Suomessa järjestetään ensimmäinen tarjouskilpailu uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon hyväksymisestä uuteen preemiojärjestelmään loppuvuoden 2018 aikana. Preemiojärjestelmän tarkoituksena on edistää uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja teknologianeutraalisti. Tarjouskilpailuun voivat osallistua sähkön tuottajat tuulivoimalaa, biokaasuvoimalaa, puupolttoainevoimalaa, aurinkovoimalaa tai aaltovoimalaa koskevalla investoinnilla. Preemiojärjestelmässä maksettavan tuen on ennakoitu kohdentuvan tuulivoiman ohella etenkin puupolttoaineella tuotetulle sähkölle.
24.9.2018
Uusiutuvan energian tarjouskilpailussa menestyvät huolella suunnitellut hankkeet
Palvelut
Nyt järjestettävän tarjouskilpailun perusteella preemiojärjestelmään hyväksytään enintään 1,4 TWh:n vuosituotantomäärä uusiutuvan energian voimalaitoksia. Syksyllä käynnistyvän Energiaviraston järjestämän tarjouskilpailun tarjousten jättöaika on 15.11.–31.12.2018. Tarjouskilpailun järjestäminen edellyttää erillistä valtion talousarvioon otettavaa valtuutusta. Näin ollen seuraavan tarjouskilpailun mahdollinen järjestämisajankohta on toistaiseksi vahvistamatta.
Tarjous preemiosta ja voimalaitoksen vuosituotannosta
Tarjouskilpailussa menestyvät kustannustehokkaimmat ja kilpailukykyisimmät hankkeet. Hankekehittäjät tekevät sitovan tarjouksen siitä tukitasosta (euroa/MWh) (preemio), jolla ne ovat valmiita tuottamaan tietyn määrän uusiutuvaa energiaa (MWh) vuodessa. Kukin tarjouskilpailun voittanut hankekehittäjä saa tuottamastaan uusiutuvasta energiasta enintään tarjouksessaan ilmoittamansa preemion mukaisen tuen. Tarjottu preemio voi kuitenkin olla korkeintaan 53,5 euroa/MWh.
Tarjouksessa on ilmoitettava voimalaitos, jolla tarjouksen mukainen sähkö on tarkoitus tuottaa. Tarjouksen tietoja on mahdollista tarkentaa hankkeen toteutuksen edetessä ilmoittamalla voimalaitoksen generaattoreiden tai aurinkosähköjärjestelmien yhteenlasketun nimellistehon tai lukumäärän vaihteluväli. Lopullinen voimalaitoskokonaisuus on ilmoitettava vaihteluvälin puitteissa Energiavirastolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kolme vuotta on kulunut voimalaitoksen preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta.
Yleiset edellytykset
Tarjouskilpailuun osallistuvien uusiutuvan energian hankkeiden pitää olla huolella suunniteltuja ja pitkälle kehitettyjä. Jotta voimalaitoshanke voidaan hyväksyä preemiojärjestelmään, hankkeen tulee täyttää laissa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010, muutoksineen) asetetut edellytykset:
Sähkön tuottajilta edellytetään vakuuksia kahdessa vaiheessa
Pitkällä olevan hankekehitysasteen lisäksi sähkön tuottajien edellytetään asettavan vakuuksia velvoitteidensa täyttämiseksi kilpailuvaiheessa ja hankkeen toteuttamisvaiheessa.
Ensinnäkin sähkön tuottajien edellytetään asettavan Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuuden, kun tuottaja jättää tarjouksen kilpailuun. Osallistumisvakuuden määrä vastaa tarjouksen mukaista sähkön vuosituotannon määrää kerrottuna 2 eurolla/MWh. Osallistumisvakuuden tulee olla voimassa 30.6.2019 asti. Osallistumisvakuus palautetaan tarjouskilpailun tuloksen selvittyä niille sähkön tuottajille, joiden tarjoukset on hylätty kilpailutuksessa.
Tarjouskilpailun voittaneet sähkön tuottajat saavat osallistumisvakuuden takaisin asetettuaan Energiaviraston hyväksi rakentamisvakuuden, jonka määrä on tarjouksen mukaisen vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh. Mikäli rakentamisvakuutta ei aseteta kuukauden kuluessa hyväksymispäätöksen antamisesta, hyväksymispäätös raukeaa eikä osallistumisvakuutta palauteta sähkön tuottajalle. Rakentamisvakuuden on oltava voimassa vähintään kolme vuotta ja kuusi kuukautta.
Osallistumis- ja rakentamisvakuudeksi hyväksytään luotto- tai vakuutuslaitoksen tai muun ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, takausvakuutus tai pantattu talletus. Energiavirasto on julkaissut mallipohjan asetettavia vakuuksia varten.
Tarjouksen hyväksymisen jälkeen
Kun sähkön tuottaja on tullut hyväksytyksi preemiojärjestelmään, sen on kolmen vuoden kuluessa liitettävä voimalaitos ainakin osittain sähköverkkoon siten, että laitos tuottaa sähköä verkkoon. Määräaika lasketaan preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Mikäli voimalaitos on liitetty sähköverkkoon vain osittain sanotussa kolmen vuoden määräajassa, sähkön tuottajan asettama rakentamisvakuus realisoidaan osittain. Mikäli voimalaitosta ei ole liitetty sähköverkkoon osaksikaan kolmen vuoden määräajassa, rakentamisvakuus realisoidaan kokonaan.
Edelleen mikäli voimalaitosta ei ole viiden vuoden kuluessa sähkön tuottajasta johtuvasta syystä liitetty kokonaisuudessaan sähköverkkoon siten, että laitos kokonaisuudessaan tuottaa sähköä verkkoon, hyväksymispäätös raukeaa ja voimalaitoshanke jää preemiojärjestelmän ulkopuolelle.
Tarjouksessa esitetyn sähköntuotantomäärän alittaminen on sanktioitu. Sähkön tuottaja on velvollinen maksamaan alituotantokorvauksen valtiolle, mikäli se ei tuota hyväksytyn tarjouksen mukaista määrää sähköä. Voimalaitoksen keskimääräisen tuotannon pitää olla ensimmäisen neljän vuoden pituisen ”tukijakson” aikana vähintään 75 prosenttia ja seuraavien tukijaksojen aikana vähintään 80 prosenttia vuosituotannosta. Alituotantokorvaus määräytyy tarjouksen mukaisen preemion ja alituotannon perusteella. Sähkön tuottajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa alituotantokorvausta, mikäli tuotannon vajaus johtuu sähköverkonhaltijasta.
Preemiojärjestelmään hyväksytyille sähkön tuottajille on asetettu myös muita velvoitteita muun muassa voimalaitoksen toteuttamisesta ja raportoinnista.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Suominen Oyj – Merkintäetuoikeusanti
Avustimme Suominen Oyj:tä merkintäetuoikeusannissa. Anti ylimerkittiin, ja yhtiö keräsi annissa noin 28 miljoonan euron bruttovarat. Avustimme Suomista myös yhtiön kolmivuotisen 100 miljoonan euron arvoisen syndikoidun lainajärjestelyn ehtojen uudelleenneuvottelussa, jossa laina-aikaa pidennettiin ja kovenanttiehtoihin lisättiin liikkumavaraa. ”Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajia tuesta ja luottamuksesta Suomisen tulevaisuutta kohtaan. Toteutettu osakeanti vauhdittaa Full Potential -ohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa samalla pääomarakennettamme. Muutosohjelma keskittyy erityisesti tuotantomme ja toimitusketjumme luotettavuuden ja tehokkuuden sekä kaupallisten kyvykkyyksiemme parantamiseen. Näin kykenemme entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme odotuksiin”, toteaa Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé. Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita yhtiön asiakkaat jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja yhtiö työllistää lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Julkaistu 6.7.2026
Nordea Bank Oyj ja Avain Yhtiöt – kiinteistöportfolion rahoitusjärjestely
Toimimme Nordea Bank Oyj:n ja Avain Yhtiöiden neuvonantajana noin 48 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä. Järjestely sisälsi luottoja olemassa olevan kiinteistöportfolion jälleenrahoitukseen sekä yrityksien hankkimiseen – ja kiinteistökehitystarpeisiin. Rahoitusjärjestely tukee Avain Yhtiöiden tavoitetta rakentaa ja ylläpitää toimivaa, turvallista ja ympäristöystävällistä asumisympäristöä sekä kehittää asumisen ja rakentamisen yleistä laatua. Avain Yhtiöt on suomalainen asumiseen, asumispalveluihin, rakennusurakointiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä konserni. Yhtiön tavoitteena on rakentaa vuosittain 1 000 uutta asuntoa Suomen keskeisille kasvualueille.
Julkaistu 2.7.2026
Osakkeenomistajat – Suomen Autohuolto -konsernin myynti
Avustimme Suomen Autohuolto Oy:n osakkeenomistajia heidän myydessä yhtiön koko osakekannan SAKA Finland Group Oy:lle. Suomen Autohuolto -konserni on yksi Suomen suurimmista autojen merkkihuoltoon keskittyvistä yrityksistä ja sillä on toimipisteitä Oulussa, Tampereella ja heinäkuusta eteenpäin myös Järvenpäässä. Kaupan lopullinen voimaantulo edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hyväksyntää.
Julkaistu 26.6.2026
Luonnonvarakeskus – Tekoälykoulutus
Järjestimme Luonnonvarakeskuksen (Luke) juristeille kaksi heille räätälöityä tekoälytyöpajaa. Keskustelimme tekoälymurroksesta ja sen vaikutuksista juristien ajatusmalleihin ja työtapoihin sekä tarjosimme osallistujille käytännönläheisiä ratkaisuja oman työnsä tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen Legoran avulla. Tekoälyyn erikoistuneet juristimme valmistelivat työpajoja varten Lukelle räätälöityjä ja julkishallinnon tarpeisiin soveltuvia käyttötapauksia, jotka Luke sai työpajojen jälkeen omaan käyttöönsä. Käyttötapaukset kattoivat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: miten oikeuslähteitä ja organisaation omaa dataa hyödynnetään tekoälytulosten maksimoimisessa miten tekoälytyönkulkuja rakennetaan ja hyödynnetään miten sopimusten luonnostelua ison asiakirjamassan pohjalta tehostetaan tekoälyn avulla. Työpajoissa heräsi monipuolista keskustelua tekoälyn roolista ja hyödyistä juristin työtehtävissä. Osallistujat arvostivat sitä, miten ymmärrettävästi ja kattavasti asiantuntijamme osasivat esitellä tekoälyn luonnetta ja sen hyötyjä juuri juridisessa kontekstissa. ”Työpajat tukivat erinomaisesti Luken tavoitetta hyödyntää tekoälyä hallitusti ja toivat konkreettisia käytännön oppeja heti hyödynnettäväksi”, sanoo Luken hallintojohtaja Hannu Laitinen.
Julkaistu 26.6.2026