27.3.2025

EU uudistaa mallien suojaa – viiden kohdan tarkastuslista yritykselle

Mallioikeuksia koskeva lainsäädäntö muuttuu seuraavan kolmen vuoden aikana Suomessa ja Euroopan unionissa (EU) enemmän kuin pitkään aikaan. Yritysten, suunnittelijoiden ja asiamiesten on syytä olla kartalla muutoksista.

Mallioikeus suojaa tuotteiden ja niiden osien ulkoasua ja -muotoa. Suojaa voivat jo nyt saada hyvin monenlaisten tuotteiden ulkoasut ja -muodot hammasharjoista pakkauksiin ja logoista graafisiin käyttöliittymiin. Edellytyksenä on, että ulkoasu tai -muoto on uusi ja yksilöllinen.

Mallin voi rekisteröidä Suomessa kansallisesti, jolloin suoja on voimassa vain Suomessa, tai yhteisömallina, jolloin rekisteröinti kattaa kaikki EU-maat. Muutoksia on nyt tulossa näihin molempiin suojamuotoihin, sillä ne perustuvat EU-tasoiseen sääntelyyn.

EU on uudistanut yhteisömalliasetuksen, joka sääntelee yhteisömalleja. Yhteisömallioikeuden nimi muuttuu EU-mallioikeudeksi ja yhteisömalliasetus EU-mallioikeusasetukseksi. EU-mallioikeusasetusta sovelletaan pääosin jo 1.5.2025 alkaen, mutta osa muutoksista astuu voimaan vasta 1.7.2026.

Lisäksi EU on antanut uuden mallioikeusdirektiivin, joka jäsenvaltioiden tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 9.12.2027. Mallioikeusdirektiivi yhtenäistää EU-maiden kansallisia lakeja. Suomessa mallioikeuslaki tulee päivittää kokonaisuudessaan.

Käymme tässä kirjoituksessa läpi keskeisimpiä muutoksia, joita uusi EU-mallioikeusasetus ja mallioikeusdirektiivi tuovat, ja annamme suosituksia muutoksiin varautumiseen.

Määritelmät digiaikaan – mallin ja tuotteen käsitteet täsmentyvät

Aiempi mallioikeusdirektiivi ja yhteisömalliasetus ovat peräisin vuosituhannen vaihteesta. Maailma on muuttunut 25 vuodessa monella tapaa. Tästä syystä EU-lainsäätäjä on pitänyt tarpeellisena täsmentää mallin ja tuotteen käsitteitä.

Mallin määritelmää on nyt täsmennetty siten, että ulkomuoto tai -asu voi johtua myös tuotteen ja/tai sen koristelun ominaispiirteiden liikkeestä, siirtymästä tai muusta animaatiosta. Mallilla tarkoitetaan

koko tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja materiaaleista, mukaan lukien kyseisten ominaispiirteiden kaikenlainen liike, siirtymä tai muu animaatio.

Tuotteen määritelmässä puolestaan todetaan nyt nimenomaisesti, että tavara voi joko sisältyä fyysiseen esineeseen tai ilmetä muussa kuin fyysisessä muodossa. Tuotteella tarkoitetaan

”mitä tahansa teollisesti tai käsityönä valmistettua tavaraa, mutta ei tietokoneohjelmaa, riippumatta siitä, sisältyykö se fyysiseen esineeseen vai ilmeneekö se muussa kuin fyysisessä muodossa, mukaan lukien

a) pakkaukset, tavarasarjat, sisä- tai ulkoympäristön muodostamiseen tarkoitettujen esineiden tilajärjestelyt ja moniosaiseksi tuotteeksi koottavaksi tarkoitetut osat,

b) graafiset teokset tai symbolit, logot, pintakuviot, typografiset kirjasintyypit ja graafiset käyttöliittymät”.

Määritelmien täsmentyminen avaa mahdollisuuksia suojata tuotteita monin eri tavoin. Haasteellista tulee olemaan oikeanlaisen suojausstrategian löytäminen, erityisesti mikäli rekisteröintiä on tarpeen hakea myös Suomen tai EU:n ulkopuolella. Haastavaa on myös se, miten suojapiiriä tulkitaan mahdollisissa loukkaustilanteissa.

Pysyväksi muuttuva varaosalauseke tukee kestävää taloutta

Yhtenä merkittävimmistä muutoksista on pidetty niin kutsuttua varaosalauseketta, joka muuttuu nyt pysyväksi ja joka tulee lopulta voimaan samansisältöisenä kaikissa EU-jäsenvaltioissa.

EU-lainsäätäjä on tavoitellut varaosalausekkeella kestävämpää taloutta: markkinoiden vapaamman toiminnan oletetaan johtavan siihen, että varaosien hinta tai saatavuus ei olisi alkuperäisen tavaran korjaamisen ja pidemmän käyttöiän esteenä.

Aiempaan yhteisömalliasetukseen eli EU-tason rekisteröinteihin on jo sisältynyt väliaikaiseksi säädetty varaosalauseke, mutta nyt siitä tehtiin samansisältöinen sekä mallioikeusdirektiiviin että EU-mallioikeusasetukseen. Direktiivin varaosalauseke ei kuitenkaan tule kansallisesti voimaan samassa aikataulussa muiden muutosten kanssa, vaan siihen liittyy kahdeksan vuoden siirtymäaika. Varaosalauseke kuuluu seuraavasti:

Suojaa ei myönnetä rekisteröidylle mallille, joka muodostaa sellaisen moniosaisen tuotteen osan, jonka ulkoasusta kyseisen osan malli on riippuvainen ja jota käytetään 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla yksinomaan kyseisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi.

Varaosalauseke soveltuu esimerkiksi tilanteeseen, jossa autonvalmistaja on rekisteröinyt ajoneuvon puskurin mallioikeudella. Varaosavalmistaja saa valmistaa identtisiä puskureita, mikäli puskuria käytetään yksinomaan auton alkuperäisen ulkoasun palauttamiseen eikä sillä muuteta auton ulkoasua. Laki edellyttää myös, että varaosavalmistaja ilmoittaa selkeästi ja näkyvästi puskurin kaupallisen alkuperän ja valmistajan, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoisen valinnan.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että varaosien ja erityisesti niiden variaatioiden rekisteröinti on edelleen mahdollista ja kannattavaa eikä niitä saada valmistaa ilman mallioikeusrekisteröinnin haltijan suostumusta. Ainoastaan korjaustarkoitukseen valmistettavat moniosaisen tuotteen ulkoasun palauttamiseen tarkoitetut varaosat jäävät mallioikeuden antaman suojan ulkopuolelle edellyttäen, että varaosavalmistaja toimii niiden myynnissä lain vaatimalla huolellisella tavalla.

Rekisteröinti- ja muut menettelyt yhdenmukaistuvat EU:n jäsenvaltioissa

EU:n keskeisenä tavoitteena on turvata toimivat sisämarkkinat. Tämä tavoite on keskeisenä ajurina myös mallioikeuksiin liittyvien menettelysääntöjen yhdenmukaistamisessa.

Uuteen mallioikeusdirektiiviin on otettu kokonaan uutena luvut 3 ja 4. Niissä säädetään koko unioniin tietyt yhtenäiset menettelysäännökset, jotka koskevat muun muassa rekisteröinnin hakemusprosesseja, mitättömäksi julistamista ja rekisteröinnin uudistamista.

Menettelysäännökset tuovat merkittäviä muutoksia Suomen kansalliseen mallioikeuslakiin. Uutuustutkimuksista luopuminen kaikissa EU-jäsenvaltioissa lienee yksi suurimmista muutoksista. Tulevaisuudessa Patentti- ja rekisterihallituksen tekemä tutkimus vastaa siten EU-viranomaisen, EUIPO:n, tapaa tutkia mallioikeudet. Tutkimukseen kuuluu niin sanottujen muodollisten seikkojen tarkastaminen: onko kyseessä lain määritelmän täyttävä malli ja onko se yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen. Tämä on hyvin toivottu kehitys, sillä tehdyt kansalliset uutuustutkimukset ovat EU:n alueella olleet mallioikeuksien luonteen huomioiden puutteellisia.

EU-sääntelystä tuleviin menettelysäännöksiin liittyy jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Jäsenvaltioilla on muun muassa mahdollisuus säätää niin sanotusta nopeasta hallinnollisesta mitätöintihakemusmenettelystä koskien kansallisten mallioikeuksien mitätöintiä. Toistaiseksi suomalaisen mallioikeuden rekisteröinnin mitätöinti on mahdollista ainoastaan markkinaoikeudessa. Suomen osalta ei ole vielä tiedossa, annetaanko mallioikeuksien haltijoille samat mahdollisuudet kuin tavaramerkkien haltijoille huomioiden, että mallioikeusasioiden käsittelyssä vaaditaan usein enemmän substanssiosaamista kuin vastaavissa tavaramerkkiasioissa.

Mallirekisteröintien salassapitoaika eli mahdollisuus pitää haettu oikeus salaisena hakemushetkestä pitenee uuden direktiivin myötä kuudesta enimmillään 30 kuukauteen yhtenäistäen sen käytännössä EU-mallioikeusrekisteröintien kanssa.

Menettelysääntöjen yhdenmukaistuminen tulee parantamaan mallioikeuksien käytettävyyttä EU:ssa.

Mallirekisteröinnin merkintä D-kirjaimella ja oikeuden loukkaus 3D-tulosteilla

Konkreettisena uudistuksena huomiota on herättänyt se, että vastaisuudessa rekisteröidyn mallioikeuden haltija voi ilmoittaa rekisteröinnistä yleisölle ympyrän sisällä olevalla D-kirjaimella. Vastaavat merkinnät ovat jo olemassa ja laajasti käytössä tekijänoikeudelle © ja rekisteröidylle tavaramerkille ®.

Rekisteröidyn mallioikeuden haltija voi ilmoittaa yleisölle, että malli on rekisteröity, esittämällä siinä tuotteessa, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, ympyrän sisällä olevan D-kirjaimen. Tällaiseen mallia koskevaan ilmoitukseen voidaan liittää mallin rekisteröintinumero tai hyperlinkki rekisteriin tehtyyn mallia koskevaan merkintään.

Uudessa direktiivissä ja asetuksessa on huomioitu myös viime vuosina yleistyneen kolmiulotteisen tulostuksen eli 3D-tulostuksen haasteet. Mallinoikeuden haltijalla on mahdollisuus puuttua oikeudenloukkaukseen huolimatta siitä, missä muodossa mallioikeus esiintyy, toki muut rajoitukset huomioiden.

Mitä kannattaa huomioida oman yrityksen kannalta?

Uudistus tuo mukanaan monenlaisia täsmennyksiä ja muutoksia, joilla on vaikutusta sekä oikeuksien suojaamiseen että puolustamiseen, niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Muutosten osalta kannattaa keskittyä siihen, mitä vaikutuksia niillä on toimialaan laajemmin, sekä pohtia seuraavia kysymyksiä oman liiketoiminnan kannalta:

1. Onko yhtiöllä tai asiakkaallasi IP-strategia ja rekisteröityjä mallioikeuksia? Päivitä tarvittaessa yrityksesi IP-strategiaa. Onko tarpeen tarkastella sopimuksia? Avuksi löytyy tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.

2. Huomioi strategiassa muutosten porrastettu voimaantulo. Kansallisen mallioikeuslain uudistamiseen on vielä aikaa, mutta EU-mallioikeusasetusta aletaan soveltaa pääosin jo tämän vuoden toukokuussa.

3. Voitko hyödyntää mallin ja tuotteen käsitteiden täsmentymisen tarjoamia mahdollisuuksia? Tulisiko sinun huomioida omassa toiminnassasi tarkemmin mahdolliset muiden omistamat mallioikeudet?

4. Voidaanko tuotteesi katsoa olevan moniosainen tuote? Huomioi varaosalausekkeen mahdollisuudet. Onko tarpeen uudistaa tuotevalikoimaa tai varioida tuotteita? Suojataanko kokonaisuuksia, osia vai molempia? Suunnittele toiminta markkinoilla, valvonta ja strategia potentiaalisissa loukkaustapauksissa.

5. Huolehdi avainhenkilöiden sitoutuneisuudesta ja kouluttamisesta, jotta he osaavat tunnistaa muutostarpeet ja reagoida niihin. Ovatko asiakkaasi ja muut sidosryhmäsi osanneet huomioida mallioikeuden käyttämisen osana IP portfoliota? Olisiko tarvetta hankkia lisätietoja muutoksista? 

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Toimimme Piippo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana kaupassa, jossa Piippo myy kahdessa vaiheessa omistamansa kaapelilanka- ja verkkokoneet, niihin liittyvät muut omaisuuserät sekä Piipon liiketoiminnassaan käyttämät tavaramerkit portugalilaiselle Cotesi S.A:lle. Kaupan lopullisen toteutumisen odotetaan tapahtuvan arviolta vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Piippo Oyj:n ydinliiketoimintaa ovat paalausverkot ja -langat ja se on kansainvälisesti alan yksi johtavista toimijoista. Yhtiön globaali jakeluverkosto kattaa yli 40 maata. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. Cotesi on vuonna 1967 perustettu yksi maailman johtavista synteettisistä ja luonnonmateriaaleista valmistettujen lankojen, verkkojen ja köysien tuottajista ja sillä on toimintaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa ja sen päätuotantolaitos sijaitsee Portugalissa Vila Nova de Gaiassa.
Julkaistu 17.4.2025
Avustimme menestyksekkäästi Onses Finland Oy:tä poikkeuksellisen laajassa väitettyä tavaramerkkien loukkausta ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa riita-asiassa markkinaoikeudessa. Asiakkaamme Onses Finland Oy on suomalainen urheilujuoma-alan yritys, joka omistaa ONSE-urheilujuomabrändin. Keväällä 2023 puolalainen juoma-alan yritys OSHEE Polska Sp. z o.o. nosti asiakastamme vastaan kanteen väittäen, että ONSE-tavaramerkit ja -tuotepakkaus loukkaavat OSHEE-tavaramerkkejä. Kantajan toissijaiset kannevaatimukset koskivat kantajan urheilujuomatuotteen väitettyä orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista. Kantaja vetosi kanteessaan rekisteröityjen tavaramerkkien lisäksi myös Suomessa väitetysti vakiintuneisiin ja laajalti tunnettuihin OSHEE-kuvio- ja ulkoasutavaramerkkeihin. Markkinaoikeus hylkäsi kaikki kantajan vaatimukset . Markkinaoikeus katsoi, etteivät kantajan vetoamat merkit olleet vakiintuneita tai laajalti tunnettuja tavaramerkkejä Suomessa. Rekisteröityjen tavaramerkkien osalta markkinaoikeus katsoi, ettei OSHEE- ja ONSE-tavaramerkkien välillä ole sekaannusvaaraa. Toissijaisten vaatimusten osalta markkinaoikeus katsoi, että kantajan käyttämä urheilujuomapakkaus oli tavanomainen juomapullo, jonka muotoilu oli osaksi toiminnallisten tekijöiden sanelema. Markkinaoikeus katsoi myös näytetyksi, että markkinoilla on useita sinisiä urheilujuomia ja ettei kantajan tuote ole ollut ensimmäinen sininen urheilujuoma markkinoilla. Kantaja ei pystynyt osoittamaan, että sen tuotepakkaus olisi ollut omaperäinen tai keskivertokuluttajien keskuudessa tunnettu asiakkaamme ONSE-urheilujuomatuotepakkauksen tullessa markkinoille, joten markkinaoikeus hylkäsi myös orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista koskevat vaatimukset. Markkinaoikeus määräsi kantajan korvaamaan kaikki asiakkaamme oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.  Korkein oikeus ei myöntänyt OSHEE Polskalle valituslupaa 28.3.2025 antamallaan päätöksellä. Markkinaoikeuden ratkaisu (MAO:280/2024) on näin ollen lainvoimainen.
Julkaistu 4.4.2025
Avustimme Valio Oy:tä sen ostaessa Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan, siihen liittyvän käyttöomaisuuden ja Härkis®- ja Beanit®-härkäpapubrändit. Käyttöomaisuuteen kuuluvat muun muassa kasviproteiinituotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Kauppa tukee Valion strategiaa kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi. Tämä liiketoimintakauppa tekee meistä entistäkin merkittävämmän kasvipohjaisten proteiinituotteiden kehittäjän ja valmistajan. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Vuonna 2022 ostimme Gold&Green® -liiketoiminnan ja siitä lähtien olemme tehneet vahvaa tuotekehitystä sekä uudistaneet brändiä. Myynti on kasvanut onnistuneiden tuotelanseerauksien myötä vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna. Tällä kaupalla rakennamme omaa tuotantokyvykkyyttä. Kauhavan tehtaan tuotantovälineet sopivat juuri meidän tarpeeseemme ja tilanteeseemme Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma sanoo. Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistajia ovat suomalaiset maidontuottajaosuuskunnat. Valiolla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 2 278 miljoonaa euroa, ja sillä on yli 4 000 työntekijää.
Julkaistu 14.2.2025