21.9.2017

Uusiutuvan energian tukijärjestelmä uudistuu – ministeriö ehdottaa tarjouskilpailuun perustuvaa preemiojärjestelmää

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi 15. syyskuuta lausuntopyynnön uusiutuvan energian uutta tukijärjestelmää koskevasta esitysluonnoksesta. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettuun lakiin (1396/2010, tuotantotukilaki) ehdotetaan lisättäväksi teknologianeutraaliin tarjouskilpailuun perustuvaa preemiojärjestelmää koskevat säädökset.

Ehdotuksen mukaiseen tarjouskilpailuun voi osallistua tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine-, aurinko- tai aaltovoimalaa koskevalla investointihankkeella. Tarjouskilpailulla halutaan kannustaa kustannustehokkaiden hankkeiden kehittämiseen ja ylläpitää alalla jatkuvaa kehityspainetta.

Tarjouskilpailut on tarkoitus järjestää vuosina 2018–2019, joiden aikana tuotantoa kilpailutetaan yhteensä 2 TWh:n edestä. Tarjouskilpailun voittaisivat ne tarjoukset, joissa preemio on alhaisin ja joiden mukainen sähkön vuosituotannon määrä ei ylitä kilpailutettavaa vuosituotannon määrää. Tarjotun preemion tulee alittaa tarjouskilpailun rajahinta, joka olisi aluksi nykyisen syöttötariffin mukainen 53,5 euroa/MWh.

Sähkön tuottajalle maksettava tuki määräytyy tarjouksen perusteella hyväksytyn preemion ja tariffijakson aikana tuotetun sähkön määrän sekä sähkön markkinahinnan keskiarvon perusteella. Tukiajan enimmäispituus on sama kuin nykyisessä syöttötariffijärjestelmässä eli 12 vuotta.

Tarjouskilpailuun vain pitkälle kehitetyt hankkeet

Ehdotuksen mukaisella sääntelyllä pyritään varmistamaan, että tarjouskilpailuun osallistuvat hankkeet ovat aidosti toteuttamiskelpoisia ja tarjouskilpailuun onkin mahdollista osallistua vain varsin pitkälle kehitetyllä hankkeella. Rakentamisen edellytyksenä olevan kaavan, rakennuslupien ja mahdollisten poikkeamispäätösten tulisi olla lainvoimaisia, kun hakemus jätetään.

Voimalaitokseen liittyvän käyttöomaisuuden hankkimisesta tai rakennustyön aloittamisesta ei kuitenkaan voi vielä olla sitovia päätöksiä. Tarjouskilpailuun ei voi osallistua hankkeella, jossa on vireillä syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskeva asia. Tarjouskilpailuun ei siten voi osallistua esimerkiksi voimalaitos, jonka syöttötariffijärjestelmää koskeva kielteinen päätös on muutoksenhaun vuoksi vireillä. Sähkön tuottaja voi kuitenkin osallistua tarjouskilpailuun voimalaitoksella, jota on koskenut nykyisen syöttötariffijärjestelmän mukainen kiintiöpäätös.

Sähkön tuottaja olisi velvollinen tuottamaan hyväksytyn tarjouksen mukaisen määrän uusiutuvalla energialähteellä tuotettua sähköä. Velvollisuuden noudattamatta jättämisestä seuraisi valtiolle maksettava alituotantokorvaus. Korvaus tulisi maksettavaksi, ellei voimalaitoksen keskimääräinen tuotanto ole ensimmäisen tukijakson aikana (ensimmäiset neljä vuotta) vähintään 75 prosenttia ja toisen tai kolmannen tukijakson aikana (seuraavat neljän vuoden jaksot) vähintään 80 prosenttia hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesta vuosituotannosta.

Tarjouskilpailuun osallistujilta peritään osallistumisvakuus

Hanketta koskevien edellytysten lisäksi hankkeiden toteuttamiskelpoisuus pyritään varmistamaan prosessin aikana asetettavilla vakuuksilla. Tarjouskilpailuun osallistumisen yhteydessä sähkön tuottajan olisi annettava osallistumisvakuus, jonka suuruus on tarjouksen mukaisen sähkön vuosituotannon määrä kerrottuna 2 eurolla/MWh.

Sähkön tuottaja saa osallistumisvakuuden takaisin, jos se ei voita tarjouskilpailua. Hyväksyttyjen tarjousten osalta osallistumisvakuus palautetaan, kun tuottaja on asettanut vaaditun rakentamisvakuuden. Rakentamisvakuuden suuruus on vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh. Rakentamisvakuus palautetaan tuottajalle, jos voimalaitos liitetään kokonaisuudessaan sähköverkkoon ennen määräajan päättymistä siten, että se tuottaa sähköä verkkoon. Jos määräajan kuluessa vain puolet voimalaitoksen tehosta on liitetty sähköverkkoon, tilitetään puolet rakentamisvakuudesta valtiolle.

Voimalaitos on liitettävä verkkoon niin, että se tuottaa sähköä verkkoon kolmen vuoden kuluessa preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Riittävää kuitenkin on, että liittäminen toteutetaan määräajan puitteissa vain osaksi. Tällöin sähkön tuottajan voisi kuitenkin olla vaikea täyttää tuotantovelvoite, mikä tarkoittaisi alituotantokorvauksen maksamisvelvoitetta. Sähkön tuottaja myös menettäisi osan rakentamisvakuudesta. Koko voimalaitoksen tulee olla liitettynä verkkoon ja tuottaa sähköä viiden vuoden kuluessa päätöksen antamisesta.

TEM:n järjestämä lausuntokierros päättyy 4. lokakuuta 2017. Lain muutokset olisi mahdollista saattaa voimaan, kun Euroopan komissio on hyväksynyt preemiojärjestelmän. Komission käsittelyn arvioidaan kestävän 6–12 kuukautta.

Uusimmat referenssit

Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella. 
Julkaistu 21.9.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026