Kesäkuun 16. päivänä saatiin uutisia, jotka vaikuttavat suomalaisen tuulivoimatuotannon tulevaisuuteen. Valtiovarainministeriö lähetti tuulivoimapuistojen kiinteistöverotusta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi juuri valmistuneet selvitykset tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksista. Näitä selvityksiä onkin odotettu, sillä uusiutuvan energian teknologianeutraaliin kilpailutukseen perustuvan tuotantotukijärjestelmän valmistelu aiotaan aloittaa vasta sitten kun tiedetään, voiko tuulivoima kuulua uuden tukijärjestelmän piiriin terveys- ja ympäristövaikutustensa puolesta. TEM ilmoitti, että uuden tukijärjestelmän valmistelu voidaan nyt aloittaa.
28.6.2017
Tuulivoimaa koskeva lainsäädäntö myllerryksessä lähivuosina
Palvelut
Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutukset
Nykyinen syöttötariffijärjestelmä sulkeutuu 1. marraskuuta 2017, eikä uusia voimaloita oteta sen jälkeen enää tuen piiriin. Nykyiseen syöttötariffijärjestelmään voi enää hakea sellaisella hankkeella, jolle Energiavirasto on jo varannut kiintiöpäätöksellään syöttötariffista tietyn kapasiteetin. Maksatukset syöttötariffijärjestelmässä oleville voimaloille päättyvät 2020-luvun loppuun mennessä.
Vuoden 2016 marraskuussa julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Ylimenokauden ajaksi otetaan käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden avulla hankkeita on tarkoitus kilpailuttaa vuosien 2018–2020 aikana yhteensä 2 TWh:n edestä. Tämän ratkaisun tavoitteena on myös ylläpitää suomalaista hankeosaamista ylimenokauden aikana. Strategiassa linjataan, että sähkön tuotantotukea aiotaan maksaa ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Strategian mukaan TEM teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen kuin uusiutuvan sähkön tuotantotukea koskevaa lakia aletaan valmistella.
TEM teetti tuulivoiman vaikutuksista kaksi selvitystä, jotka ovat nyt valmistuneet. Selvitysten mukaan vaikutukset ympäristöön ja terveyteen voidaan minimoida hyvällä maankäytön suunnittelulla ja tuulivoimaloiden oikealla sijoittamisella.
Ensimmäinen selvitys koski tuulivoiman tuottaman äänen vaikutusta ihmisen terveyteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Säteilyturvakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja Helsinki Ear Instituten laatimassa selvityksessä tarkasteltiin erityisesti tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutuksia. Selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lähellä mitatut infraäänitasot vastaavat kaupunkiympäristössä mitattuja tasoja. Tällaisissa ympäristöissä esiintyvien infraäänitasojen suorista terveyshaitoista ei ole toistaiseksi tieteellistä näyttöä, mutta lisätutkimukset infraäänien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista olisivat tutkijoiden mukaan perusteltuja.
Toisessa selvityksessä arvioitiin tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. Luonnontieteellisen keskusmuseon tekemän arvion perusteella tuulivoiman lisärakentaminen ei todennäköisesti aiheuta merkittävää uhkaa myöskään linnustolle tai lepakoille, jos voimalat sijoitetaan alueille, joissa lajien tiheydet ovat alhaisia ja törmäysten todennäköisyydet mahdollisimman vähäisiä. Tarvetta olisi kuitenkin erityisesti lepakoihin keskittyville pitkäaikaisseurannoille ja lisätutkimuksille.
Syksyllä käynnistetään tuulivoiman terveysvaikutuksista jatkotutkimus, jossa selvitetään tuulivoimaloiden yhteyttä lähiasukkaiden terveydentilaan, infraäänen vaikutuksia sekä tuulivoiman aiheuttamia äänitasoja asuntojen sisätiloissa. Jos jatkotutkimusten perusteella ilmenee tarvetta muuttaa tuulivoimaloiden sijaintia koskevia määräyksiä, muutokset on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään vuoden 2019 kuluessa.
Tuulivoimapuistojen verotus
Valtiovarainministeriö on ehdottanut kiinteistöverolakia koskevassa luonnoksessaan hallituksen esitykseksi eduskunnalle, että kunnat voisivat tietyissä tilanteissa kiristää tuulivoimapuistojen verotusta. Tällä hetkellä nimellisteholtaan enintään 10 megavolttiampeerin tuulivoimalaitoksiin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka kunta voi määrätä vähintään 0,93 prosentin ja enintään 1,80 prosentin suuruiseksi. Yli 10 megavolttiampeerin tuulivoimalaitoksiin sovelletaan voimalaitosrakennuksia ja -rakennelmia koskevaa veroprosenttia, joka on enintään 3,10 prosenttia.
Muutosehdotuksen mukaan nimellistehon laskemisperusteita muutettaisiin siten, että 10 megavolttiampeerin tehoraja laskettaisiin niiden voimaloiden yhteenlasketun nimellistehon perusteella, jotka on kytketty sähköverkkoon saman liityntäpisteen kautta. Säännöstä sovellettaisiin kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta. Muutoksella voi siten olla vaikutusta sellaisiin tuulivoimapuistoihin, joihin nykyään sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia mutta joiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää kiinteistöverolaissa määritetyn 10 megavolttiampeerin raja-arvon. Raja-arvon ylittävien tuulipuistojen kiinteistövero voisi muutoksen myötä olla enintään 3,10 prosenttia.
Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2018 kiinteistöverotuksessa.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Ympäristöministeriö – Selvitys kiertotalousnäkökohtien edistämisestä julkisissa hankinnoissa
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
CapMan Real Estate – Asuinkiinteistön osto Katajanokalla
Avustimme CapMan Real Estatea korkealaatuisen, Helsingin Katajanokalla sijaitsevan asuinkiinteistön hankinnassa ja rahoituksessa. Kiinteistö hankittiin Suomen Merimiespalvelutoimistolta (MEPA). Kaupan kohteena ollut vuonna 2017 valmistunut kiinteistö koostuu 38 modernista vuokra-asunnosta ja pysäköintihallista. Rakennus on korkealaatuinen, ja siinä on modernit pohjaratkaisut sekä hyvin suunnitellut yhteiset tilat, kuten kuntosali ja kattosauna. Rakennus sulautuu hyvin alueen historialliseen ja merelliseen luonteeseen. Asuinkiinteistö sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa arvostetussa Katajanokan merenrantakaupunginosassa. Kiinteistöllä on korkea ESG-profiili, jota CapMan Real Estate aikoo kehittää entisestään.
Julkaistu 6.11.2025
Stena Line – NLC Ferryn (Wasaline) osto
Toimimme Stena Linen oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa NLC Ferry Ab Oy:n (Wasaline). Kauppa vahvistaa Stena Linen asemaa Itämerellä ja mahdollistaa Stena Linen toiminnan Ruotsin Uumajan ja Suomen Vaasan välisellä lauttareitillä. Yritysosto vahvistaa entisestään Stena Linen asemaa yhtenä kestävän kehityksen johtavista toimijoista lauttateollisuudessa ja parantaa yhtiön mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita sekä tarjoaa vahvan intermodaalisen kuljetusyhteyden Göteborgin ja Trelleborgin suuntaan ja edelleen Euroopan mantereelle. NLC Ferryn, joka toimii lisänimellä Wasaline, omisti Merenkurkun Link, joka on Uumajan ja Vaasan kaupunkien puoliksi omistama yhtiö. Wasaline on maailman pohjoisin varustamo, joka liikennöi päivittäin matkustaja- ja rahtiliikennettä Vaasan ja Uumajan välillä. Wasaline on Itämeren ensimmäinen hiilineutraali lauttaliikenteen harjoittaja biokaasulla ja akuilla kulkevalla hybridialuksellaan Aurora Botnia. Stena Line on yksi Euroopan johtavista lauttaoperaattoreista, jolla on 20 reittiä eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1962, ja sen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa. Sen palveluksessa on 6 550 työntekijää ja sen vuotuinen liikevaihto on 19,6 miljardia kruunua. Kaupan toteutuminen on ehdollinen Uumajan ja Vaasan kunnanvaltuustojen hyväksynnöille sekä tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 alussa. Castrén & Snellman tekee yhteistyötä CMS Wistrandin kanssa, joka on Stena Linen neuvonantaja Ruotsin lakia koskevissa asioissa kaupan yhteydessä.
Julkaistu 4.11.2025
Prisma Properties – Liikekiinteistön osto
Avustimme Prisma Properties AB:ta kiinteistökaupassa, jossa yhtiö hankki Hartelalta vähittäiskauppaketju Julalle Helsinkiin rakennetun liikekiinteistön. Kaupan kohteena oli lokakuussa 2025 valmistunut moderni ja energiatehokas myymälärakennus, joka on vuokrattu kokonaisuudessaan Julalle kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. 2 600 neliömetrin suuruinen kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Konalassa vilkkaan Ristikko-kauppakeskuksen läheisyydessä. Nopeasti kasvava Prisma Properties kehittää ja omistaa nykyaikaisia vähittäiskaupan, päivittäistavarakaupan ja pikaruokaravintoloiden kiinteistöjä Pohjoismaissa. Yrityksen noin 650 miljoonan euron arvoinen kiinteistösalkku koostuu pääasiassa uudiskohteista, joilla on pitkäaikaiset vuokrasopimukset.
Julkaistu 29.10.2025