23.9.2024

Korkein hallinto-oikeus: Tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaava-alueelle muodostunut susireviiri ei tee kaavapäätöksestä lainvastaista

Miten arvioida elinkaareltaan usean vuosikymmenen pituisen tuulivoimahankkeen vaikutuksia luontodirektiivin nojalla tiukan suojelun piirissä olevaan eläimeen, jonka reviiri ja laumastatus elää ja muuttuu vuodesta toiseen? Entä jos hyväksytyssä osayleiskaavassa tuulivoima-alueeksi osoitetulle alueelle muodostuukin kaavapäätöksen jälkeen susireviiri? 

Susikannan viime vuosina tapahtuneen kasvun myötä nämä kysymykset ovat tulleet pohdittavaksi yhä useammassa tuulivoimaosayleiskaavassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden muu päätös 2336/2024 vahvistaa olemassa ollutta oikeustilaa: kaavapäätöksen lainmukaisuutta ei arvioida takautuvasti, vaan päätöksentekohetkellä olleen tiedon valossa.

Utajärven kunnanvaltuusto oli päätöksellään 10.1.2019 hyväksynyt Pahkavaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Paikallinen yhdistys oli valittanut päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja tämän hylkäävän päätöksen jälkeen myöhemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi yhdistyksen valituslupahakemuksen.

Yhdistys nosti asiassa myöhemmin purkukanteen (ns. ylimääräinen muutoksenhaku) vaatien osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen purkamista ja täytäntöönpanon kieltämistä sillä perusteella, että yleiskaava-alueella oli yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tehty susihavaintoja. Alueelle oli sittemmin muodostunut susireviiri. Yhdistys katsoi, että susihavaintojen myötä asiaan oli tullut kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen uutta selvitystä, joka olisi voinut vaikuttaa asiaan. Susihavainnot tuulivoima-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä olivat kaavasta käydyn valitusprosessin jälkeiseltä ajalta, minkä vuoksi yhdistys ei ollut voinut vedota susihavaintoihin valituksessaan eikä valituslupahakemuksessaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty. KHO kuitenkin katsoi, että kaavoituksessa päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain päätöksentekohetkellä olemassa olleet tosiseikat ja muut olosuhteet sekä niistä tuolloin saatavissa ollut selvitys. Edellä mainitussa lainkohdassa puolestaan tarkoitetaan sellaista uutta selvitystä, joka on ollut olemassa jo purettavaksi haettavaa päätöstä tehtäessä, mutta jota ei ole hakijasta riippumattomista syistä esitetty vielä tuolloin. Edelleen KHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt, että yleiskaava-alueella olisi ollut susilauman reviiri tammikuussa 2019, kun kunnanvaltuusto oli tehnyt kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen, eikä päätöksentekijän tietoon myöskään ollut tuolloin tuotu epäilyjä susihavainnoista alueella. Tästä syystä purkuhakemus hylättiin.

KHO totesi kuitenkin selvyyden vuoksi, että luonnonsuojelulain 78 §:ssä säädetty luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen eläinlajien, kuten suden, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto on lainvoimaisesta yleiskaavasta huolimatta voimassa ja tulee ottaa huomioon myönnettäessä tuulivoimahankkeelle rakennuslupia tai tehtäessä muita päätöksiä.

KHO:n päätös oli odotetunlainen ja tukee lainsäätäjän tarkoitusta: kaavapäätöksen jälkeen kaava-alueella tapahtuneet muutokset esimerkiksi kaava-alueen luonnonolosuhteissa ja tarkemmin esimerkiksi suojeltavien eläinlajien levittäytyminen alueelle eivät vaikuta kaavapäätöksen lainmukaisuuden arviointiin.

KHO:n ratkaisu on kuitenkin samalla muistutus siitä, että susireviirin muodostuminen jo hyväksytylle osayleiskaava-alueelle saattaa muodostaa tarpeen arvioida susivaikutuksia uudestaan rakennuslupavaiheessa. 

Uusimmat referenssit

Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, Mäntsälään sijoitettavan datakeskuksen hankekehityksessä. Toimimme Vernen neuvonantajana syksyllä 2024 sen ostaessa hankealuetta hallinnoivan kiinteistöyhtiön sekä myöhemmin itse hankealueen. Kiinteistökehityksen ohella neuvonantomme kattaa luvituksen ja verotuksen. Lisäksi avustamme Verneä sähköverkkoliitäntä- ja verkkopalveluasioissa. Mäntsälän datakeskushanke on Vernen neljäs datakeskus Suomessa, mikä vahvistaa Vernen asemaa kestävien ja skaalautuvien datakeskusratkaisujen johtajana. Datakeskuksen kapasiteetti on aluksi 70 MW ja se sijoittuu kymmenen hehtaarin suuruiselle hankealueelle vain 40 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan kansainväliseltä lentokentältä. Laitos palvelee paljon dataa käyttäviä yrityksiä ja tekoälytoimijoita, jotka käyttävät HPC:tä, koneoppimista tai muutoin tarvitsevat suurta tiedonsiirtokapasiteettia. Laitos toimii yksinomaan uusiutuvalla energialla. Vernen uusi laitos noudattaa yhtiön parhaita suunnitteluperiaatteita toiminnan tehostamisesta ja ympäristövaikutusten minimoimisesta. Kampus toimii uusiutuvilla energialähteillä, ja datakeskuksen tuottama hukkalämpö hyödynnetään alueen lämmityksessä. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Mäntsälän kunnan kanssa varmistaakseen, että datakeskuksella on myönteisiä paikallisvaikutuksia, mukaan lukien suunnitelmat hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmityksessä. Vernen Mäntsälän datakeskuksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2025 aikana ja sen odotetaan valmistuvan kahdessa vuodessa. Laajennus on osa Vernen pitkän aikavälin suunnitelmaa rakentaa kestävällä energialla toimiva datakeskuksia. Verne on vuoden 2024 alusta lähtien ollut Ardianin, joka on maailman johtava yksityinen sijoitustalo, omistuksessa. Ardian on investoinut jo yli 1,6 miljardia euroa Pohjoismaihin, keskittyen energiasiirtymään ja digitaalisen infrastruktuurin projekteihin, ja työskentelee Vernen kanssa edistääkseen kestävää kasvua koko alueella.  Lue Verne Globalin lehdistötiedote.
Julkaistu 20.2.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, sen Helsingin alueella sijaitsevan datakeskuksen laajennushankkeessa. Syksyllä 2024 toimimme Vernen neuvonantajana sen hankkiessa maata olemassa olevalta Helsingin datakeskuskampukselta laajentumista varten. Neuvonantomme kattaa kiinteistökehityksen ohella muun muassa luvituksen ja rakentamisen. Helsingin seudun datakeskushankkeen laajennus merkitsee uutta virstanpylvästä Vernen kunnianhimoisessa kasvustrategiassa Pohjoismaissa, vastaavasti kuin Vernen datakeskushanke Mäntsälässä. Maa hankittiin perheomisteiselta Onvestilta, jolla on pitkä historia alueella. Alueen strateginen sijainti tarjoaa erinomaiset yhteydet sähkö- ja kuituverkkoihin, läheisyyden Helsinki-Vantaan lentokentälle ja helpon pääsyn kaupungin keskustaan. Datakeskus on ihanteellisen organisaatioille, jotka etsivät luotettavia ja helposti saavutettavia tiloja. Verne tulee kehittämään aluetta edelleen hyödyntäen sen 70 MW kapasiteettia. Hanke vastaa kestävän, suorituskykyisen laskentainfrastruktuurin kasvavaan kysyntään. Suunniteltu laajennus sisältää kaksi uutta rakennusta, jotka on suunniteltu vastaamaan tekoälyn, HPC:n ja muiden paljon laskentatehoa vaativien toimintojen teknisiin vaatimuksiin. Vernelle kestävyys on tärkeä arvo, ja Helsingin kampus toimii 100 % uusiutuvalla energialla. Datakeskuksen tuottama hukkalämpö syötetään suoraan paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Kaikki uudet tilat rakennetaan tukemaan nestekiertoa, mikä mahdollistaa tehokkaan hallinnan tekoälyn ja muiden intensiivisten laskentatyökuormien tuottamille korkeille lämpötiloille. Lisäksi Verne käyttää uusiutuvaa dieseliä varavoimageneraattoreissaan Suomessa, mikä vähentää generaattoreiden kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 90 %. Lue Verne Globalin tiedote.
Julkaistu 20.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin ja Pori Energia Oy:n oikeudellisena neuvonantajana 292 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä, jolla varmistetaan yhtiön olemassa olevien vastuiden jälleenrahoittaminen ja tulevien kasvua tukevien investointien rahoittaminen. Pori Energia ja sen rahoittajat allekirjoittivat Suomen lain alla olevan lainasopimuksen tätä varten 13.1.2025. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella, jossa sillä on noin 60 000 asiakasta.
Julkaistu 6.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin oikeudellisena neuvonantajana Pori Energian vähemmistöosuuden myynnissä Polhem Infralle. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella. Porin kaupungin ja Polhem Infran strategisen kumppanuuden tavoitteena on parantaa Pori Energian taloudellista vakautta ja investointivalmiuksia, minkä ansiosta yhtiö voi jatkaa panostuksiaan energiamurroksessa ja tuottaa edelleen korkealaatuisia energiapalveluja asiakkailleen. Ruotsin valtion eläkerahastojen omistama Polhem Infra keskittyy investointeihin kriittiseen infrastruktuuriin, kuten uusiutuvaan sähköntuotantoon, energian varastointiin, energian jakeluun, digitaaliseen infrastruktuuriin ja liikenneinfrastruktuuriin. Kaupan yhteydessä Pori Energian yritysarvoksi määritettiin 905 miljoonaa euroa. 
Julkaistu 31.1.2025