21.9.2017

Uusiutuvan energian tukijärjestelmä uudistuu – ministeriö ehdottaa tarjouskilpailuun perustuvaa preemiojärjestelmää

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi 15. syyskuuta lausuntopyynnön uusiutuvan energian uutta tukijärjestelmää koskevasta esitysluonnoksesta. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettuun lakiin (1396/2010, tuotantotukilaki) ehdotetaan lisättäväksi teknologianeutraaliin tarjouskilpailuun perustuvaa preemiojärjestelmää koskevat säädökset.

Ehdotuksen mukaiseen tarjouskilpailuun voi osallistua tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine-, aurinko- tai aaltovoimalaa koskevalla investointihankkeella. Tarjouskilpailulla halutaan kannustaa kustannustehokkaiden hankkeiden kehittämiseen ja ylläpitää alalla jatkuvaa kehityspainetta.

Tarjouskilpailut on tarkoitus järjestää vuosina 2018–2019, joiden aikana tuotantoa kilpailutetaan yhteensä 2 TWh:n edestä. Tarjouskilpailun voittaisivat ne tarjoukset, joissa preemio on alhaisin ja joiden mukainen sähkön vuosituotannon määrä ei ylitä kilpailutettavaa vuosituotannon määrää. Tarjotun preemion tulee alittaa tarjouskilpailun rajahinta, joka olisi aluksi nykyisen syöttötariffin mukainen 53,5 euroa/MWh.

Sähkön tuottajalle maksettava tuki määräytyy tarjouksen perusteella hyväksytyn preemion ja tariffijakson aikana tuotetun sähkön määrän sekä sähkön markkinahinnan keskiarvon perusteella. Tukiajan enimmäispituus on sama kuin nykyisessä syöttötariffijärjestelmässä eli 12 vuotta.

Tarjouskilpailuun vain pitkälle kehitetyt hankkeet

Ehdotuksen mukaisella sääntelyllä pyritään varmistamaan, että tarjouskilpailuun osallistuvat hankkeet ovat aidosti toteuttamiskelpoisia ja tarjouskilpailuun onkin mahdollista osallistua vain varsin pitkälle kehitetyllä hankkeella. Rakentamisen edellytyksenä olevan kaavan, rakennuslupien ja mahdollisten poikkeamispäätösten tulisi olla lainvoimaisia, kun hakemus jätetään.

Voimalaitokseen liittyvän käyttöomaisuuden hankkimisesta tai rakennustyön aloittamisesta ei kuitenkaan voi vielä olla sitovia päätöksiä. Tarjouskilpailuun ei voi osallistua hankkeella, jossa on vireillä syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskeva asia. Tarjouskilpailuun ei siten voi osallistua esimerkiksi voimalaitos, jonka syöttötariffijärjestelmää koskeva kielteinen päätös on muutoksenhaun vuoksi vireillä. Sähkön tuottaja voi kuitenkin osallistua tarjouskilpailuun voimalaitoksella, jota on koskenut nykyisen syöttötariffijärjestelmän mukainen kiintiöpäätös.

Sähkön tuottaja olisi velvollinen tuottamaan hyväksytyn tarjouksen mukaisen määrän uusiutuvalla energialähteellä tuotettua sähköä. Velvollisuuden noudattamatta jättämisestä seuraisi valtiolle maksettava alituotantokorvaus. Korvaus tulisi maksettavaksi, ellei voimalaitoksen keskimääräinen tuotanto ole ensimmäisen tukijakson aikana (ensimmäiset neljä vuotta) vähintään 75 prosenttia ja toisen tai kolmannen tukijakson aikana (seuraavat neljän vuoden jaksot) vähintään 80 prosenttia hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesta vuosituotannosta.

Tarjouskilpailuun osallistujilta peritään osallistumisvakuus

Hanketta koskevien edellytysten lisäksi hankkeiden toteuttamiskelpoisuus pyritään varmistamaan prosessin aikana asetettavilla vakuuksilla. Tarjouskilpailuun osallistumisen yhteydessä sähkön tuottajan olisi annettava osallistumisvakuus, jonka suuruus on tarjouksen mukaisen sähkön vuosituotannon määrä kerrottuna 2 eurolla/MWh.

Sähkön tuottaja saa osallistumisvakuuden takaisin, jos se ei voita tarjouskilpailua. Hyväksyttyjen tarjousten osalta osallistumisvakuus palautetaan, kun tuottaja on asettanut vaaditun rakentamisvakuuden. Rakentamisvakuuden suuruus on vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh. Rakentamisvakuus palautetaan tuottajalle, jos voimalaitos liitetään kokonaisuudessaan sähköverkkoon ennen määräajan päättymistä siten, että se tuottaa sähköä verkkoon. Jos määräajan kuluessa vain puolet voimalaitoksen tehosta on liitetty sähköverkkoon, tilitetään puolet rakentamisvakuudesta valtiolle.

Voimalaitos on liitettävä verkkoon niin, että se tuottaa sähköä verkkoon kolmen vuoden kuluessa preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Riittävää kuitenkin on, että liittäminen toteutetaan määräajan puitteissa vain osaksi. Tällöin sähkön tuottajan voisi kuitenkin olla vaikea täyttää tuotantovelvoite, mikä tarkoittaisi alituotantokorvauksen maksamisvelvoitetta. Sähkön tuottaja myös menettäisi osan rakentamisvakuudesta. Koko voimalaitoksen tulee olla liitettynä verkkoon ja tuottaa sähköä viiden vuoden kuluessa päätöksen antamisesta.

TEM:n järjestämä lausuntokierros päättyy 4. lokakuuta 2017. Lain muutokset olisi mahdollista saattaa voimaan, kun Euroopan komissio on hyväksynyt preemiojärjestelmän. Komission käsittelyn arvioidaan kestävän 6–12 kuukautta.

Uusimmat referenssit

Avustamme Korona Investia ja Innoflame Oy:n muita osakkaita Innoflamen myynnissä Sponsor Capitalille. Kaupan myötä Sponsor Capitalista tulee Innoflamen uusi enemmistöomistaja. Korona Invest on ollut Innoflamen osakkaana vuodesta 2021 lähtien ja on yhdessä muiden myyvien osakkaiden kanssa viiden vuoden aikana tukenut yhtiön kasvua, kehitystä ja useita strategisesti merkittäviä yritysjärjestelyjä, joiden myötä Innoflame on vahvistanut asemaansa Suomen johtavana tuotemediayhtiönä. Omistajanvaihdoksen on tarkoitus tukea Innoflamen seuraavaa kasvuvaihetta, mukaan lukien tavoitetta rakentaa Innoflamesta merkittävä eurooppalainen tuotemediayhtiö, jolla on valmiudet kasvaa nopeasti uusille markkinoille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Innoflame on yksi Suomen johtavista tuotemedian asiantuntijayrityksistä, joka auttaa asiakkaitaan rakentamaan yhtenäistä brändikokemusta tarjoamalla tuotemedian suunnittelun, hankinnan ja hallinnan yhtenä kokonaisuutena. Korona Invest on vuonna 2006 perustettu suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka on erikoistunut kotimaisten pienten ja keskisuurten yhtiöiden buyout- ja kasvusijoituksiin. Korona Invest tekee sekä enemmistö- että vähemmistösijoituksia ja toteuttaa hankkeensa kasvustrategiaan soveltuvalla yritysrakenteella. 
Julkaistu 27.8.2026
Avustimme Marina Groupiin kuuluvaa Hopeasalmen Telakka Oy:tä Iisiveneilyn ja Porvoon Venekorjaamon yritysostoissa. Yritysostot ovat osa Marina Groupin laajentumista Suomen venesatama- ja telakkamarkkinaan sekä vahvistavat sen asemaa Quattro Marine -brändin alla. Yritysostojen jälkeen Quattro Marinen Suomen toiminnot muodostuvat Hopeasalmen Telakasta, joka operoi telakoita Helsingin Mustikkamaalla ja Porvoon Tolkkisissa, sekä Iisiveneilystä ja Porvoon Venekorjaamosta. Marina Group on venesatama- ja telakkapalveluita tarjoava konserni, jonka omistaa pääomasijoittaja Norvestor. Yhtiö on kasvanut nopeasti yritysostojen kautta Pohjoismaiden suurimmaksi veneilyalan palveluntarjoajaksi hankittuaan noin vuoden aikana 24 venesatamaa ja telakkaa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa .
Julkaistu 24.8.2026
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi. 
Julkaistu 19.8.2026