Suomessa järjestetään ensimmäinen tarjouskilpailu uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon hyväksymisestä uuteen preemiojärjestelmään loppuvuoden 2018 aikana. Preemiojärjestelmän tarkoituksena on edistää uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja teknologianeutraalisti. Tarjouskilpailuun voivat osallistua sähkön tuottajat tuulivoimalaa, biokaasuvoimalaa, puupolttoainevoimalaa, aurinkovoimalaa tai aaltovoimalaa koskevalla investoinnilla. Preemiojärjestelmässä maksettavan tuen on ennakoitu kohdentuvan tuulivoiman ohella etenkin puupolttoaineella tuotetulle sähkölle.
24.9.2018
Uusiutuvan energian tarjouskilpailussa menestyvät huolella suunnitellut hankkeet
Palvelut
Nyt järjestettävän tarjouskilpailun perusteella preemiojärjestelmään hyväksytään enintään 1,4 TWh:n vuosituotantomäärä uusiutuvan energian voimalaitoksia. Syksyllä käynnistyvän Energiaviraston järjestämän tarjouskilpailun tarjousten jättöaika on 15.11.–31.12.2018. Tarjouskilpailun järjestäminen edellyttää erillistä valtion talousarvioon otettavaa valtuutusta. Näin ollen seuraavan tarjouskilpailun mahdollinen järjestämisajankohta on toistaiseksi vahvistamatta.
Tarjous preemiosta ja voimalaitoksen vuosituotannosta
Tarjouskilpailussa menestyvät kustannustehokkaimmat ja kilpailukykyisimmät hankkeet. Hankekehittäjät tekevät sitovan tarjouksen siitä tukitasosta (euroa/MWh) (preemio), jolla ne ovat valmiita tuottamaan tietyn määrän uusiutuvaa energiaa (MWh) vuodessa. Kukin tarjouskilpailun voittanut hankekehittäjä saa tuottamastaan uusiutuvasta energiasta enintään tarjouksessaan ilmoittamansa preemion mukaisen tuen. Tarjottu preemio voi kuitenkin olla korkeintaan 53,5 euroa/MWh.
Tarjouksessa on ilmoitettava voimalaitos, jolla tarjouksen mukainen sähkö on tarkoitus tuottaa. Tarjouksen tietoja on mahdollista tarkentaa hankkeen toteutuksen edetessä ilmoittamalla voimalaitoksen generaattoreiden tai aurinkosähköjärjestelmien yhteenlasketun nimellistehon tai lukumäärän vaihteluväli. Lopullinen voimalaitoskokonaisuus on ilmoitettava vaihteluvälin puitteissa Energiavirastolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kolme vuotta on kulunut voimalaitoksen preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta.
Yleiset edellytykset
Tarjouskilpailuun osallistuvien uusiutuvan energian hankkeiden pitää olla huolella suunniteltuja ja pitkälle kehitettyjä. Jotta voimalaitoshanke voidaan hyväksyä preemiojärjestelmään, hankkeen tulee täyttää laissa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010, muutoksineen) asetetut edellytykset:
Sähkön tuottajilta edellytetään vakuuksia kahdessa vaiheessa
Pitkällä olevan hankekehitysasteen lisäksi sähkön tuottajien edellytetään asettavan vakuuksia velvoitteidensa täyttämiseksi kilpailuvaiheessa ja hankkeen toteuttamisvaiheessa.
Ensinnäkin sähkön tuottajien edellytetään asettavan Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuuden, kun tuottaja jättää tarjouksen kilpailuun. Osallistumisvakuuden määrä vastaa tarjouksen mukaista sähkön vuosituotannon määrää kerrottuna 2 eurolla/MWh. Osallistumisvakuuden tulee olla voimassa 30.6.2019 asti. Osallistumisvakuus palautetaan tarjouskilpailun tuloksen selvittyä niille sähkön tuottajille, joiden tarjoukset on hylätty kilpailutuksessa.
Tarjouskilpailun voittaneet sähkön tuottajat saavat osallistumisvakuuden takaisin asetettuaan Energiaviraston hyväksi rakentamisvakuuden, jonka määrä on tarjouksen mukaisen vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh. Mikäli rakentamisvakuutta ei aseteta kuukauden kuluessa hyväksymispäätöksen antamisesta, hyväksymispäätös raukeaa eikä osallistumisvakuutta palauteta sähkön tuottajalle. Rakentamisvakuuden on oltava voimassa vähintään kolme vuotta ja kuusi kuukautta.
Osallistumis- ja rakentamisvakuudeksi hyväksytään luotto- tai vakuutuslaitoksen tai muun ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, takausvakuutus tai pantattu talletus. Energiavirasto on julkaissut mallipohjan asetettavia vakuuksia varten.
Tarjouksen hyväksymisen jälkeen
Kun sähkön tuottaja on tullut hyväksytyksi preemiojärjestelmään, sen on kolmen vuoden kuluessa liitettävä voimalaitos ainakin osittain sähköverkkoon siten, että laitos tuottaa sähköä verkkoon. Määräaika lasketaan preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Mikäli voimalaitos on liitetty sähköverkkoon vain osittain sanotussa kolmen vuoden määräajassa, sähkön tuottajan asettama rakentamisvakuus realisoidaan osittain. Mikäli voimalaitosta ei ole liitetty sähköverkkoon osaksikaan kolmen vuoden määräajassa, rakentamisvakuus realisoidaan kokonaan.
Edelleen mikäli voimalaitosta ei ole viiden vuoden kuluessa sähkön tuottajasta johtuvasta syystä liitetty kokonaisuudessaan sähköverkkoon siten, että laitos kokonaisuudessaan tuottaa sähköä verkkoon, hyväksymispäätös raukeaa ja voimalaitoshanke jää preemiojärjestelmän ulkopuolelle.
Tarjouksessa esitetyn sähköntuotantomäärän alittaminen on sanktioitu. Sähkön tuottaja on velvollinen maksamaan alituotantokorvauksen valtiolle, mikäli se ei tuota hyväksytyn tarjouksen mukaista määrää sähköä. Voimalaitoksen keskimääräisen tuotannon pitää olla ensimmäisen neljän vuoden pituisen ”tukijakson” aikana vähintään 75 prosenttia ja seuraavien tukijaksojen aikana vähintään 80 prosenttia vuosituotannosta. Alituotantokorvaus määräytyy tarjouksen mukaisen preemion ja alituotannon perusteella. Sähkön tuottajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa alituotantokorvausta, mikäli tuotannon vajaus johtuu sähköverkonhaltijasta.
Preemiojärjestelmään hyväksytyille sähkön tuottajille on asetettu myös muita velvoitteita muun muassa voimalaitoksen toteuttamisesta ja raportoinnista.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
NATO Innovation Fund – Kelluun 15 miljoonan euron A-rahoituskierros
Toimimme pääsijoittaja NATO Innovation Fundin neuvonantajana Kelluun 15 miljoonan euron A-rahoituskierroksella. Kierrokseen osallistuivat sijoittajina myös Keen Venture Partners, Gungnir Capital ja Tesi. Kelluu on suomalainen deep tech -yritys, joka operoi maailman suurinta autonomista ilmalaivastoa. Neuvoimme NIF:iä transaktiossa yhdessä asianajotoimisto Latham & Watkinsin kanssa.
Julkaistu 17.4.2026
Nscale – Datakeskushanke
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Taaleri – Sijoitus Nordic Science Investmentsiin
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Eläketurvakeskus – Informaatiomuotoilutyöpaja
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026