23.9.2024

Korkein hallinto-oikeus: Tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaava-alueelle muodostunut susireviiri ei tee kaavapäätöksestä lainvastaista

Miten arvioida elinkaareltaan usean vuosikymmenen pituisen tuulivoimahankkeen vaikutuksia luontodirektiivin nojalla tiukan suojelun piirissä olevaan eläimeen, jonka reviiri ja laumastatus elää ja muuttuu vuodesta toiseen? Entä jos hyväksytyssä osayleiskaavassa tuulivoima-alueeksi osoitetulle alueelle muodostuukin kaavapäätöksen jälkeen susireviiri? 

Susikannan viime vuosina tapahtuneen kasvun myötä nämä kysymykset ovat tulleet pohdittavaksi yhä useammassa tuulivoimaosayleiskaavassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden muu päätös 2336/2024 vahvistaa olemassa ollutta oikeustilaa: kaavapäätöksen lainmukaisuutta ei arvioida takautuvasti, vaan päätöksentekohetkellä olleen tiedon valossa.

Utajärven kunnanvaltuusto oli päätöksellään 10.1.2019 hyväksynyt Pahkavaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Paikallinen yhdistys oli valittanut päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja tämän hylkäävän päätöksen jälkeen myöhemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi yhdistyksen valituslupahakemuksen.

Yhdistys nosti asiassa myöhemmin purkukanteen (ns. ylimääräinen muutoksenhaku) vaatien osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen purkamista ja täytäntöönpanon kieltämistä sillä perusteella, että yleiskaava-alueella oli yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tehty susihavaintoja. Alueelle oli sittemmin muodostunut susireviiri. Yhdistys katsoi, että susihavaintojen myötä asiaan oli tullut kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen uutta selvitystä, joka olisi voinut vaikuttaa asiaan. Susihavainnot tuulivoima-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä olivat kaavasta käydyn valitusprosessin jälkeiseltä ajalta, minkä vuoksi yhdistys ei ollut voinut vedota susihavaintoihin valituksessaan eikä valituslupahakemuksessaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty. KHO kuitenkin katsoi, että kaavoituksessa päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain päätöksentekohetkellä olemassa olleet tosiseikat ja muut olosuhteet sekä niistä tuolloin saatavissa ollut selvitys. Edellä mainitussa lainkohdassa puolestaan tarkoitetaan sellaista uutta selvitystä, joka on ollut olemassa jo purettavaksi haettavaa päätöstä tehtäessä, mutta jota ei ole hakijasta riippumattomista syistä esitetty vielä tuolloin. Edelleen KHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt, että yleiskaava-alueella olisi ollut susilauman reviiri tammikuussa 2019, kun kunnanvaltuusto oli tehnyt kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen, eikä päätöksentekijän tietoon myöskään ollut tuolloin tuotu epäilyjä susihavainnoista alueella. Tästä syystä purkuhakemus hylättiin.

KHO totesi kuitenkin selvyyden vuoksi, että luonnonsuojelulain 78 §:ssä säädetty luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen eläinlajien, kuten suden, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto on lainvoimaisesta yleiskaavasta huolimatta voimassa ja tulee ottaa huomioon myönnettäessä tuulivoimahankkeelle rakennuslupia tai tehtäessä muita päätöksiä.

KHO:n päätös oli odotetunlainen ja tukee lainsäätäjän tarkoitusta: kaavapäätöksen jälkeen kaava-alueella tapahtuneet muutokset esimerkiksi kaava-alueen luonnonolosuhteissa ja tarkemmin esimerkiksi suojeltavien eläinlajien levittäytyminen alueelle eivät vaikuta kaavapäätöksen lainmukaisuuden arviointiin.

KHO:n ratkaisu on kuitenkin samalla muistutus siitä, että susireviirin muodostuminen jo hyväksytylle osayleiskaava-alueelle saattaa muodostaa tarpeen arvioida susivaikutuksia uudestaan rakennuslupavaiheessa. 

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026
Avustimme johtavaa kansainvälistä sijoitusyhtiötä Brookfieldia sekä kansainvälistä valtion sijoitusrahastoa DayOne Data Centersin miljardin euron holdco-rahoituksessa Suomen lain osalta. DayOne Data Centers on hyperscale-datakeskusten kehittäjä ja operaattori, jonka pääkonttori sijaitsee Singaporessa. Rahoitus on järjestetty seitsemänvuotisena 500 miljoonan euron holdco-rahoitusjärjestelynä, jota voidaan laajentaa miljardiin euroon ja jonka vakuutena on DayOnen Suomen kehityshankkeet. Rahoitus tukee hyperscale-hankkeiden kehitystä Lahdessa ja Kouvolassa, ja se tarjoaa lähes 300 MW suunniteltua kapasiteettia eri puolilla Suomea. Lisäksi rahoitus tukee myös DayOnen maailmanlaajuista laajentumista EU:ssa ja APAC-alueella, ja tuo joustoa kohdentaa rahoitusta myös muihin tärkeisiin kasvumarkkinoihin tarpeen mukaan.
Julkaistu 29.1.2026