18.4.2018

Tavaramerkkilakia uudistetaan – uhka vai mahdollisuus?

Suomen tavaramerkkilaki muuttuu vuonna 2019. Muutoksen valmistelutyö on edennyt siihen vaiheeseen, että asetetun työryhmän ehdotus lain kokonaisuudistuksesta on valmis.

Merkinhaltijoille näkyvimmät uudistukset ehdotuksen mukaisesti olisivat

1. UUDENTYYPPISET MERKIT – tavaramerkkien esittämistä koskevasta graafisesta vaatimuksesta luopuminen, ja sen mahdollistamat uudentyyppiset rekisteröinnit

2. HALLINNOLLINEN MITÄTÖINTI – tavaramerkkien hallinnollisten menettämis- ja mitätöintiprosessien tuominen Patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltäväksi, vaikka mahdollisuus markkinaoikeusprosessiin säilyisi

3. TOIMINIMIEN KUMOAMINEN – tavaramerkkien rekisteröintiä usein estävien laajalla toimialalla rekisteröityjen toiminimien osittaisen tai kokonaisvaltaisen kumoamisen mahdollistaminen käyttämättömyyden perusteella

4. LUOKITUKSIEN TARKENTAMINEN – kansallisten tavaramerkkien luokituskäytäntöjä selkeytetään vastaamaan EU-tason käytäntöä. Tämä vaikuttaa erityisesti ennen vuoden 2012 lokakuuta ns. luokkaotsikoilla rekisteröityihin merkkeihin

Ehdotus on lausuntokierroksella ja elinkeinoelämän eri tahoilla on nyt mahdollisuus antaa kommenttinsa ehdotettuun lain uudistukseen.

Miksi uudistus on tarpeen?

Suomen tavaramerkkilain kokonaisuudistukselle on tarve, sillä alkujaan vuonna 1964 säädettyyn lakiin on vuosien saatossa tehty lukuisia pienempiä ja suurempia muutoksia. Lain kokonaisvaltainen uudistaminen, joka on jo tehty muissa Pohjoismaissa, on jäänyt odottamaan sopivaa ajankohtaa. Lain uudistaminen on myös mahdollisuus muuttaa tavaramerkkilaissa ja siihen liittyvissä muissa laeissa olleita epäjohdonmukaisuuksia. Tällaisia muita lakeja ovat erityisesti toiminimilaki ja rikoslaki. Samalla muutoksia ehdotetaan myös yhteismerkkilakiin, lakiin Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä lakiin oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa.

Tavaramerkkien osalta uudistuksen tarve johtuu myös erityisesti siitä, että EU-tavaramerkit ja kansalliset tavaramerkit ovat voimassa EU-markkinoilla rinnakkain. Yksikään aktiivinen merkinhaltija ei voi toimia EU-markkinoilla eli nykyisillä laajemmilla kotimarkkinoillaan huomioimatta molempia oikeustyyppejä. Näin ollen on tärkeää, että kansallisia ja EU-tavaramerkkejä koskevat samankaltaiset ja johdonmukaiset säännöt. Uudistuksella kansallinen tavaramerkkilaki saatetaan lähemmin vastaamaan EU-tason sääntöjä ja käytäntöjä.

Mitä uudistus tarkoittaa merkinhaltijoille?

Ehdotuksen toteutuessa lakiin on tulossa muun muassa edellä mainittuja muutoksia. Muutokset nostavat tilapäisesti kustannuksia ja mahdollisesti luovat siirtymäajalla epävarmuutta oikeuksien saamasta suojasta, mutta toteutuessaan myös helpottavat rekisteröintiprosessia tekemällä lähtökohtaisesti aiempien käyttämättömien oikeuksien kumoamisesta ja mitätöinnistä yksinkertaisempaa ja edullisempaa. Tullimenettelyissä EU-alueella olennaiseen tavaroiden kauttakulkuun liittyvää sääntelyä on myös tavoitteena täsmentää direktiivin mukaisesti siten, että näyttötaakka tavaroiden määrämaan osalta siirtyy tavaroiden haltijoille.

Tavoitteena on myös EU-tavaramerkeille jo toteutettu luokitusten selkiyttäminen, joka muuttaa Suomessa käytössä ollutta luokkaotsikoiden käyttämiseen perustunutta laajaa suojaa kohti monissa muissa maissa ollutta käytäntöä merkkien täsmällisemmästä suoja-alasta. Samoin ehdotukseen on sisällytetty muutos aiemman mustavalkoisten merkkien suoja-alan muuttamisesta vastaamaan EU:n nykykäytäntöä, jossa tavaramerkin mustavalkoinen suojaus ei enää automaattisesti tarkoita sitä, että merkki saisi suojaa kaikissa värivarianteissaan.

Lain muutoksen jälkeen Suomessakin rekisteröidyille merkeille värin voitaisiin siten katsoa olevan oleellinen osa merkin suojapiiriä, toki merkistä riippuen. Merkkien graafisesta esittämisestä luopuminen luo myös uusia mahdollisuuksia brändien suojaamiseen, mutta myös haasteita tavaramerkkien ennakkotutkimuksiin sekä valvontaan.

Ehdotus toisi myös paljon lakiteknisiä muutoksia sekä muutoksia hakemusten ja rekisteröintien käsittelyyn Patentti- ja rekisterihallituksen edessä, mitkä eivät välittömästi näkyisi merkinhaltijan arkipäivässä, vaikka ne toteutuessaan muuttaisivatkin tämänhetkistä tavaramerkkilakia.

Tarvetta toimenpiteille?

Konkreettinen lain muutos on aina hyvä hetki arvioida tavaramerkkistrategiaa ja tavaramerkkisalkun tilannetta. Suojausstrategian ja merkkien hallinnan lisäksi entistä tärkeämmäksi tulevat myös loukkaus- ja puolustautumisstrategiat ja niiden yhdistäminen hallinnollisiin prosesseihin. Toimimme mielellämme sparraajina ja avustamme näihin asioihin liittyvissä pohdinnoissanne.

Lakiuudistus on vasta ehdotusvaiheessa, mutta varmaa on, että Suomen tavaramerkkilaki tulee muuttumaan vähintään osittain vuonna 2019. Osa ehdotuksen muutoksista, erityisesti ne, jotka perustuvat EU-direktiiviin tulevat voimaan jossakin muodossaan, vaikka lain kokonaisuudistusta ei tässä laajuudessaan hyväksyttäisikään.

Seuraamme lain uudistuksen etenemistä.

Uusimmat referenssit

Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen. 
Julkaistu 30.9.2024
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 21.8.2024