2.12.2024

Listing Act: ensimmäiset muutokset esiteasetukseen ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen 4.12.2024

Ensimmäiset Listing Act ((EU) 2024/2809)
-sääntelymuutoskokonaisuuden nojalla tehtävät muutokset esiteasetukseen ((EU) 2017/1129) ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen ((EU) 596/2014, MAR) tulevat sovellettavaksi 4.12.2024 alkaen. Muutokset julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 14.11.2024.

Kyseessä on ensimmäinen erä Listing Actin tuomista muutoksista Esiteasetukseen ja MARiin. Seuraavien muutosten on määrä tulla voimaan 5. maaliskuuta 2026 ja viimeisten muutosten 5. kesäkuuta 2026.

Esiteasetukseen ja MARiin tehtävien muutoksen lisäksi annetaan myös uutta alemman asteista sääntelyä ja ohjeistusta, kumotaan listalleottodirektiivi (2001/34/EC) ja tehdään myös joitakin muutoksia MiFID II -sääntelyyn. Julkaisimme 25.4.2023 blogikirjoituksen Listing Act -sääntelyn valmistelusta ja siihen liittyvien ehdotusten arvioiduista vaikutuksista markkinatoimijoihin.

Esiteasetuksen esitepoikkeukset laajenevat

Esiteasetuksen esitepoikkeukset (1(4) ja 1(5) artikla) muuttuvat aiempaa laajemmiksi niin sanotun ”private placement” -poikkeuksen raja-arvon noustessa aiemmasta 20 prosentista 30 prosenttiin ja listautumisen jälkeisten liikkeeseenlaskujen vapautuessa tietyin edellytyksin kokonaan esitevaatimuksista. Jatkossa ei ole velvollisuutta julkistaa esitettä muun muassa seuraavissa tilanteissa:

  • tarjottaessa yleisölle arvopapereita, jotka ovat samanlajisia kuin säännellyllä markkinalla tai pk-yritysten kasvumarkkinalla kaupankäynnin kohteena jo olevat arvopaperit, jos arvopaperien osuus samalla markkinalla kaupankäynnin kohteena olevista arvopapereista on alle 30 prosenttia 12 kuukauden ajanjakson aikana, liikkeeseenlaskija ei ole uudelleenjärjestely- tai maksukyvyttömyysmenettelyssä ja liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetaan sääntelyn edellyttämät tiedot sisältävä poikkeusasiakirja, joka asetetaan yleisön saataville ja joka saa olla enintään 11 A4-kokoisen sivun pituinen;
  • tarjottaessa yleisölle arvopapereita, jotka ovat samanlajisia kuin arvopaperit, jotka ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai pk-yritysten kasvumarkkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista, edellyttäen, että yleisölle tarjottavia arvopapereita ei lasketa liikkeeseen sulautumis- tai jakautumisvastikkeena taikka tarjousvastikkeena julkisessa ostotarjouksessa, liikkeeseenlaskija ei ole uudelleenjärjestely- tai maksukyvyttömyysmenettelyssä ja liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetaan sääntelyn edellyttämät tiedot sisältävä poikkeusasiakirja, joka asetetaan yleisön saataville ja joka saa olla enintään 11 A4-kokoisen sivun pituinen;
  • listattaessa arvopapereita, jotka ovat samanlajisia kuin samalla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena jo olevat arvopaperit, edellyttäen, että niiden osuus samalla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena jo olevien osakkeiden lukumäärästä on alle 30 prosenttia 12 kuukauden ajanjaksona;
  • listattaessa osakkeita, jotka saadaan muuntamalla tai vaihtamalla muita arvopapereita taikka käyttämällä muiden arvopapereiden tuottamia oikeuksia, jos saadut osakkeet ovat samanlajisia kuin samalla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena jo olevat arvopaperit, edellyttäen, että mainittujen osakkeiden osuus samalla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena jo olevien samanlajisten osakkeiden lukumäärästä on alle 30 prosenttia 12 kuukauden ajanjaksona; ja
  • listattaessa arvopapereita, jotka ovat samanlajisia kuin arvopaperit, jotka ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi, edellyttäen, että yleisölle tarjottavia arvopapereita ei lasketa liikkeeseen sulautumis- tai jakautumisvastikkeena taikka tarjousvastikkeena julkisessa ostotarjouksessa, liikkeeseenlaskija ei ole uudelleenjärjestely- tai maksukyvyttömyysmenettelyssä ja liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetaan sääntelyn edellyttämät tiedot sisältävä poikkeusasiakirja, joka asetetaan yleisön saataville ja joka saa olla enintään 11 A4-kokoisen sivun pituinen.

Muutoksen voidaan odottaa olennaisesti helpottavan varojen keräämistä esimerkiksi merkintäetuoikeusannilla, sillä jatkossa liikkeeseenlaskija voi edellä mainituin edellytyksin tarjota arvopapereita julkaisemalla ainoastaan kevyen poikkeusasiakirjan, joka sisältää tiedot arvopaperitarjouksesta ja liikkeeseenlaskijaa koskevista riskitekijöistä. Myös niin sanotun ”private placement” -poikkeuksen raja-arvon korottaminen 30 prosenttiin laajentaa merkittävästi liikkeeseenlaskijoiden mahdollisuuksia kerätä varoja alhaisemmin kustannuksin sekä nopeammalla ja suoraviivaisemmalla menettelyllä.

Listing Actissa on otettu huomioon myös merkintäetuoikeusanteja koskeva suomalainen markkinakäytäntö, jossa osana merkintäetuoikeusantia tarjotaan ja otetaan kaupankäynnin kohteeksi merkintäoikeuksia, jotta osakkeenomistajat voivat hyötyä merkintäoikeuksistaan taloudellisesti. Suomalaisten viranomaisten aloitteesta Listing Actin lopullisessa versiossa on nimenomaisesti todettu esitevapautusten kattavan myös merkintäoikeudet, jos merkintäoikeudet liittyvät esitevapautuksen piirissä olevien arvopapereiden tarjoamiseen tai listaamiseen.

Muutoksia turvasatamakauppojen menettelytapoihin, ilmoittamiseen ja julkistamiseen

Takaisinosto-ohjelmia ja vakauttamista koskeva poikkeus (MAR 5 artikla) muuttuu liikkeeseenlaskijan omilla osakkeilla tehtävien turvasatamakauppojen menettelytapojen, ilmoittamisen ja julkistamisen osalta. Muutoksen myötä liikkeeseenlaskijan velvoitteita ilmoittaa säännöksen tarkoittamista omien osakkeiden turvasatamakaupoista eri markkinapaikkojen viranomaisille kevennetään. Jatkossa tiedot tulee ilmoittaa ainoastaan likviditeetiltään mitattuna merkityksellisemmän markkinan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka toimittaa ne pyynnöstä muille viranomaisille.

Liikkeeseenlaskijan omien osakkeiden takaisinosto on turvasatamakauppa, jos siinä noudatetaan MAR 5 artiklan ja komission delegoidun asetuksen ((EU) 2016/1052) säätelemiä menettelytapoja ja hankittujen osakkeiden käyttörajoituksia. Menettelytapoja ja käyttörajoituksia noudattamalla liikkeeseenlaskijan saa suojan (turvasataman) markkinoiden väärinkäytön kieltoa koskevan säännöksen soveltamiselta. Edellytyksenä on, että liikkeeseenlaskijan menettely täyttää sääntelyn vaatimukset, joita ovat:

  • kaikki ohjelmaa koskevat tiedot julkistetaan ennen omien osakkeiden hankinnan aloittamista;
  • kauppakohtaiset ja yhdistetyt tiedot ilmoitetaan likviditeetiltään mitattuna merkityksellisemmän markkinan toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään toteuttamispäivää seuraavan seitsemännen (7.) kaupankäyntipäivän loppuun mennessä;
  • tiedot kaupoista julkistetaan yhdistetyssä muodossa yleisölle;
  • kauppojen hintaa ja volyymiä koskevia raja-arvoja noudatetaan.

Poikkeuksen soveltuminen edellyttää, että takaisinosto-ohjelman tarkoituksena on alentaa liikkeeseenlaskijan omaa pääomaa, täyttää vieraan pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden vaihtamisesta oman pääoman ehtoisiksi johtuvat velvoitteet tai täyttää osakeoptio-ohjelmista tai muusta osakkeiden jakamisesta työntekijöille tai hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille johtuvat velvoitteet.

Finanssivalvonnalle turvasatamakaupat tulee ilmoittaa 4.12.2024 alkaen sähköpostitse, jotta Finanssivalvonta voi toimittaa turvasataman alla hankittujen omien osakkeiden ostot tiedoksi myös muille relevanteille viranomaisille. Aiemmin Finanssivalvonta keräsi tiedot tiedotevarastosta, minkä vuoksi sääntely ei ole edellyttänyt turvasatamakauppojen erillistä ilmoittamista. Menettelytavat ja yhteystiedot löytyvät Finanssivalvonnan valvottavatiedotteesta.

Markkinoiden tunnustelua koskeva sääntely muuttuu turvasatamasääntelyksi

Markkinoiden tunnustelua (MAR 11 artikla) koskeva sääntely muuttuu turvasatamasääntelyksi ja kattaa aiempaa laajemmin eri tilanteita. Jatkossa tietoa ilmaiseva osapuoli saa suojaa (turvasataman) sisäpiiritiedon laittoman ilmaisun kieltoa koskevan säännöksen soveltamiselta noudattamalla seuraavia MAR 11(4) artiklassa säädettyjä menettelytapoja:

  • sisäpiiritiedon antamiselle on tiedon vastaanottavan henkilön suostumus;
  • tiedon ilmaisija on ilmoittanut tiedon vastaanottavalle henkilölle tietoon ja rahoitusvälineeseen, jota tieto koskee, liittyvästä käyttö-, neuvonta- ja ilmaisukiellosta;
  • tiedon ilmaisija on pitänyt kirjaa kaikesta markkinoiden tunnustelun vastaanottavalle henkilölle annetusta tiedosta (mukaan lukien tietoon liittyvistä kielloista) sekä mahdollisten sijoittajien, joille tietoa on ilmaistu, henkilöllisyydestä, sekä myös esimerkiksi mahdollisen sijoittajan puolesta toimivista oikeushenkilöistä ja luonnollisista henkilöistä, sekä kunkin tietojen ilmaisemisen päivämäärästä ja kellonajasta;
  • tiedon ilmaiseva osapuoli toimittaa tällaiset kirjatut tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä.

MARin muutoksen mukaan markkinoiden tunnusteluun liittyvän turvasatamasääntelyn noudattaminen on tiedon ilmaiseville osapuolille vapaaehtoista, eikä sen noudattamatta jättäminen merkitse olettamaa siitä, että sisäpiiritietoa olisi ilmaistu laittomasti. Turvasatamasääntelyn ulkopuolinen markkinoiden tunnustelu ei kuitenkaan saa välitöntä turvasatamasääntelyyn perustuvaa suojaa sisäpiiritiedon laittomalta ilmaisulta. MARin muutos sisältää pakollisia vaatimuksia myös turvasatamasääntelyn ulkopuolella tapahtuvalle markkinoiden tunnustelulle.

Nähdäksemme markkinoiden tunnustelua koskeva muutos selkeyttää MAR 11 artiklan tulkintaa ja soveltamisalaa, mutta ei merkitse olennaista muutosta Listing Actia edeltävään oikeustilaan nähden.

Liiketoimien ilmoittamiseen sovellettava raja-arvo nousee

Johtohenkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien liiketoimia (MAR 19 artikla) koskeva sääntely muuttuu siten, että jatkossa kalenterivuoden aikana liiketoimien ilmoittamiseen sovellettava raja-arvo nousee 20 000 euroon (aiemmasta 5 000 eurosta). Jatkossa liikkeeseenlaskijan johtohenkilöille ja heidän lähipiiriinsä kuuluville luonnollisille ja oikeushenkilöille muodostuu ilmoitusvelvollisuus kaikkiin myöhempiin liiketoimiin, kun liiketoimien kokonaismäärä liikkeeseenlaskijan rahoitusvälineillä kalenterivuoden aikana saavuttaa 20 000 euron kokonaismäärän. Kuten aiemminkin, raja-arvo lasketaan laskemalla yhteen nettouttamatta kaikki liiketoimet.

MARin mukaan toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisten kansallisten markkinaolosuhteiden perusteella päättää nostaa tai laskea edellä mainittua liiketoimien raja-arvoa. Finanssivalvonta on vahvistanut, ettei Suomen markkinalla ole tunnistettavissa tällaista puoltavia erityisiä markkinaolosuhteita, vaan Finanssivalvonta on päättänyt noudattaa 20 000 euron raja-arvoa.

Sääntely muuttuu myös johtohenkilöitä koskevan suljetun ajanjakson kaupankäyntikiellon osalta. Poikkeukset kieltoon laajenevat, ja jatkossa liikkeeseenlaskija voi sallia johtohenkilön kaupankäynnin muun muassa osana johtoaseman edellytyksenä olevien rahoitusvälineiden hankintaa tai näihin liittyen (eli osana palkitsemis-, omistus- ja säästöjärjestelmiä). Lisäksi voidaan sallia myös liiketoimet, johon ei liity suljetun ikkunan aikana johtohenkilön aktiivista sijoituspäätöstä (esim. perinnöt ja lahjat) tai jotka johtuvat ainoastaan ulkoisista tekijöistä tai kolmansien osapuolten toimista (esim. liikkeeseenlaskijan osakkeita koskeva julkinen ostotarjous) tai jotka ovat ennalta määritettyihin ehtoihin perustuvia liiketoimia tai kaupankäyntitoimia, mukaan lukien johdannaisten käyttö (esim. ennen suljettua ajanjaksoa määriteltyyn kaupankäyntiohjelmaan tai tiettyyn rajahintaan perustuva kauppa).

Nähdäksemme muutos on perusteltu, sillä aiempi sääntely on rajoittanut liiketoimien toteuttamista myös tilanteissa, joihin ei ole liittynyt riskiä tiedollisen etulyöntiaseman hyväksikäyttämisestä.

Asiantuntijamme auttavat mielellään kaikissa kysymyksissä liittyen Listing Actin tuomiin muutoksiin sääntelyssä.

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026
Avustamme Fingrid Oyj:tä järjestelyssä, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myy noin 20 prosentin omistusosuutensa Fingridistä Suomen valtiolle ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle. Fingrid omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki sähkönsiirron merkittävät ulkomaanyhteydet. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. 
Julkaistu 11.2.2026