sillä on 13 portfolioyhtiötä.
Julkaistu 2.2.2023
Relacom Finland Oy asetettiin konkurssiin marraskuussa 2019 yhtiön omasta hakemuksesta. Relacom Finland Oy oli yksi Suomen johtavista tele- ja tietoliikenteen asennuspalveluja tarjoavista yhtiöistä, ja se harjoitti toimintaa koko Suomessa. Yhtiö tarjosi muun muassa teleliikenneverkkojen ja sähköverkkojen asennusta ja ylläpitoa. Konkurssiin asettamisen hetkellä yhtiöllä oli noin 400 työntekijää. Konkurssimenettely saatiin päätökseen noin kolmessa vuodessa velkojien hyväksyttyä lopputilityksen joulukuussa 2022. Konkurssipesän pesänhoitajana toimi asianajaja Pekka Jaatinen. Konkurssin alettua konkurssipesä selvitti yhtiön keskeneräisiä projekteja ja saattoi niitä kannattavilta osin loppuun. Muutoin projektien osalta tehtiin hallitut alasajot ja luovutukset asiakkaalle. Osa projekteista oli myös yhteiskunnallisesti merkittäviä. Konkurssipesä palkkasi 112 yhtiön aikaista työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin projektien loppuunsaattamiseksi ja hallitun alasajon varmistamiseksi. Konkurssipesä ei kuitenkaan jatkanut velallisen liiketoimintaa. Yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuus koostui muun muassa erinäisistä työkaluista, laitteista ja useista ajoneuvoista. Konkurssipesä selvitti erilaisia vaihtoehtoja omaisuuden realisoinnin tehokkaaksi toteuttamiseksi, ja myynnit toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen konkurssirealisaattorin kanssa. Keskeneräisten projektien loppuunsaattamisesta ja yhtiön irtaimen omaisuuden myynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä ja kirjanpitoarvoa suurempi. Etuoikeudettomille velkojille kertyi konkurssissa noin 41 prosentin jako-osuudet.
Julkaistu 11.1.2023