7.2.2019

Vastuullinen vaikuttajamarkkinointi on yrityksen käyntikortti

Markkinointi muuttaa muotoaan ja valtaa yhä uusia alustoja. Esimerkiksi perinteinen printtimarkkinointi korvataan yhä useammin huolella valitun sosiaalisen median vaikuttajan kanssa tehtävällä kaupallisella yhteistyöllä, joka tavoittaa halutun kohderyhmän yleensä huomattavasti paremmin. On silti hyvä muistaa, että markkinoinnin hyvää tapaa ja sopimattomuutta koskevat kuluttajansuojalain säännökset velvoittavat elinkeinonharjoittajaa markkinointivälineestä riippumatta.

”Mehän vain lähetämme tuotteita kokeiltavaksi – ei kai se ole markkinointia?”

Markkinointia on myös se, että yrityksen tuotteita lähetetään Instagram-vaikuttajalle, tubettajalle tai bloggaajalle siinä toivossa, että vaikuttaja mainitsee tuotteen kanavallaan ilman, että kaupallisesta yhteistyöstä on erikseen sovittu. Markkinoinnin tunnistettavuuteen liittyvät vaatimukset koskevat tällaistakin toimintaa.

Kuluttajansuojalain näkökulmasta markkinointia on tiivistetysti kaikki sellainen toiminta, jolla kuluttajaan pyritään vaikuttamaan kaupallisesti. Vaikuttaminen voi olla luonteeltaan suoraa tai välillistä, mutta se ei koskaan saa olla piilotettua.

Kuluttajalla on oikeus tietää, kun häneen pyritään vaikuttamaan kaupallisesti

Kuluttajansuojalaissa säädetty markkinoinnin tunnistettavuusvaatimus on luonteeltaan kaksiulotteinen.  Markkinoinnista tulee ensinnäkin käydä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. Tunnistettavuusvaatimuksen tarkoituksena on, että kuluttaja havaitsee, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti ja kenen puolesta. Tämä vaatimus koskee kaikkea markkinointia välineestä riippumatta.

Markkinoinnin tunnistettavuus onkin herättänyt viime aikoina paljon keskustelua meillä ja muualla. Keskuskauppakamarin Mainonnan eettinen neuvosto on antanut useita lausuntoja markkinoinnin tunnistettavuudesta sosiaalisessa mediassa, ja Ison-Britannian kuluttajaviranomainen on jopa päätynyt jakamaan ns. naming and shaming -listan vaikuttajista, jotka eivät merkitse kaupallista yhteistyötä riittävän selvästi eli harjoittavat piilomainontaa.

Merkintöjen tulee olla selkeitä ja havaittavissa ensisilmäyksellä

Yksi viime vuonna annetuista lausunnoista koski mainoksen tunnistettavuutta Instagram Story -alustalla. Story-ominaisuudessa vaikuttaja voi lisätä Instagramiin kuvia, tekstejä ja lyhyitä videoita, jotka ovat näkyvissä 24 tunnin ajan. Kaupallisesta yhteistyöstä ilmoitettiin Story-julkaisussa siten, että kuvan yläkulmassa oli maininta yhteistyöstä. Maininta jäi kuitenkin osittain vaikuttajan käyttäjänimen ja profiilikuvan alle. Tunnistettavuutta hankaloitti lisäksi se, että yhteistyöstä kertovan tekstin valkoinen fontti sekoittui osin taustaan.

Tapauksessa arvioitiin, oliko Story-alustalla julkaistu mainos keskivertokuluttajalle selvästi tunnistettavissa mainokseksi. Näin ei ollut. Perusteluista voidaan nostaa esiin kaksi asiakokonaisuutta:

Mainonnan tunnistettavuudessa on aina kyse kokonaisarvioinnista. Esimerkiksi Instagram Story -alustalla selkeysvaatimus korostuu, koska kysymys on nopeasti vaihtuvista kuvista ja videoista. Siinä julkaistuissa mainoksissa lähtökohtana on, että mainostunnisteen ja mainostajan tulisi aina olla selkeästi merkittyinä niin, että ne ovat havaittavissa yhdellä silmäyksellä.

Mainonnan tunnistettavuusvaatimus korostuu sosiaalisessa mediassa

Mainoskentän laajentumista osoittaa myös ratkaisu YouTube-kanavalle lisätystä videosta, jossa käsiteltiin huulten täyttämistä plastiikkakirurgilla. Mainostajan mukaan videota ei ole tehty mainosmielessä, vaan aloite yhteistyöstä tuli tubettajalta. Yhteistyöstä oli lisäksi ilmoitettu videon julkaisutiedoissa, jotka kävivät ilmi vasta klikkaamalla ”näytä lisää” painiketta. Kyse oli piilomainonnasta.

Lausunnossa todettiin lisäksi vielä erikseen, ettei asian arviointiin vaikuta se, kenen aloitteesta video on tehty. Mainonnan eettinen neuvosto huomautti lausunnossaan, että mainonnan tunnistettavuus ja mainostajan esille tuominen korostuvat paljon toimituksellista aineistoa sisältävässä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi huomattava osa tubettajan kohdeyleisöstä oli alaikäisiä, mikä teki mainonnasta luonteeltaan sopimatonta. Mainostaja sai asiassa huomautuksen.

Yrityksellä on vastuu ja brändiriski

Yllä mainitut ratkaisut osoittavat, että mainostajan tulee tuntea ympäristönsä. Olennaista on tietää, millä alustalla mainostetaan ja mikä on vaikuttajan kohdeyleisö. Esimerkiksi plastiikkakirurgiaa koskevassa asiassa vaikuttajan seuraajista suuri osa oli alaikäisiä, jolloin markkinoinnissa olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota tunnistettavuuden ohella myös mainonnan hyvän tavan mukaisuuteen ja mainonnan sopivuuteen alaikäisille.

Yrityksen on hyvä muistaa, että oikeudellinen vastuu ja brändiriski vaikuttajan kanssa toteutetusta markkinoinnista on viime kädessä yrityksellä. Yrityksen voidaan katsoa vapautuneen vastuusta, jos se pystyy näyttämään, että vaikuttajaa on riittävällä tavalla ohjeistettu toimimaan oikein. Siksi vaikuttajayhteistyöstä on erityisen tärkeää laatia sopimus, jossa mainonnan tunnistettavuutta koskevat velvoitteet otetaan riittävällä tavalla huomioon.

Vastuullinen markkinointi on myös yrityksen käyntikortti. Kuluttajat ovat entistä valveutuneempia, ja piilomarkkinointi koetaan epäammattimaiseksi. Markkinoinnin hyvin ja läpinäkyvästi toteuttanut brändi jää kuluttajankin mieleen vastuullisena ja positiivisena toimijana.

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Toimimme Piippo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana kaupassa, jossa Piippo myy kahdessa vaiheessa omistamansa kaapelilanka- ja verkkokoneet, niihin liittyvät muut omaisuuserät sekä Piipon liiketoiminnassaan käyttämät tavaramerkit portugalilaiselle Cotesi S.A:lle. Kaupan lopullisen toteutumisen odotetaan tapahtuvan arviolta vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Piippo Oyj:n ydinliiketoimintaa ovat paalausverkot ja -langat ja se on kansainvälisesti alan yksi johtavista toimijoista. Yhtiön globaali jakeluverkosto kattaa yli 40 maata. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. Cotesi on vuonna 1967 perustettu yksi maailman johtavista synteettisistä ja luonnonmateriaaleista valmistettujen lankojen, verkkojen ja köysien tuottajista ja sillä on toimintaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa ja sen päätuotantolaitos sijaitsee Portugalissa Vila Nova de Gaiassa.
Julkaistu 17.4.2025
Avustimme menestyksekkäästi Onses Finland Oy:tä poikkeuksellisen laajassa väitettyä tavaramerkkien loukkausta ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa riita-asiassa markkinaoikeudessa. Asiakkaamme Onses Finland Oy on suomalainen urheilujuoma-alan yritys, joka omistaa ONSE-urheilujuomabrändin. Keväällä 2023 puolalainen juoma-alan yritys OSHEE Polska Sp. z o.o. nosti asiakastamme vastaan kanteen väittäen, että ONSE-tavaramerkit ja -tuotepakkaus loukkaavat OSHEE-tavaramerkkejä. Kantajan toissijaiset kannevaatimukset koskivat kantajan urheilujuomatuotteen väitettyä orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista. Kantaja vetosi kanteessaan rekisteröityjen tavaramerkkien lisäksi myös Suomessa väitetysti vakiintuneisiin ja laajalti tunnettuihin OSHEE-kuvio- ja ulkoasutavaramerkkeihin. Markkinaoikeus hylkäsi kaikki kantajan vaatimukset . Markkinaoikeus katsoi, etteivät kantajan vetoamat merkit olleet vakiintuneita tai laajalti tunnettuja tavaramerkkejä Suomessa. Rekisteröityjen tavaramerkkien osalta markkinaoikeus katsoi, ettei OSHEE- ja ONSE-tavaramerkkien välillä ole sekaannusvaaraa. Toissijaisten vaatimusten osalta markkinaoikeus katsoi, että kantajan käyttämä urheilujuomapakkaus oli tavanomainen juomapullo, jonka muotoilu oli osaksi toiminnallisten tekijöiden sanelema. Markkinaoikeus katsoi myös näytetyksi, että markkinoilla on useita sinisiä urheilujuomia ja ettei kantajan tuote ole ollut ensimmäinen sininen urheilujuoma markkinoilla. Kantaja ei pystynyt osoittamaan, että sen tuotepakkaus olisi ollut omaperäinen tai keskivertokuluttajien keskuudessa tunnettu asiakkaamme ONSE-urheilujuomatuotepakkauksen tullessa markkinoille, joten markkinaoikeus hylkäsi myös orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista koskevat vaatimukset. Markkinaoikeus määräsi kantajan korvaamaan kaikki asiakkaamme oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.  Korkein oikeus ei myöntänyt OSHEE Polskalle valituslupaa 28.3.2025 antamallaan päätöksellä. Markkinaoikeuden ratkaisu (MAO:280/2024) on näin ollen lainvoimainen.
Julkaistu 4.4.2025
Avustimme Valio Oy:tä sen ostaessa Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan, siihen liittyvän käyttöomaisuuden ja Härkis®- ja Beanit®-härkäpapubrändit. Käyttöomaisuuteen kuuluvat muun muassa kasviproteiinituotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Kauppa tukee Valion strategiaa kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi. Tämä liiketoimintakauppa tekee meistä entistäkin merkittävämmän kasvipohjaisten proteiinituotteiden kehittäjän ja valmistajan. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Vuonna 2022 ostimme Gold&Green® -liiketoiminnan ja siitä lähtien olemme tehneet vahvaa tuotekehitystä sekä uudistaneet brändiä. Myynti on kasvanut onnistuneiden tuotelanseerauksien myötä vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna. Tällä kaupalla rakennamme omaa tuotantokyvykkyyttä. Kauhavan tehtaan tuotantovälineet sopivat juuri meidän tarpeeseemme ja tilanteeseemme Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma sanoo. Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistajia ovat suomalaiset maidontuottajaosuuskunnat. Valiolla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 2 278 miljoonaa euroa, ja sillä on yli 4 000 työntekijää.
Julkaistu 14.2.2025