Suomessa järjestetään ensimmäinen tarjouskilpailu uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon hyväksymisestä uuteen preemiojärjestelmään loppuvuoden 2018 aikana. Preemiojärjestelmän tarkoituksena on edistää uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja teknologianeutraalisti. Tarjouskilpailuun voivat osallistua sähkön tuottajat tuulivoimalaa, biokaasuvoimalaa, puupolttoainevoimalaa, aurinkovoimalaa tai aaltovoimalaa koskevalla investoinnilla. Preemiojärjestelmässä maksettavan tuen on ennakoitu kohdentuvan tuulivoiman ohella etenkin puupolttoaineella tuotetulle sähkölle.
24.9.2018
Uusiutuvan energian tarjouskilpailussa menestyvät huolella suunnitellut hankkeet
Palvelut
Nyt järjestettävän tarjouskilpailun perusteella preemiojärjestelmään hyväksytään enintään 1,4 TWh:n vuosituotantomäärä uusiutuvan energian voimalaitoksia. Syksyllä käynnistyvän Energiaviraston järjestämän tarjouskilpailun tarjousten jättöaika on 15.11.–31.12.2018. Tarjouskilpailun järjestäminen edellyttää erillistä valtion talousarvioon otettavaa valtuutusta. Näin ollen seuraavan tarjouskilpailun mahdollinen järjestämisajankohta on toistaiseksi vahvistamatta.
Tarjous preemiosta ja voimalaitoksen vuosituotannosta
Tarjouskilpailussa menestyvät kustannustehokkaimmat ja kilpailukykyisimmät hankkeet. Hankekehittäjät tekevät sitovan tarjouksen siitä tukitasosta (euroa/MWh) (preemio), jolla ne ovat valmiita tuottamaan tietyn määrän uusiutuvaa energiaa (MWh) vuodessa. Kukin tarjouskilpailun voittanut hankekehittäjä saa tuottamastaan uusiutuvasta energiasta enintään tarjouksessaan ilmoittamansa preemion mukaisen tuen. Tarjottu preemio voi kuitenkin olla korkeintaan 53,5 euroa/MWh.
Tarjouksessa on ilmoitettava voimalaitos, jolla tarjouksen mukainen sähkö on tarkoitus tuottaa. Tarjouksen tietoja on mahdollista tarkentaa hankkeen toteutuksen edetessä ilmoittamalla voimalaitoksen generaattoreiden tai aurinkosähköjärjestelmien yhteenlasketun nimellistehon tai lukumäärän vaihteluväli. Lopullinen voimalaitoskokonaisuus on ilmoitettava vaihteluvälin puitteissa Energiavirastolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kolme vuotta on kulunut voimalaitoksen preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta.
Yleiset edellytykset
Tarjouskilpailuun osallistuvien uusiutuvan energian hankkeiden pitää olla huolella suunniteltuja ja pitkälle kehitettyjä. Jotta voimalaitoshanke voidaan hyväksyä preemiojärjestelmään, hankkeen tulee täyttää laissa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010, muutoksineen) asetetut edellytykset:
Sähkön tuottajilta edellytetään vakuuksia kahdessa vaiheessa
Pitkällä olevan hankekehitysasteen lisäksi sähkön tuottajien edellytetään asettavan vakuuksia velvoitteidensa täyttämiseksi kilpailuvaiheessa ja hankkeen toteuttamisvaiheessa.
Ensinnäkin sähkön tuottajien edellytetään asettavan Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuuden, kun tuottaja jättää tarjouksen kilpailuun. Osallistumisvakuuden määrä vastaa tarjouksen mukaista sähkön vuosituotannon määrää kerrottuna 2 eurolla/MWh. Osallistumisvakuuden tulee olla voimassa 30.6.2019 asti. Osallistumisvakuus palautetaan tarjouskilpailun tuloksen selvittyä niille sähkön tuottajille, joiden tarjoukset on hylätty kilpailutuksessa.
Tarjouskilpailun voittaneet sähkön tuottajat saavat osallistumisvakuuden takaisin asetettuaan Energiaviraston hyväksi rakentamisvakuuden, jonka määrä on tarjouksen mukaisen vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh. Mikäli rakentamisvakuutta ei aseteta kuukauden kuluessa hyväksymispäätöksen antamisesta, hyväksymispäätös raukeaa eikä osallistumisvakuutta palauteta sähkön tuottajalle. Rakentamisvakuuden on oltava voimassa vähintään kolme vuotta ja kuusi kuukautta.
Osallistumis- ja rakentamisvakuudeksi hyväksytään luotto- tai vakuutuslaitoksen tai muun ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, takausvakuutus tai pantattu talletus. Energiavirasto on julkaissut mallipohjan asetettavia vakuuksia varten.
Tarjouksen hyväksymisen jälkeen
Kun sähkön tuottaja on tullut hyväksytyksi preemiojärjestelmään, sen on kolmen vuoden kuluessa liitettävä voimalaitos ainakin osittain sähköverkkoon siten, että laitos tuottaa sähköä verkkoon. Määräaika lasketaan preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Mikäli voimalaitos on liitetty sähköverkkoon vain osittain sanotussa kolmen vuoden määräajassa, sähkön tuottajan asettama rakentamisvakuus realisoidaan osittain. Mikäli voimalaitosta ei ole liitetty sähköverkkoon osaksikaan kolmen vuoden määräajassa, rakentamisvakuus realisoidaan kokonaan.
Edelleen mikäli voimalaitosta ei ole viiden vuoden kuluessa sähkön tuottajasta johtuvasta syystä liitetty kokonaisuudessaan sähköverkkoon siten, että laitos kokonaisuudessaan tuottaa sähköä verkkoon, hyväksymispäätös raukeaa ja voimalaitoshanke jää preemiojärjestelmän ulkopuolelle.
Tarjouksessa esitetyn sähköntuotantomäärän alittaminen on sanktioitu. Sähkön tuottaja on velvollinen maksamaan alituotantokorvauksen valtiolle, mikäli se ei tuota hyväksytyn tarjouksen mukaista määrää sähköä. Voimalaitoksen keskimääräisen tuotannon pitää olla ensimmäisen neljän vuoden pituisen ”tukijakson” aikana vähintään 75 prosenttia ja seuraavien tukijaksojen aikana vähintään 80 prosenttia vuosituotannosta. Alituotantokorvaus määräytyy tarjouksen mukaisen preemion ja alituotannon perusteella. Sähkön tuottajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa alituotantokorvausta, mikäli tuotannon vajaus johtuu sähköverkonhaltijasta.
Preemiojärjestelmään hyväksytyille sähkön tuottajille on asetettu myös muita velvoitteita muun muassa voimalaitoksen toteuttamisesta ja raportoinnista.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Rabobank – Olana Energyn rahoitusjärjestely
Neuvoimme Coöperatieve Rabobank U.A:ta järjestelyssä, jossa se ainoana lainanantajana ja hedging-pankkina tarjosi seniorirahoitusta Olana Energylle suomalaisen akkuenergiavarastojärjestelmä- eli BESS-portfolion hankintaa varten. Palveluumme kuului hankkeita koskevan oikeudellisen due diligence -raportin laatiminen sekä neuvonta eri rahoitus- ja projektisopimusten neuvotteluissa. Olana Energy on johdon omistama ja nopeasti kasvava itsenäinen energiantuottaja, jonka kansainvälinen hankekanta on yli 1 GW:n suuruinen. Monipuolinen portfolio, jonka energiavarastot ovat teholtaan 5–30 MW, lisää osaltaan Suomen sähköverkon vakautta.
Julkaistu 18.11.2025
Nomios – Intragen Groupin osto
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Ympäristöministeriö – Selvitys kiertotalousnäkökohtien edistämisestä julkisissa hankinnoissa
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
CapMan Real Estate – Asuinkiinteistön osto Katajanokalla
Avustimme CapMan Real Estatea korkealaatuisen, Helsingin Katajanokalla sijaitsevan asuinkiinteistön hankinnassa ja rahoituksessa. Kiinteistö hankittiin Suomen Merimiespalvelutoimistolta (MEPA). Kaupan kohteena ollut vuonna 2017 valmistunut kiinteistö koostuu 38 modernista vuokra-asunnosta ja pysäköintihallista. Rakennus on korkealaatuinen, ja siinä on modernit pohjaratkaisut sekä hyvin suunnitellut yhteiset tilat, kuten kuntosali ja kattosauna. Rakennus sulautuu hyvin alueen historialliseen ja merelliseen luonteeseen. Asuinkiinteistö sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa arvostetussa Katajanokan merenrantakaupunginosassa. Kiinteistöllä on korkea ESG-profiili, jota CapMan Real Estate aikoo kehittää entisestään.
Julkaistu 6.11.2025