Vuosi 2017 tuo tullessaan huomattavia muutoksia yritysten verotukseen. Oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyjä uudistetaan kaikissa verolajeissa. Muut uudistukset koskevat erityisesti oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, ilmoittamista ja maksamista.
16.1.2017
Suurten muutosten vuosi 2017: mikä muuttuu yritysverotuksessa?
Palvelut
Lisäksi perintö- ja lahjaverotusta sekä yritysten sukupolvenvaihdosten verosääntöjä uudistetaan. Yksityisliikkeille ja henkilöyhtiöille annetaan myös mahdollisuus tehdä verotuksessaan erityinen yrittäjävähennys.
VEROTUSMENETTELYN YHTENÄISTÄMINEN
Yhteneväinen kolmen vuoden muutoksenhakuaika
Kaikissa verolajeissa muutosta verotuspäätöksiin haetaan jatkossa verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhakuaika lyhenee nykyisestä viidestä vuodesta kolmeen vuoteen tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa. Arvonlisäverotuksessa muutoksenhakuaika on kolme vuotta jo ennestään.
Kolmen vuoden määräaika lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Oikaisuvaatimus voidaan kuitenkin tehdä aina 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut verotuspäätöksestä tiedon. Vastaavasti oikaisulautakunnan päätöksestä tulee valittaa hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut päätöksestä tiedon.
Verottajalle vapaammat kädet oikaista verotusta jälkikäteen
Uuden lain myötä Verohallinto voi myös oma-aloitteisesti oikaista havaitsemansa virheen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi riippumatta virheen luonteesta ja syystä. Oikaisua ei kuitenkaan voida tehdä verovelvollisen vahingoksi, jos Verohallinto on selvittänyt ja nimenomaisesti ratkaissut asian, ellei myöhemmin tule esiin uutta, asian kannalta merkityksellistä tietoa.
Verohallinnon aloitteesta tapahtuvan oikaisun määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuaikaa voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin jatkaa neljään vuoteen, jos Verohallinto esimerkiksi saa verovalvonnan vaatiman tiedon poikkeuksellisen myöhään. Tietyissä veroasioissa (mm. siirtohinnoittelussa ja konsernien sisäisissä yritys- ja rahoitusjärjestelyissä) sovelletaan jo suoraan uuden lain nojalla pidennettyä kuuden vuoden oikaisuaikaa.
Uuden lain mukaisia oikaisuaikoja sovelletaan vuoden 2017 verotuksesta alkaen. Vuoden 2016 ja aiempien vuosien verotuksen oikaisuun soveltuvat vielä vanhat oikaisuajat ja -säännöt.
Lue lisää verottajan mahdollisuuksista oikaista verotusta jälkikäteen asiantuntijamme Tero Vainion tuoreesta blogitekstistä Jakaako uusi vuosi verottajalle parhaan käden?
OMA-ALOITTEISET VEROT
Sähköiset ilmoitukset pakollisiksi
Oma-aloitteisilla veroilla tarkoitetaan veroja, joita Verohallinto ei erikseen määrää vaan joiden määrän yritys itse laskee, ilmoittaa ja maksaa. Niitä ovat esimerkiksi arvonlisävero, työnantajasuoritukset ja ennakonpidätykset osingoista. Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista tulee 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavilta verokausilta antaa sähköisesti, kun vielä tähän asti ilmoituksen on voinut tehdä paperilomakkeella. Jatkossa ilmoituksen antaminen paperilla on mahdollista vain erityisestä syystä, kuten teknisen esteen vuoksi. Sähköiset ilmoitukset voi antaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa, joka korvaa nykyisen Verotili-palvelun. Ilmoituksen voi laatia myös joillakin taloushallinto-ohjelmistoilla.
Oma-aloitteisten verojen verokauden voi valita vapaammin
Oma-aloitteisten verojen verokausi eli ajanjakso, jolta vero ilmoitetaan ja maksetaan, on tulevaisuudessakin lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Yrityksen on kuitenkin mahdollista valita aiempaa joustavammin pidennetty kolmen tai kahdentoista kuukauden verokausi, sillä pidennettyjen verokausien enimmäisliikevaihtorajoja nostetaan kolmen kuukauden verokaudelta 100 000 euroon vuodessa ja 12 kuukauden verokaudelta 30 000 euroon vuodessa.
Oikeus pidennettyjen verokausien soveltamiseen myönnetään edelleen erillisestä hakemuksesta, jos liikevaihtorajat alittuvat. Valittu verokausi sitoo yritystä vain yhden vuoden ajan kerrallaan, ja arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet voivat olla eripituiset.
Maksuperusteisen arvonlisäveron käyttö laajenee – pääsääntö edelleen suoriteperuste
Arvonlisäverotuksessa pääsääntönä säilyy nykyinen ns. suoriteperusteinen menettely, jossa arvonlisävero tilitetään myynnistä ja vähennetään ostoista laskutushetkellä.
Pienyrityksillä, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, on kuitenkin halutessaan mahdollisuus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja ostoista vähennettävä arvonlisävero maksuperusteisesti. Maksuperusteisessa tilityksessä yritys kohdistaa arvonlisäveron sille kuukaudelle, jona se saa maksun myynnistään tai maksaa ostamansa tavaran tai palvelun. Jos yritys valitsee maksuperusteisuuden, sitä on sovellettava sekä myynteihin että ostoihin.
Veroilmoituksen korjaus helpottuu
Jos yrityksen on tarpeen korjata oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta tai vuosi-ilmoitusta, siihen ei enää tarvita erillistä lisäilmoitusta. Korjaukset tulee sen sijaan tehdä aiemmat tiedot korvaavalla uudella ilmoituksella, jolla ilmoitetaan korjattavan osion kaikki tiedot uudelleen oikean suuruisina.
Uudessa menettelyssä verovelvollinen voi korjata vähäisen virheen seuraavan kauden ilmoituksella jättämättä samalta verokaudelta uutta, korvaavaa ilmoitusta. Virhe katsotaan vähäiseksi, jos liikaa ilmoitetun tai ilmoittamatta jääneen veron määrä on enintään 500 euroa. Rajan ylittymistä arvioidaan jokaisen verolajin osalta erikseen.
Muutoksia oma-aloitteisten verojen veronkorotuksiin ja myöhästymismaksuihin
Oma-aloitteisten verojen veronkorotukset yhtenäistetään. Veronkorotus on jatkossa enintään 50 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Veronkorotuksen taso määräytyy kaavamaisesti, ja sen perustaso on kymmenen prosenttia määrätystä verosta. Veronkorotuksen määräämisen perusteet säilyvät ennallaan. Korotus voidaan määrätä, jos verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa jättämällä veroilmoituksen antamatta taikka antamalla puutteellisen tai virheellisen veroilmoituksen.
Myös oma-aloitteisten verojen myöhästymismaksun laskentatapaa ja määriä muutetaan. Verokauden tietoja voi muutoksen jälkeen oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamusta. Verokauden ensimmäiselle veroilmoitukselle lasketaan kuitenkin myöhästymismaksu ensimmäisiltä 45 päivältä (kolme euroa päivältä) ja tämän jälkeen lisäksi kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä.
KEVENNYSTÄ JA KANNUSTIMIA
Yrittäjävähennys
Valtio pyrkii tukemaan yritystoimintaa uudella, erityisellä verovähennyksellä. Yksityisliikkeet ja henkilöyhtiöt voivat tehdä vähennyksen elinkeinoverotuksessaan vuosittain, ja sen suuruus on viisi prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksesta.
Muutoksia perintö- ja lahjaverotukseen
Perintö- ja lahjaverotus kevenee veroasteikkojen kaikilla portailla. Kevennykset painottuvat ensimmäisen veroluokan asteikkoon, jota sovelletaan muun muassa lahjan antajan tai perittävän aviopuolisoon ja ylenevässä tai alenevassa polvessa seuraaviin perillisiin.
Lisäksi perintönä tai lahjana saadun maatilan tai yrityksen luovutusvoittoverotus muuttuu. Kun perinnön tai lahjan saaja myy eteenpäin maatilan tai yrityksen, johon on aikaisemmin sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta, luovutushinnasta vähennettävänä hankintamenona pidetään sitä huojennettua määrää, josta perintö- tai lahjavero on aikanaan suoritettu. Ennen lainmuutosta hankintamenona voitiin tuloverotuksessa vähentää omaisuuden huojentamaton hankintameno.
Myös henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen perusteella lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksetun suorituksen verovapaus poistuu. Tämä muutos tulee kuitenkin voimaan vasta vuodesta 2018 alkaen.
Työnantajan sairausvakuutusmaksusta uusi laki
Sivukulujen sanasto muuttuu: jatkossa puhutaan työnantajan sosiaaliturvamaksun (ns. sotu-maksu) sijasta työnantajan sairausvakuutusmaksusta. Maksun peruste säilyy ennallaan, mutta sen suuruus laskee 1,08 prosenttiin maksetuista palkoista. Näin työnantajayrityksen maksettavaksi tulevien sivukulujen määrä pienenee.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Tesi – Sijoitus Sisu Autoon
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024