21.11.2018

Valokuvien käyttäminen markkinoinnissa vaatii kaupallista käyttöä koskevan luvan

Tekijänoikeus ja valokuvat ovat puhuttaneet viime aikana Euroopan Unionin tuomioistuimen antaman valokuvien käyttöä käsittelevän ennakkoratkaisun (EUT C‑161/17) vuoksi. Ratkaisussa oli lyhyesti kyse siitä, että henkilö jolla ei ollut oikeutta valokuvaan, oli kopioinut valokuvan eli valmistanut siitä kappaleen ja ladannut kuvasta kopion internettiin. Tekijänoikeudellisesti ratkaisu ei sisältänyt mitään uutta: se kertoo vain, että tekijänoikeudella suojattuja teoksia ei saa levittää tai kopioida ilman oikeudenhaltijan lupaa.

Näistä otsikoista inspiroituneena käsittelen tässä kirjoituksessani valokuvien käyttämisen pelisääntöjä ja seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon erityisesti silloin kun kuvia käytetään markkinointitarkoituksessa. Mitä puolestaan tulee ottaa huomioon, kun markkinointitarkoituksessa käytetään valokuvia, joissa esiintyy tunnistettavissa olevia henkilöitä?

Valokuvat ovat aina jollakin tavalla suojattuja

Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisuasua. Tekijänoikeussuojan edellytyksenä on kuitenkin ns. teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys on kuvitteellinen omaperäisyyden ja itsenäisyyden raja, joka teoksen tulee ylittää saadakseen tekijänoikeussuojaa. Hyvä on siis huomata, että läheskään kaikki materiaali ei siten ole tekijänoikeussuojattua ja tällaista materiaalia voi vapaasti käyttää. Koska tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolin vuodesta eteenpäin, kyseessä on ajallisesti hyvin pitkä yksinoikeus.

Valokuvien osalta teoskynnys on ollut perinteisesti korkea. Ollakseen teos valokuvan tulee ilmentää kuvaajan omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä sekä kuvaajan persoonallista leimaa niin, ettei kukaan toinen olisi päätynyt vastaavanlaiseen lopputulokseen. Tällaisia persoonallisia ratkaisuja kuvaaja on voinut tehdä esimerkiksi rajauksen, valotuksen, sommittelun ja ehkä myös kuvan käsittelyn suhteen. Esimerkiksi päiväntapahtumasta tietyssä annetusta tilanteesta otettu uutiskuva ei useinkaan olisi sellainen taiteellisuutta ja kuvaajan omaa panosta ilmentävä teos, joka saisi tekijänoikeussuojaa.

Tekijänoikeus sisältää kuitenkin pienen jipon valokuvien osalta, sillä tekijänoikeuslain sisältämä valokuvien lähioikeussuoja eroaa varsinaisesta tekijänoikeussuojasta pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta vain suoja-ajaltaan. Tavallisen valokuvan suoja-aika on kuitenkin olennaisesti teosvalokuvan suoja-aikaa lyhyempi, 50 vuotta valokuvan valmistamisesta, eli nykyään käytännössä kuvan ottamisesta, lukien.

Koska kaikki valokuvat ovat ainakin tavallisina valokuvina suojattuja 50 vuoden ajan niiden ottamisesta, käyttäessäsi valokuvia toimit käytännössä aina jonkun tekijänoikeussuojan tai siihen verrattavan lähioikeussuojan piirissä.

Tekijänoikeudenhaltijalla on yksinoikeus päättää, valmistetaanko hänen teoksestaan kappaleita esimerkiksi printtinä tai saatetaanko sitä yleisön saataville vaikkapa internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Kuvan käyttäminen markkinointitarkoituksessa edellyttää aina, että kuvan käytöstä nimenomaan kaupallisessa yhteydessä on sovittu kuvan oikeudenhaltijan kanssa.

Henkilön kuvan käyttäminen markkinoinnissa

Tunnistettavissa olevasta henkilöstä otettuun kuvaan liittyy kahdenlaista problematiikkaa; toisaalta valokuvaajan mahdollinen tekijänoikeus tai valokuvaoikeus itse kuvaan, sekä toisaalta kuvan kohteen oikeus omaan kuvaansa. Kuvassa olevan henkilön osalta kyse ei ole tekijänoikeudesta, vaan henkilötietojen- ja yksityisyyden suojasta, sillä valokuva tunnistettavissa olevasta henkilöstä on aina lähtökohtaisesti myös henkilötieto.

Toki eroa on sillä, onko kuva esimerkiksi julkiselta paikalta otettu tilannekuva, jossa on suuri joukko ihmisiä vai kuva yhdestä tai muutamasta tunnistettavissa olevasta henkilöstä. Arvioinnissa parametreinä toimivat mm. henkilön tunnistettavuus, kuvan rajaus ja kuvaustilanne, mutta toki yksityisyydensuoja on voimassa julkisilla paikoillakin. Vaikka kuvaamisen kannalta julkinen paikka antaakin kotirauhan piiriin kuuluvaa paikkaa vapaammat kädet, täytyy kuvien käyttötarkoitus pitää mielessä. Jos tunnistettavissa olevan henkilön kuvaa käytetään markkinointitarkoituksessa, kuvan käyttö edellyttää aina kuvattavan suostumusta.

Varmista etukäteen, että kuvan kaupallinen käyttö on sallittu ja kuvan päätähtien suostumus löytyy

Summa summarum, varmista ennen kuvan käyttämistä, että yritykselläsi on riittävät oikeudet käytettävään sisältöön.

Mikäli valokuvat on hankittu kuvapankeista tai yhteistyökumppanilta, kannattaa vielä erikseen varmistaa, että sisällön luovuttaja joko omistaa oikeudet sisältöön tai sillä itsellään on riittävät oikeudet kuvien käyttöön markkinointitarkoituksessa, sekä oikeus myös myöntää tällaisia oikeuksia omille asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen.

Mikäli kuvissa esiintyy tunnistettavissa olevia henkilöitä, on tärkeää varmistua myös nimenomaisesti siitä, että henkilöt ovat antaneet suostumuksensa heidän kuvansa käyttämiseen markkinoinnissa, sillä muuten markkinointi voi johtaa jopa korvausvastuuseen ja brändiä vahingoittavaan julkisuuteen.

Sanomattakin on selvää, että nämä seikat on syytä sopia kirjallisesti, vaikkapa vähintään sähköpostilla.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Markkinaliiton sivuilla 6.11.2018 osoitteessa: https://www.markkinointiliitto.fi/sisallot/mark-juristiryhma-valokuvien-kayttaminen-markkinoinnissa-vaatii-kaupallista-kayttoa-koskevan-luvan/ . Hilma-Karoliina Markkanen on MARK Juristiryhmän jäsen.

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Toimimme Piippo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana kaupassa, jossa Piippo myy kahdessa vaiheessa omistamansa kaapelilanka- ja verkkokoneet, niihin liittyvät muut omaisuuserät sekä Piipon liiketoiminnassaan käyttämät tavaramerkit portugalilaiselle Cotesi S.A:lle. Kaupan lopullisen toteutumisen odotetaan tapahtuvan arviolta vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Piippo Oyj:n ydinliiketoimintaa ovat paalausverkot ja -langat ja se on kansainvälisesti alan yksi johtavista toimijoista. Yhtiön globaali jakeluverkosto kattaa yli 40 maata. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. Cotesi on vuonna 1967 perustettu yksi maailman johtavista synteettisistä ja luonnonmateriaaleista valmistettujen lankojen, verkkojen ja köysien tuottajista ja sillä on toimintaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa ja sen päätuotantolaitos sijaitsee Portugalissa Vila Nova de Gaiassa.
Julkaistu 17.4.2025
Avustimme menestyksekkäästi Onses Finland Oy:tä poikkeuksellisen laajassa väitettyä tavaramerkkien loukkausta ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa riita-asiassa markkinaoikeudessa. Asiakkaamme Onses Finland Oy on suomalainen urheilujuoma-alan yritys, joka omistaa ONSE-urheilujuomabrändin. Keväällä 2023 puolalainen juoma-alan yritys OSHEE Polska Sp. z o.o. nosti asiakastamme vastaan kanteen väittäen, että ONSE-tavaramerkit ja -tuotepakkaus loukkaavat OSHEE-tavaramerkkejä. Kantajan toissijaiset kannevaatimukset koskivat kantajan urheilujuomatuotteen väitettyä orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista. Kantaja vetosi kanteessaan rekisteröityjen tavaramerkkien lisäksi myös Suomessa väitetysti vakiintuneisiin ja laajalti tunnettuihin OSHEE-kuvio- ja ulkoasutavaramerkkeihin. Markkinaoikeus hylkäsi kaikki kantajan vaatimukset . Markkinaoikeus katsoi, etteivät kantajan vetoamat merkit olleet vakiintuneita tai laajalti tunnettuja tavaramerkkejä Suomessa. Rekisteröityjen tavaramerkkien osalta markkinaoikeus katsoi, ettei OSHEE- ja ONSE-tavaramerkkien välillä ole sekaannusvaaraa. Toissijaisten vaatimusten osalta markkinaoikeus katsoi, että kantajan käyttämä urheilujuomapakkaus oli tavanomainen juomapullo, jonka muotoilu oli osaksi toiminnallisten tekijöiden sanelema. Markkinaoikeus katsoi myös näytetyksi, että markkinoilla on useita sinisiä urheilujuomia ja ettei kantajan tuote ole ollut ensimmäinen sininen urheilujuoma markkinoilla. Kantaja ei pystynyt osoittamaan, että sen tuotepakkaus olisi ollut omaperäinen tai keskivertokuluttajien keskuudessa tunnettu asiakkaamme ONSE-urheilujuomatuotepakkauksen tullessa markkinoille, joten markkinaoikeus hylkäsi myös orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista koskevat vaatimukset. Markkinaoikeus määräsi kantajan korvaamaan kaikki asiakkaamme oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.  Korkein oikeus ei myöntänyt OSHEE Polskalle valituslupaa 28.3.2025 antamallaan päätöksellä. Markkinaoikeuden ratkaisu (MAO:280/2024) on näin ollen lainvoimainen.
Julkaistu 4.4.2025
Avustimme Valio Oy:tä sen ostaessa Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan, siihen liittyvän käyttöomaisuuden ja Härkis®- ja Beanit®-härkäpapubrändit. Käyttöomaisuuteen kuuluvat muun muassa kasviproteiinituotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Kauppa tukee Valion strategiaa kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi. Tämä liiketoimintakauppa tekee meistä entistäkin merkittävämmän kasvipohjaisten proteiinituotteiden kehittäjän ja valmistajan. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Vuonna 2022 ostimme Gold&Green® -liiketoiminnan ja siitä lähtien olemme tehneet vahvaa tuotekehitystä sekä uudistaneet brändiä. Myynti on kasvanut onnistuneiden tuotelanseerauksien myötä vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna. Tällä kaupalla rakennamme omaa tuotantokyvykkyyttä. Kauhavan tehtaan tuotantovälineet sopivat juuri meidän tarpeeseemme ja tilanteeseemme Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma sanoo. Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistajia ovat suomalaiset maidontuottajaosuuskunnat. Valiolla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 2 278 miljoonaa euroa, ja sillä on yli 4 000 työntekijää.
Julkaistu 14.2.2025