23.9.2024

Korkein hallinto-oikeus: Tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaava-alueelle muodostunut susireviiri ei tee kaavapäätöksestä lainvastaista

Miten arvioida elinkaareltaan usean vuosikymmenen pituisen tuulivoimahankkeen vaikutuksia luontodirektiivin nojalla tiukan suojelun piirissä olevaan eläimeen, jonka reviiri ja laumastatus elää ja muuttuu vuodesta toiseen? Entä jos hyväksytyssä osayleiskaavassa tuulivoima-alueeksi osoitetulle alueelle muodostuukin kaavapäätöksen jälkeen susireviiri? 

Susikannan viime vuosina tapahtuneen kasvun myötä nämä kysymykset ovat tulleet pohdittavaksi yhä useammassa tuulivoimaosayleiskaavassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden muu päätös 2336/2024 vahvistaa olemassa ollutta oikeustilaa: kaavapäätöksen lainmukaisuutta ei arvioida takautuvasti, vaan päätöksentekohetkellä olleen tiedon valossa.

Utajärven kunnanvaltuusto oli päätöksellään 10.1.2019 hyväksynyt Pahkavaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Paikallinen yhdistys oli valittanut päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja tämän hylkäävän päätöksen jälkeen myöhemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi yhdistyksen valituslupahakemuksen.

Yhdistys nosti asiassa myöhemmin purkukanteen (ns. ylimääräinen muutoksenhaku) vaatien osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen purkamista ja täytäntöönpanon kieltämistä sillä perusteella, että yleiskaava-alueella oli yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tehty susihavaintoja. Alueelle oli sittemmin muodostunut susireviiri. Yhdistys katsoi, että susihavaintojen myötä asiaan oli tullut kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen uutta selvitystä, joka olisi voinut vaikuttaa asiaan. Susihavainnot tuulivoima-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä olivat kaavasta käydyn valitusprosessin jälkeiseltä ajalta, minkä vuoksi yhdistys ei ollut voinut vedota susihavaintoihin valituksessaan eikä valituslupahakemuksessaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty. KHO kuitenkin katsoi, että kaavoituksessa päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain päätöksentekohetkellä olemassa olleet tosiseikat ja muut olosuhteet sekä niistä tuolloin saatavissa ollut selvitys. Edellä mainitussa lainkohdassa puolestaan tarkoitetaan sellaista uutta selvitystä, joka on ollut olemassa jo purettavaksi haettavaa päätöstä tehtäessä, mutta jota ei ole hakijasta riippumattomista syistä esitetty vielä tuolloin. Edelleen KHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt, että yleiskaava-alueella olisi ollut susilauman reviiri tammikuussa 2019, kun kunnanvaltuusto oli tehnyt kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen, eikä päätöksentekijän tietoon myöskään ollut tuolloin tuotu epäilyjä susihavainnoista alueella. Tästä syystä purkuhakemus hylättiin.

KHO totesi kuitenkin selvyyden vuoksi, että luonnonsuojelulain 78 §:ssä säädetty luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen eläinlajien, kuten suden, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto on lainvoimaisesta yleiskaavasta huolimatta voimassa ja tulee ottaa huomioon myönnettäessä tuulivoimahankkeelle rakennuslupia tai tehtäessä muita päätöksiä.

KHO:n päätös oli odotetunlainen ja tukee lainsäätäjän tarkoitusta: kaavapäätöksen jälkeen kaava-alueella tapahtuneet muutokset esimerkiksi kaava-alueen luonnonolosuhteissa ja tarkemmin esimerkiksi suojeltavien eläinlajien levittäytyminen alueelle eivät vaikuta kaavapäätöksen lainmukaisuuden arviointiin.

KHO:n ratkaisu on kuitenkin samalla muistutus siitä, että susireviirin muodostuminen jo hyväksytylle osayleiskaava-alueelle saattaa muodostaa tarpeen arvioida susivaikutuksia uudestaan rakennuslupavaiheessa. 

Uusimmat referenssit

Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustimme Oomi Solar Oy:tä aurinkovoimapuisto- ja sähkövarastohankkeen myynnissä Tuulipolar Oy:lle. Järjestely koski Tornioon rakennettavaa 24 MWp aurinkovoimalaa sekä 36 MW / 70 MWh sähkövarastoa (BESS). Tuulipolar Oy toimii voimalan omistajana ja operoijana, ja Oomi Solar Oy vastaa voimalan suunnittelusta ja rakentamisesta. Hanke muodostaa maailman pohjoisimman teollisen hybridivoimalakokonaisuuden, joka edistää Suomen energiajärjestelmän vihreää siirtymää lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja sähkövarastointikapasiteettia Pohjois-Suomessa. Hybridivoimalaratkaisu mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta ja tukee sähköjärjestelmän tasapainoa ympäri vuoden. Hybridivoimalan tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2028. Oomi Solar Oy on kotimainen uusiutuvan energian asiantuntija jo lähes 200 MW rakennetun aurinkovoimakapasiteetin kokemuksella. Oomi Solar Oy auttaa yrityksiä ja yhteisöjä vauhdittamaan vihreää siirtymää tarjoamalla kokonaisvaltaisia ratkaisuja: aurinkovoimaloita, sähkövarastoja ja niihin liittyviä elinkaaripalveluja hankekehityksestä ylläpitoon. Omi Solar Oy:ssä työskentelee yli 20 energia-alan asiantuntijaa ja se toimittaa aurinkovoimalaprojekteja ympäri Suomea. Yhtiön visio on olla Suomen halutuin aurinkovoima- ja energiaratkaisukumppani.
Julkaistu 5.6.2026
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026