Suurten muutosten vuosi 2017: mikä muuttuu yritysverotuksessa?

Lisäksi perintö- ja lahjaverotusta sekä yritysten sukupolvenvaihdosten verosääntöjä uudistetaan. Yksityisliikkeille ja henkilöyhtiöille annetaan myös mahdollisuus tehdä verotuksessaan erityinen yrittäjävähennys.

VEROTUSMENETTELYN YHTENÄISTÄMINEN

Yhteneväinen kolmen vuoden muutoksenhakuaika

Kaikissa verolajeissa muutosta verotuspäätöksiin haetaan jatkossa verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhakuaika lyhenee nykyisestä viidestä vuodesta kolmeen vuoteen tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa. Arvonlisäverotuksessa muutoksenhakuaika on kolme vuotta jo ennestään.

Kolmen vuoden määräaika lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Oikaisuvaatimus voidaan kuitenkin tehdä aina 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut verotuspäätöksestä tiedon. Vastaavasti oikaisulautakunnan päätöksestä tulee valittaa hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut päätöksestä tiedon.

Verottajalle vapaammat kädet oikaista verotusta jälkikäteen

Uuden lain myötä Verohallinto voi myös oma-aloitteisesti oikaista havaitsemansa virheen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi riippumatta virheen luonteesta ja syystä. Oikaisua ei kuitenkaan voida tehdä verovelvollisen vahingoksi, jos Verohallinto on selvittänyt ja nimenomaisesti ratkaissut asian, ellei myöhemmin tule esiin uutta, asian kannalta merkityksellistä tietoa.

Verohallinnon aloitteesta tapahtuvan oikaisun määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuaikaa voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin jatkaa neljään vuoteen, jos Verohallinto esimerkiksi saa verovalvonnan vaatiman tiedon poikkeuksellisen myöhään. Tietyissä veroasioissa (mm. siirtohinnoittelussa ja konsernien sisäisissä yritys- ja rahoitusjärjestelyissä) sovelletaan jo suoraan uuden lain nojalla pidennettyä kuuden vuoden oikaisuaikaa.

Uuden lain mukaisia oikaisuaikoja sovelletaan vuoden 2017 verotuksesta alkaen. Vuoden 2016 ja aiempien vuosien verotuksen oikaisuun soveltuvat vielä vanhat oikaisuajat ja -säännöt.

Lue lisää verottajan mahdollisuuksista oikaista verotusta jälkikäteen asiantuntijamme Tero Vainion tuoreesta blogitekstistä Jakaako uusi vuosi verottajalle parhaan käden? 

OMA-ALOITTEISET VEROT

Sähköiset ilmoitukset pakollisiksi

Oma-aloitteisilla veroilla tarkoitetaan veroja, joita Verohallinto ei erikseen määrää vaan joiden määrän yritys itse laskee, ilmoittaa ja maksaa. Niitä ovat esimerkiksi arvonlisävero, työnantajasuoritukset ja ennakonpidätykset osingoista. Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista tulee 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavilta verokausilta antaa sähköisesti, kun vielä tähän asti ilmoituksen on voinut tehdä paperilomakkeella. Jatkossa ilmoituksen antaminen paperilla on mahdollista vain erityisestä syystä, kuten teknisen esteen vuoksi. Sähköiset ilmoitukset voi antaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa, joka korvaa nykyisen Verotili-palvelun. Ilmoituksen voi laatia myös joillakin taloushallinto-ohjelmistoilla.

Oma-aloitteisten verojen verokauden voi valita vapaammin

Oma-aloitteisten verojen verokausi eli ajanjakso, jolta vero ilmoitetaan ja maksetaan, on tulevaisuudessakin lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Yrityksen on kuitenkin mahdollista valita aiempaa joustavammin pidennetty kolmen tai kahdentoista kuukauden verokausi, sillä pidennettyjen verokausien enimmäisliikevaihtorajoja nostetaan kolmen kuukauden verokaudelta 100 000 euroon vuodessa ja 12 kuukauden verokaudelta 30 000 euroon vuodessa.

Oikeus pidennettyjen verokausien soveltamiseen myönnetään edelleen erillisestä hakemuksesta, jos liikevaihtorajat alittuvat. Valittu verokausi sitoo yritystä vain yhden vuoden ajan kerrallaan, ja arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet voivat olla eripituiset.

Maksuperusteisen arvonlisäveron käyttö laajenee – pääsääntö edelleen suoriteperuste

Arvonlisäverotuksessa pääsääntönä säilyy nykyinen ns. suoriteperusteinen menettely, jossa arvonlisävero tilitetään myynnistä ja vähennetään ostoista laskutushetkellä.

Pienyrityksillä, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, on kuitenkin halutessaan mahdollisuus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja ostoista vähennettävä arvonlisävero maksuperusteisesti. Maksuperusteisessa tilityksessä yritys kohdistaa arvonlisäveron sille kuukaudelle, jona se saa maksun myynnistään tai maksaa ostamansa tavaran tai palvelun. Jos yritys valitsee maksuperusteisuuden, sitä on sovellettava sekä myynteihin että ostoihin.

Veroilmoituksen korjaus helpottuu

Jos yrityksen on tarpeen korjata oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta tai vuosi-ilmoitusta, siihen ei enää tarvita erillistä lisäilmoitusta. Korjaukset tulee sen sijaan tehdä aiemmat tiedot korvaavalla uudella ilmoituksella, jolla ilmoitetaan korjattavan osion kaikki tiedot uudelleen oikean suuruisina.

Uudessa menettelyssä verovelvollinen voi korjata vähäisen virheen seuraavan kauden ilmoituksella jättämättä samalta verokaudelta uutta, korvaavaa ilmoitusta. Virhe katsotaan vähäiseksi, jos liikaa ilmoitetun tai ilmoittamatta jääneen veron määrä on enintään 500 euroa. Rajan ylittymistä arvioidaan jokaisen verolajin osalta erikseen.

Muutoksia oma-aloitteisten verojen veronkorotuksiin ja myöhästymismaksuihin

Oma-aloitteisten verojen veronkorotukset yhtenäistetään. Veronkorotus on jatkossa enintään 50 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Veronkorotuksen taso määräytyy kaavamaisesti, ja sen perustaso on kymmenen prosenttia määrätystä verosta. Veronkorotuksen määräämisen perusteet säilyvät ennallaan. Korotus voidaan määrätä, jos verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa jättämällä veroilmoituksen antamatta taikka antamalla puutteellisen tai virheellisen veroilmoituksen.

Myös oma-aloitteisten verojen myöhästymismaksun laskentatapaa ja määriä muutetaan. Verokauden tietoja voi muutoksen jälkeen oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamusta. Verokauden ensimmäiselle veroilmoitukselle lasketaan kuitenkin myöhästymismaksu ensimmäisiltä 45 päivältä (kolme euroa päivältä) ja tämän jälkeen lisäksi kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä.

KEVENNYSTÄ JA KANNUSTIMIA

Yrittäjävähennys

Valtio pyrkii tukemaan yritystoimintaa uudella, erityisellä verovähennyksellä. Yksityisliikkeet ja henkilöyhtiöt voivat tehdä vähennyksen elinkeinoverotuksessaan vuosittain, ja sen suuruus on viisi prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksesta.

Muutoksia perintö- ja lahjaverotukseen

Perintö- ja lahjaverotus kevenee veroasteikkojen kaikilla portailla. Kevennykset painottuvat ensimmäisen veroluokan asteikkoon, jota sovelletaan muun muassa lahjan antajan tai perittävän aviopuolisoon ja ylenevässä tai alenevassa polvessa seuraaviin perillisiin.

Lisäksi perintönä tai lahjana saadun maatilan tai yrityksen luovutusvoittoverotus muuttuu. Kun perinnön tai lahjan saaja myy eteenpäin maatilan tai yrityksen, johon on aikaisemmin sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta, luovutushinnasta vähennettävänä hankintamenona pidetään sitä huojennettua määrää, josta perintö- tai lahjavero on aikanaan suoritettu. Ennen lainmuutosta hankintamenona voitiin tuloverotuksessa vähentää omaisuuden huojentamaton hankintameno.

Myös henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen perusteella lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksetun suorituksen verovapaus poistuu. Tämä muutos tulee kuitenkin voimaan vasta vuodesta 2018 alkaen.

Työnantajan sairausvakuutusmaksusta uusi laki

Sivukulujen sanasto muuttuu: jatkossa puhutaan työnantajan sosiaaliturvamaksun (ns. sotu-maksu) sijasta työnantajan sairausvakuutusmaksusta. Maksun peruste säilyy ennallaan, mutta sen suuruus laskee 1,08 prosenttiin maksetuista palkoista. Näin työnantajayrityksen maksettavaksi tulevien sivukulujen määrä pienenee.