19.9.2016

Sisällön linkittämisen tekijänoikeudellinen arviointi täsmentyy EUT:n uuden ennakkoratkaisun myötä

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 8.9.2016 kauan odotetun ennakkoratkaisunsa asiassa GS Media v. Sanoma (C-160/15), joka koski linkittämisen tekijänoikeudellista arviointia tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EU) valossa.

Ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse ensinnäkin siitä, miten linkittämistä tulee arvioida tekijänoikeudellisesti silloin, kun linkittäjä linkittää niin sanottua hyperlinkkiä käyttäen tekijänoikeudella suojattuun teokseen, joka on internetissä ilman teoksen tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Toiseksi ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse siitä, mikä merkitys niin sanottuun laittomaan lähteeseen linkittämisessä on sillä, oliko linkittäjä tietoinen siitä, ettei tekijänoikeudenhaltija ollut antanut lupaa teoksen käyttöön.

Tapauksen taustat

EUT:n ennakkoratkaisun taustat sijoittuvat Hollantiin, jossa GeenStijl-sivuston artikkeleihin oli sisällytetty hyperlinkkejä nettisivuille, joilla oli Playboy-lehteen tarkoitettuja valokuvia ilman kyseisten valokuvien tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Sanoma lähestyi GS Mediaa useaan otteeseen ja pyysi, että hyperlinkit kyseisiin valokuviin poistettaisiin. Valokuvat julkaistiin virallisesti Playboy-lehdessä kaksi kuukautta myöhemmin.

Asia eteni Alankomaiden eri oikeusasteisiin Sanoman ja muiden kantajien väittäessä muun muassa, että GS Media oli loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla GeenStijl-sivustolle hyperlinkkejä. Amsterdamin alioikeus (Rechtbank Amsterdam) hyväksyi kanteen lähes kokonaan, kun taas Amsterdamin ylioikeus (Gerechtshof Amsterdam) kumosi alioikeuden tekemän ratkaisun.

Amsterdamin ylioikeus katsoi, että GS Media ei ollut loukannut valokuvaajan tekijänoikeutta laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle, koska kyseiset valokuvat oli jo aiemmin julkistettu lataamalla ne Filefactory-sivustolle. Amsterdamin ylioikeus katsoi sitä vastoin, että GS Media oli toiminut lainvastaisesti Sanomaa ja muita kantajia kohtaan, koska laittamalla hyperlinkit GeenStijl-sivustolle vierailijoita houkuteltiin katsomaan kyseisiä valokuvia, jotka oli ladattu laittomasti Filefactory-sivustolle. Valokuvia ei olisi ollut helppo löytää ilman kyseisiä hyperlinkkejä.

GS Media valitti Amsterdamin ylioikeuden tuomiosta Alankomaiden ylimpään tuomioistuimeen (Hoge Raad der Nederlandeniin), joka katsoi, ettei EUT:n aikaisemmista ennakkoratkaisuista voinut varmuudella johtaa vastausta siihen, onko kyse tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamasta yleisölle välittämisestä silloin, kun linkitetty teos on tosiasiallisesti jo julkaistu aikaisemmin, mutta tämä on tapahtunut ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Alankomaiden ylin tuomioistuin päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle useita ennakkoratkaisukysymyksiä aihepiiriin liittyen. Tuomioistuin muun muassa tiedusteli, onko tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamana yleisölle välittämisenä pidettävä sitä, että internetsivustolle laitetaan hyperlinkki, joka johtaa suojattuihin teoksiin, jotka ovat toisella internetsivustolla vapaasti saatavilla ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa.

Kaupallinen tarkoitus on otettava huomioon linkityksen sallittavuuden arvioinnissa

EUT katsoi ratkaisussaan, että hyperlinkittäminen teokseen, joka on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa, on tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamaa yleisölle välittämistä tietyin edellytyksin. Käsillä olevassa tapauksessa huomionarvoista on se, että teos ei ollut lainkaan internetissä yleisön saatavilla tekijänoikeudenhaltijan luvalla, vaan ainoastaan ilman oikeudenhaltijan lupaa.

EUT painotti arvioinnissaan ensinnäkin linkittäjän toimenpiteiden kaupallista luonnetta ja toiseksi sitä, onko linkittäjä tietoinen siitä, että teos, johon hän linkittää, on internetissä ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa. EUT totesi, että tällaisessa tilanteessa on tutkittava, laittaako kyseiset linkit esille voittoa tavoittelematta henkilö, joka ei tiennyt tai jonka ei kohtuudella pitänyt tietää siitä, että kyseiset teokset oli lainvastaisesti julkaistu mainitulla toisella internetsivustolla, vai nimenomaan voittoa tavoitellen, jolloin hänen oletetaan olleen tästä tietoinen.

Arvioinnissa tulee siten ottaa huomioon keskeisenä asiana se, onko linkittäjä voittoa tavoitteleva taho vai ei. Tämä taas osaltaan vaikuttaa siihen, miten linkittäjän tietoisuutta arvioidaan. Linkittäjän ollessa voittoa tavoitteleva taho linkittäjän oletetaan lähtökohtaisesti olevan tietoinen siitä, että linkittäjä linkittää laittomaan lähteeseen. EUT:n mukaan linkittäjältä voidaan tällöin odottaa sitä, että hän suorittaa tarvittavat tarkistukset varmistuakseen siitä, ettei teosta ole julkaistu lainvastaisesti sivustolla, johon mainitut hyperlinkit johtavat. Näin ollen voidaan myös olettaa, että linkki on laitettu esille täysin tietoisena siitä, että teos on tekijänoikeudella suojattu ja ettei tekijänoikeudenhaltija ole mahdollisesti antanut lupaa teoksen julkaisemiselle internetissä. Tietoisuudella on siten korostuneempi merkitys tällaisessa tilanteessa.

Linkittäjän ollessa voittoa tavoittelematon taho, olettamana on pikemminkin se, että tavallinen internetin käyttäjä ei voi olla tietoinen lähteen laittomuudesta tai laillisuudesta. Kuitenkin, jos voittoa tavoittelematon linkittäjä on tietoinen tai hänen olisi pitänyt kohtuudella tietää lähteen laittomuudesta, on kyseessä tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen välittäminen yleisölle, joka kuuluu tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuden piiriin.

Linkittämissaaga jatkuu

EUT on lausunut viime vuosina useaan otteeseen linkittämisen tekijänoikeudellisesta arvioinnista. Tämä ennakkoratkaisu on jatkoa linkittämissaagalle, joka alkoi Svensson-ennakkoratkaisun (C‑466/12) ja BestWater-ennakkoratkaisun (C348/13) myötä. Annetut ratkaisut ovat täsmentäneet linkittämisen arviointia koko Euroopassa, mutta vieläkään useaan kysymykseen ei ole saatu vastauksia.

Jatkoa linkittämisen tekijänoikeusarvioinnille on tiedossa todennäköisesti myös tulevaisuudessa, kun EUT antaa ennakkoratkaisunsa niin sanotussa Stichting Brein -tapauksessa (C-527/15).