Dronet lentävät jatkossa vapaammin: Neljä muutosta sääntelyyn

Droneista on nykypäivänä kasvamassa miljardibisnes. Liiketoimintamahdollisuuksien rajana on vain luovuus. Kansainvälinen tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC arvioikin viime vuonna tekemässään selvityksessä, että maailmanlaajuisesti drone-bisneksen liikearvo on yli 127 miljardia dollaria.

Drone-bisneksen kehitys näkyy siinä, että alan sääntely on lisääntynyt ja kehittynyt viime vuosina. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja lennokkeja koskeva uusin määräys (OPS M1-32) tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Edellisen kerran sääntelyä päivitettiin reilu vuosi sitten. Yhteiseurooppalaisten sääntöjen puuttuessa sääntely on vielä pitkälti kansallista. Uudistettu määräys on jälleen askel liberaalimpaan suuntaan tilanteessa, jossa monien muiden maiden sääntely tiukentuu. Lähtökohtana Suomen sääntelyssä on periaatteessa toimijoiden oma turvallisuuden hallinta ja itsesääntely.

Vaikka uusi määräys vastaa suurimmaksi osaksi sisällöltään edellistä, ovat alla olevat kevennykset ja selvennykset monen yhtiön ja harrastajan näkökulmasta positiivisia. Tilanne kuitenkin elää, ja Euroopan laajuisen sääntelyn valmistuessa voi Suomenkin sääntelyssä tapahtua suunnanmuutoksia.

1) Sisätiloissa tapahtuva lennättäminen nimenomaisesti pois määräyksen piiristä

Uutta määräystä ei sovelleta sisätiloissa, kuten suljetussa lentokonehallissa, tapahtuvaan lennättämiseen, koska tällainen toiminta ei aiheuta vaaraa muulle ilmailuliikenteelle. Määräyksen soveltamisala on tältä osin sama kuin edellisen määräyksen aikaan. Edellisestä määräyksestä poiketen uudessa määräyksessä ainoastaan nimenomaisesti todetaan, ettei sisätiloissa tapahtuva lennättäminen ole määräyksen piirissä. Sisätilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilaa, josta kauko-ohjattu ilma-alus tai lennokki ei pääse pois. Sisätiloissa tapahtuvista lennätyksistä on kuitenkin sovittava rakennuksen omistajan kanssa, joka usein myös vastaa turvatoimista.

2) Kevyet lennokit vapautetaan sääntelystä

Sekä kauko-ohjattujen ilma-alusten että lennokkien paino ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti mallin mukaan. Määräystä sovelletaan kauko-ohjattujen ilma-alusten lisäksi jatkossa vain yli 250 g painavien lennokkien lennättämiseen Suomessa. Kevyet lennokit siis rajataan määräyksen piiristä pois. Kauko-ohjatuille ilma-aluksille ei mainita vähimmäispainorajaa.

3) Kauko-ohjatun ilma-aluksen lennättäminen asutuskeskuksen tiheästi asutun osan tai ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella – helpotuksia ilma-aluksen lentoonlähtömassan määrittämiseen

Ammattimainen video- ja valokuvaaminen kauko-ohjatuilla ilma-aluksilla on yleistynyt viime vuosina merkittävästi erilaisissa tapahtumissa. Vanhassa määräyksessä asutuskeskuksen tiheästi asutun osan ja ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella lennätettäville kauko-ohjatuille ilma-aluksille oli kuitenkin asetettu painorajoja, jotka aiheuttivat päänvaivaa esimerkiksi kuvausammattilaisille.

Uudessa määräyksessä asutuskeskuksen tiheästi asutun osan ja ulos kokoontuneen ihmisjoukon yläpuolella lennätettävän kauko-ohjatun ilma-aluksen painorajaa selvennetään niin, ettei ilma-aluksen enintään seitsemän kilogramman lentoonlähtömassaan lasketa ilma-alukseen kiinnitettäviä pelastuslaitteita, kuten pelastusvarjoa. Käyttäjät kokivat pelastuslaitteiden ja ilma-alusten yhteispainon määrittämisen joissakin tilanteissa turhan hankalaksi, ja muutoksella on tarkoitus mahdollistaa paremmin erilaisten pelastuslaitteiden käyttö ja kehittäminen. Lennokkeja koskee edelleen ehdoton ihmisjoukon yllä lennättämisen kielto.

4) Videolinkin käyttöä ei lasketa näköyhteyteen perustuvaksi toiminnaksi

Näköyhteys alukseen (visual line-of-sight, VLOS) on sekä vanhassa että uudessa määräyksessä määritelty varsin tiukaksi edellytykseksi sekä kauko-ohjattujen ilma-alusten että lennokkien lennättämiselle. Uusi määräys huomioi ilmailutekniikan viimeaikaisen kehityksen sääntelemällä erikseen videolinkin avulla (First Person View, FPV) tapahtuvaa lennättämistä. Määräyksessä nimenomaan todetaan, että lennättämistä videolinkin avulla ei katsota näköyhteyteen perustuvaksi toiminnaksi.

Uuden määräyksen myötä lennokkien lennättäminen videolinkin avulla on kuitenkin tietyin edellytyksin sallittua. Tällöin edellytetään vähintään yhden avustajan käyttämistä toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. Avustajan tulee havainnoida muu liikenne ja esteet sekä arvioida mahdollinen väistämistarve luotettavasti ilman apuvälineitä. Avustajalla on oltava suora näköyhteys lennokkiin ja suora puheyhteys lennättäjään ilman viestintävälineitä lennättäjän ohjeistamiseksi. Lennokkitoiminnassa lähtökohtana on siis edelleen lennokin lennätys näköyhteydessä alukseen – avustajaa koskevilla vaatimuksilla ainoastaan varmistetaan näköyhteyden toteutuminen FPV-toiminnassa. On kuitenkin syytä huomauttaa, että kauko-ohjattujen ilma-alusten lennättäminen videolinkin avulla on myös mahdollista niin sanottua kauko-ohjaustähystäjää hyödyntäen, jolloin näköyhteyden toteutuminen myös tässä toiminnassa pystytään varmistamaan.