Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu suomalaisessa vakuutusmaksuveroa koskevassa asiassa

Yrityskaupoissa on tavallista, että ostaja, myyjä ja kohdeyhtiö sijaitsevat eri valtioissa. Useat valtiot, muun muassa Suomi, perivät tällaisen yrityskauppavakuutuksen vakuutusmaksun perusteella vakuutusmaksuveroa. Maksun suuruus vaihtelee eri valtioiden kesken, joten osapuolia luonnollisesti kiinnostaa, minkä valtion verosäännöksiä kulloinkin sovelletaan. Onko yrityskaupan kohteen sijaintivaltio ratkaiseva? Onko ostajan tai myyjän asuinvaltiolla merkitystä?

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) on vireillä keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisua koskeva valitus, jossa on kyse Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan vakuutusyhtiön Suomenkin markkinoille tarjoamasta niin sanotusta warranty & indemnity -vakuutuksesta. Yhtiöllä ei ole Suomessa erillistä kiinteää toimipaikkaa, vaan se toimii rajat ylittävän toiminnan mahdollistavan luvan nojalla. Vakuutusyhtiö on hakenut KVL:ltä ennakkoratkaisua sen määrittämiseksi, mikä valtio kantaa vakuutusmaksuveron hakemuksessa esitetyissä tilanteissa.

KHO on esittänyt (2018:16) unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

Unionin tuomioistuin antoi 17.1.2019 ennakkoratkaisun (asia C-74/18), jossa se totesi seuraavaa:

Vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 11.12.2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/58/EU, 157 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava yhdessä direktiivin 2009/138 13 artiklan 13 alakohdan kanssa siten, että kun jäsenvaltion alueelle sijoittautunut vakuutusyhtiö tarjoaa yrityskaupassa osakkeiden arvoon ja ostajan maksaman kauppahinnan oikeellisuuteen liittyvät sopimusperusteiset riskit kattavan vakuutuksen, tällaisessa tilanteessa tehdyn vakuutussopimuksen vakuutusmaksuista suoritetaan välilliset verot ja veronluonteiset lisämaksut yksinomaan siihen jäsenvaltioon, johon vakuutuksenottaja on sijoittautunut (alleviivaus kirjoittajan).

KHO tekee päätöksensä vireillä olevassa valitusasiassa lähiaikoina. Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun perusteella näyttää kuitenkin varsin selvältä, että vakuutuksenottajan sijaintivaltiolla on ratkaiseva merkitys siinä, minkä valtion vakuutusmaksuvero säännöksiä sovelletaan. Vakuutetun osapuolen tai yrityskaupan kohteen sijaintivaltiolla ei näyttäisi olevan merkitystä. Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu antaa siten kansainväliselle konsernille suunnittelumahdollisuuksia.