Tuulivoimaa koskeva lainsäädäntö myllerryksessä lähivuosina

Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutukset

Nykyinen syöttötariffijärjestelmä sulkeutuu 1. marraskuuta 2017, eikä uusia voimaloita oteta sen jälkeen enää tuen piiriin. Nykyiseen syöttötariffijärjestelmään voi enää hakea sellaisella hankkeella, jolle Energiavirasto on jo varannut kiintiöpäätöksellään syöttötariffista tietyn kapasiteetin. Maksatukset syöttötariffijärjestelmässä oleville voimaloille päättyvät 2020-luvun loppuun mennessä.

Vuoden 2016 marraskuussa julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Ylimenokauden ajaksi otetaan käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden avulla hankkeita on tarkoitus kilpailuttaa vuosien 2018–2020 aikana yhteensä 2 TWh:n edestä. Tämän ratkaisun tavoitteena on myös ylläpitää suomalaista hankeosaamista ylimenokauden aikana. Strategiassa linjataan, että sähkön tuotantotukea aiotaan maksaa ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Strategian mukaan TEM teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen kuin uusiutuvan sähkön tuotantotukea koskevaa lakia aletaan valmistella.

TEM teetti tuulivoiman vaikutuksista kaksi selvitystä, jotka ovat nyt valmistuneet. Selvitysten mukaan vaikutukset ympäristöön ja terveyteen voidaan minimoida hyvällä maankäytön suunnittelulla ja tuulivoimaloiden oikealla sijoittamisella.

Ensimmäinen selvitys koski tuulivoiman tuottaman äänen vaikutusta ihmisen terveyteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Säteilyturvakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja Helsinki Ear Instituten laatimassa selvityksessä tarkasteltiin erityisesti tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutuksia. Selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lähellä mitatut infraäänitasot vastaavat kaupunkiympäristössä mitattuja tasoja. Tällaisissa ympäristöissä esiintyvien infraäänitasojen suorista terveyshaitoista ei ole toistaiseksi tieteellistä näyttöä, mutta lisätutkimukset infraäänien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista olisivat tutkijoiden mukaan perusteltuja.

Toisessa selvityksessä arvioitiin tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. Luonnontieteellisen keskusmuseon tekemän arvion perusteella tuulivoiman lisärakentaminen ei todennäköisesti aiheuta merkittävää uhkaa myöskään linnustolle tai lepakoille, jos voimalat sijoitetaan alueille, joissa lajien tiheydet ovat alhaisia ja törmäysten todennäköisyydet mahdollisimman vähäisiä. Tarvetta olisi kuitenkin erityisesti lepakoihin keskittyville pitkäaikaisseurannoille ja lisätutkimuksille.

Syksyllä käynnistetään tuulivoiman terveysvaikutuksista jatkotutkimus, jossa selvitetään tuulivoimaloiden yhteyttä lähiasukkaiden terveydentilaan, infraäänen vaikutuksia sekä tuulivoiman aiheuttamia äänitasoja asuntojen sisätiloissa. Jos jatkotutkimusten perusteella ilmenee tarvetta muuttaa tuulivoimaloiden sijaintia koskevia määräyksiä, muutokset on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään vuoden 2019 kuluessa.

Tuulivoimapuistojen verotus

Valtiovarainministeriö on ehdottanut kiinteistöverolakia koskevassa luonnoksessaan hallituksen esitykseksi eduskunnalle, että kunnat voisivat tietyissä tilanteissa kiristää tuulivoimapuistojen verotusta. Tällä hetkellä nimellisteholtaan enintään 10 megavolttiampeerin tuulivoimalaitoksiin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka kunta voi määrätä vähintään 0,93 prosentin ja enintään 1,80 prosentin suuruiseksi. Yli 10 megavolttiampeerin tuulivoimalaitoksiin sovelletaan voimalaitosrakennuksia ja -rakennelmia koskevaa veroprosenttia, joka on enintään 3,10 prosenttia.

Muutosehdotuksen mukaan nimellistehon laskemisperusteita muutettaisiin siten, että 10 megavolttiampeerin tehoraja laskettaisiin niiden voimaloiden yhteenlasketun nimellistehon perusteella, jotka on kytketty sähköverkkoon saman liityntäpisteen kautta. Säännöstä sovellettaisiin kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta. Muutoksella voi siten olla vaikutusta sellaisiin tuulivoimapuistoihin, joihin nykyään sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia mutta joiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää kiinteistöverolaissa määritetyn 10 megavolttiampeerin raja-arvon. Raja-arvon ylittävien tuulipuistojen kiinteistövero voisi muutoksen myötä olla enintään 3,10 prosenttia.

Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2018 kiinteistöverotuksessa.