28.6.2017

Tuulivoimaa koskeva lainsäädäntö myllerryksessä lähivuosina

Kesäkuun 16. päivänä saatiin uutisia, jotka vaikuttavat suomalaisen tuulivoimatuotannon tulevaisuuteen. Valtiovarainministeriö lähetti tuulivoimapuistojen kiinteistöverotusta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi juuri valmistuneet selvitykset tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksista. Näitä selvityksiä onkin odotettu, sillä uusiutuvan energian teknologianeutraaliin kilpailutukseen perustuvan tuotantotukijärjestelmän valmistelu aiotaan aloittaa vasta sitten kun tiedetään, voiko tuulivoima kuulua uuden tukijärjestelmän piiriin terveys- ja ympäristövaikutustensa puolesta. TEM ilmoitti, että uuden tukijärjestelmän valmistelu voidaan nyt aloittaa.

Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutukset

Nykyinen syöttötariffijärjestelmä sulkeutuu 1. marraskuuta 2017, eikä uusia voimaloita oteta sen jälkeen enää tuen piiriin. Nykyiseen syöttötariffijärjestelmään voi enää hakea sellaisella hankkeella, jolle Energiavirasto on jo varannut kiintiöpäätöksellään syöttötariffista tietyn kapasiteetin. Maksatukset syöttötariffijärjestelmässä oleville voimaloille päättyvät 2020-luvun loppuun mennessä.

Vuoden 2016 marraskuussa julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Ylimenokauden ajaksi otetaan käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden avulla hankkeita on tarkoitus kilpailuttaa vuosien 2018–2020 aikana yhteensä 2 TWh:n edestä. Tämän ratkaisun tavoitteena on myös ylläpitää suomalaista hankeosaamista ylimenokauden aikana. Strategiassa linjataan, että sähkön tuotantotukea aiotaan maksaa ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Strategian mukaan TEM teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen kuin uusiutuvan sähkön tuotantotukea koskevaa lakia aletaan valmistella.

TEM teetti tuulivoiman vaikutuksista kaksi selvitystä, jotka ovat nyt valmistuneet. Selvitysten mukaan vaikutukset ympäristöön ja terveyteen voidaan minimoida hyvällä maankäytön suunnittelulla ja tuulivoimaloiden oikealla sijoittamisella.

Ensimmäinen selvitys koski tuulivoiman tuottaman äänen vaikutusta ihmisen terveyteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Säteilyturvakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja Helsinki Ear Instituten laatimassa selvityksessä tarkasteltiin erityisesti tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutuksia. Selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lähellä mitatut infraäänitasot vastaavat kaupunkiympäristössä mitattuja tasoja. Tällaisissa ympäristöissä esiintyvien infraäänitasojen suorista terveyshaitoista ei ole toistaiseksi tieteellistä näyttöä, mutta lisätutkimukset infraäänien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista olisivat tutkijoiden mukaan perusteltuja.

Toisessa selvityksessä arvioitiin tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. Luonnontieteellisen keskusmuseon tekemän arvion perusteella tuulivoiman lisärakentaminen ei todennäköisesti aiheuta merkittävää uhkaa myöskään linnustolle tai lepakoille, jos voimalat sijoitetaan alueille, joissa lajien tiheydet ovat alhaisia ja törmäysten todennäköisyydet mahdollisimman vähäisiä. Tarvetta olisi kuitenkin erityisesti lepakoihin keskittyville pitkäaikaisseurannoille ja lisätutkimuksille.

Syksyllä käynnistetään tuulivoiman terveysvaikutuksista jatkotutkimus, jossa selvitetään tuulivoimaloiden yhteyttä lähiasukkaiden terveydentilaan, infraäänen vaikutuksia sekä tuulivoiman aiheuttamia äänitasoja asuntojen sisätiloissa. Jos jatkotutkimusten perusteella ilmenee tarvetta muuttaa tuulivoimaloiden sijaintia koskevia määräyksiä, muutokset on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään vuoden 2019 kuluessa.

Tuulivoimapuistojen verotus

Valtiovarainministeriö on ehdottanut kiinteistöverolakia koskevassa luonnoksessaan hallituksen esitykseksi eduskunnalle, että kunnat voisivat tietyissä tilanteissa kiristää tuulivoimapuistojen verotusta. Tällä hetkellä nimellisteholtaan enintään 10 megavolttiampeerin tuulivoimalaitoksiin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka kunta voi määrätä vähintään 0,93 prosentin ja enintään 1,80 prosentin suuruiseksi. Yli 10 megavolttiampeerin tuulivoimalaitoksiin sovelletaan voimalaitosrakennuksia ja -rakennelmia koskevaa veroprosenttia, joka on enintään 3,10 prosenttia.

Muutosehdotuksen mukaan nimellistehon laskemisperusteita muutettaisiin siten, että 10 megavolttiampeerin tehoraja laskettaisiin niiden voimaloiden yhteenlasketun nimellistehon perusteella, jotka on kytketty sähköverkkoon saman liityntäpisteen kautta. Säännöstä sovellettaisiin kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta. Muutoksella voi siten olla vaikutusta sellaisiin tuulivoimapuistoihin, joihin nykyään sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia mutta joiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää kiinteistöverolaissa määritetyn 10 megavolttiampeerin raja-arvon. Raja-arvon ylittävien tuulipuistojen kiinteistövero voisi muutoksen myötä olla enintään 3,10 prosenttia.

Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2018 kiinteistöverotuksessa.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Nestettä sen tehdessä kahdenvälisen 150 miljoonan euron vihreän lainasopimuksen Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen kanssa. Lainasopimuksesta saatavat varat käytetään Nesteen vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Lainasopimus on kaksivuotinen, ja siinä on yksi yhden vuoden lisäoptio. Helmikuussa 2024 Neste julkisti uudistetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä (Green Finance Framework), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa tulevat rahoitustoimet markkinoiden parhaiden käytäntöjen ja standardien kanssa. Uudistettuun viitekehykseen kuluu uusiutuvia ratkaisuja sekä kiertotalousratkaisuja ja uusiutuva energia omana sijoituskategoriaan. Nesteen ilmastosuunnitelmassa pidemmän aikavälin toimia ovat muun muassa uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajempi soveltaminen erityisesti uusiutuvan vedyn osalta. On arvioitu, että uusiutuvalla vedyllä ja muilla uusilla teknologioilla voidaan pienentää vuoden 2019 vertailutason mukaisten päästöluokkien 1 ja 2 päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 
Julkaistu 4.11.2024
Neuvoimme Nrepiä asuinrakennushankkeessa, joka toteutetaan Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Kauppakeskus Arabian yhteyteen. Avustimme asuinrakennushankkeen rahoitusjärjestelyssä sekä hankkeeseen liittyvissä yhtiö- ja kiinteistöoikeudellisissa järjestelyissä. Näihin kuului osakekaupan ja jakautumisen kautta tapahtunut omistusrakenteen uudelleenjärjestely, asemakaavan ja tonttijaon muutokset, yhteisjärjestelysopimus sekä hallinnanjakosopimus. Rakennukseen tulee 16 kerrosta ja yhteensä 188 Juli Living -vuokra-asuntoa. Lisäksi katutasoon tulee liiketiloja. Valmistuttuaan rakennus kuuluu Suomen energiatehokkaimpien asuinrakennuksen joukkoon. Rahoitusjärjestelyssä on huomioitu Nrepin vastuullisuustavoitteet. Hankkeelle haetaan LEED Platinum-sertifikaattia. Nrepille on aikaisemmin myönnetty asuinrakennuksen LEED Platinum-sertifikaatit yhtiön Herttoniemen ja Friisilän kohteille.
Julkaistu 28.10.2024
Toimimme Pernod Ricardin suomalaisena neuvonantajana, kun se myi Turussa valmistettavat tuotemerkkinsä ja niiden tuotannon Oy Hartwall Ab:lle. Tunnetuin Hartwallille kaupan jälkeen siirtyvä tuotemerkki on Minttu-likööri. Hartwall on osa tanskalaista Royal Unibrew -konsernia. Pernod Ricard on yksi maailman suurimpia alkoholiyhtiöitä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Julkaistu 21.10.2024
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä kahdenvälisen 200 miljoonan euron vihreän lainasopimuksen UniCredit Bank Austria AG:n kanssa. Lainasopimuksesta saatavat varat käytetään Nesteen vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Lainasopimus on kuusivuotinen. Helmikuussa 2024 Neste julkisti uudistetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä (Green Finance Framework), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa tulevat rahoitustoimet markkinoiden parhaiden käytäntöjen ja standardien kanssa. Uudistettuun viitekehykseen kuluu uusiutuvia ratkaisuja sekä kiertotalousratkaisuja ja uusiutuva energia omana sijoituskategoriaan. Nesteen ilmastosuunnitelmassa pidemmän aikavälin toimia ovat muun muassa uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajempi soveltaminen erityisesti uusiutuvan vedyn osalta. On arvioitu, että uusiutuvalla vedyllä ja muilla uusilla teknologioilla voidaan pienentää vuoden 2019 vertailutason mukaisten päästöluokkien 1 ja 2 päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Julkaistu 21.10.2024