28.9.2018

Korkovähennysrajoituksista lopullinen hallituksen esitys: yrityksille helpotusta, mutta myös päänvaivaa

Valtiovarainministeriö julkaisi 27.9.2018 lopullisen hallituksen esityksen uusiksi korkovähennysrajoituksiksi. Esitys vastaa teknisiltä ratkaisuiltaan pitkälti alkuvuodesta julkaistua luonnosta. Se kuitenkin sisältää tiettyjä muutoksia ja tarkennuksia, jotka helpottavat suomalaisten yritysten asemaa.

Pääsäännöt

  • Uusi sääntely sisältää nykyisen sääntelyn kaltaisen 500.000 euron safe haven -rajan. Rajan alittavat etuyhteysnettokorkomenot saa aina vähentää.
  • Muiden kuin etuyhteysnettokorkomenojen vähentämistä koskee lisäksi 3.000.000 euron safe haven -raja.
  • Verovelvollisella on lisäksi oikeus vähentää nettokorkomenoja siltä osin kuin ne alittavat 25 % tarkasteltavan yhtiön verotuksellisesta EBITD-tuloksesta.
  • Samoin kuin alkuvuodesta julkaistussa luonnoksessa, koron käsite on edelleen määritelty laajasti kattamaan vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen liittyvät suoritukset. Tällaisia korkona pidettäviä menoja ovat muun muassa lainanottoon liittyvät liitännäiskulut ja suoritukset (mm. takaus- ja vakuuspalkkiot ja lainan myöntämisessä perittävät toimitus-, järjestely- ja välityspalkkiot). Korkoina ei pidettäisi suorituksia, jotka liittyvät muihin kuin lainan järjestämiseen liittyviin palveluihin (esimerkiksi neuvonantopalkkiot liittyen rahoitusrakenteen suunnitteluun ja yrityksen avustamiseen rahoituksen järjestämisessä).
  • Säännökset eivät koske määriteltyjä itsenäisiä yrityksiä (mm. kenelläkään omistajalla ei ole yli 25 % omistusosuutta tai määräysvaltaa yrityksestä eikä yritys itse omista vähintään 25 % toisesta yhtiöstä). 
  • Toisin kuin nykyisin voimassa oleva korkovähennyslainsäädäntö, uudet säännökset soveltuvat kaikkiin suomalaisiin yhteisöihin, avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin (ml. kiinteistöyhtiöt).

Keskeiset muutokset aiemmin esitettyyn

  • Toisin kuin esitysluonnoksessa, uudessa hallituksen esityksessä rajataan korkovähennysrajoitusten piiristä ennen 17.6.2016 nostetuista muista kuin etuyhteyslainoista kertyvät korkomenot. Jos lainan ehtoja on muutettu tämän jälkeen, korkomenot pysyvät kuitenkin rajoitusten piirissä, sikäli kun ne kohdistuvat näihin lainan ehtojen muutoksiin. Korkovähennysrajoituksia ei myöskään sovelleta ei-etuyhteysnettokorkomenoihin, jotka on luettu hyödykkeen hankintamenoon tai aktivoitu verotuksessa ennen 1.1.2019.
  • Korkovähennysrajoituksia ei jatkossa sovelleta laissa lueteltaviin rahoitusalan yrityksiin. Tällaisia ovat muun muassa MIFID-sääntelyn määritelmän mukaiset sijoituspalveluyritykset, vaihtoehtorahastot (riippumatta siitä onko vaihtoehtorahaston hoitaja toimiluvallinen vai rekisteröitynyt), vakuutusyritykset ja eläkelaitokset.
  • Aiemmassa esitysluonnoksessa hylätty konsernitaseeseen pohjautuva vapautus säilyy hallituksen esityksen mukaan lainsäädännössä. Tasetesti kuitenkin kiristyy, koska vahvistettu konsernitase on esitettävä muunnettuna sellaiseksi kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin verovelvollisen tase. Uudessa esityksessä todetaan lisäksi suoraan, että tasetestivapautuksen hyödyntäminen ei mahdollista aiempien vuosien käyttämättömien nettokorkomenojen käyttöä.
  • Käyttämättömät nettokorkomenot muodostavat jatkossa kaksi erillistä kategoriaa. Vähennysmekanismi toimisi pääpiirteissään samoin kuin nyt, mutta pääsäännön mukaiset euromääräiset rajat (500.000 euroa ja 3.000.000 euroa) asettavat niitä käytettäessä rajat kummankin nettokorkomenotyypin vähentämiselle.
  • Infrastruktuurihankkeisiin liittyvien yhtiöiden mahdollinen vapautus etenee jatkovalmisteluun. Sääntelyä ei kuitenkaan nykyisessä muodossaan sovelleta tietyillä tuetuilla lainoilla rahoitettujen asuntohankkeiden tuettujen lainojen korkomenoihin.

Huomiot

Julkaistun hallituksen esityksen mukaiset korkovähennysrajoitukset sisältävät toivottuja helpotuksia, joista keskeisimpiä lienevät rahoitusalan toimijoihin kohdistuva poikkeus sekä tasetestin palauttaminen.

Säännöksiin jää kuitenkin edelleen ongelmakohtia, joista voidaan mainita konserninsisäisten aiempien vuosien nettokorkomenojen vaikea hyödyntäminen sekä vanhoja lainoja koskevan poikkeuksen tarkkarajaisuus. Lisäksi koroksi luettavan rahoituskulun määritelmä jää edelleen melko avoimeksi. Myös tasetestin soveltaminen voi käytännössä osoittautua verovelvolliselle hankalaksi.

Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Esityksen mukaan uusia säännöksiä sovellettaisiin vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.