22.6.2021

Riitajuristin työkalupakkia kartuttamassa – mitä opintojen aikaisesta työkokemuksesta jäi käteen?

Olen Touko Hakahuhta, vastikään keväällä valmistunut oikeustieteen maisteri Helsingin yliopistosta ja riitatiimimme tuorein vahvistus.

Vietin opiskeluajastani reilu puolet erilaisissa harjoitteluohjelmissa täällä Cassulla, ministeriössä ja eräässä suuressa yrityksessä. Lisäksi olin mukana ainejärjestöni Pykälän toiminnassa. Kun opiskeluaikana tuli podettua turhankin herkästi stressiä seuraavan CV-merkinnän varmistamisesta, valmistuminen on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä taitoja opintojen aikaisesta työkokemuksesta aidosti jäi käteen juristin työtehtäviä ajatellen.

Tiimityöskentely toimeksiantojen hoitamisen perustana

Hoidamme toimeksiantoja pienemmissä tai suuremmissa tiimeissä toimeksiannon laajuuden mukaan. Saumattoman yhteistyön merkitystä tiimissä ja vuoropuhelua asiakkaan kanssa ei voikaan työssäni liikaa korostaa.

Mistä tiimityötaidot sitten koostuvat? Jo nuorempana harjoittelijana Cassulla ensimmäisten kahden opiskeluvuoteni aikana minulle kävi selväksi, että vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat avainasemassa esimerkiksi jaettaessa työtehtäviä ja seuratessa niiden etenemistä. Myöhemmillä harjoittelujaksoilla osoittautui tärkeäksi osata myöntää oman osaamisensa rajat ja uskaltaa kysyä, jos jokin on epäselvää. Omien ajatusten pallottelu muiden tiimiläisten kanssa sekä toisaalta samalla tavalla tuen antaminen muille tulivat tutuiksi. Nämä lähtökohdat muodostavat yhä perustan työlleni myös juristina.

On tärkeää muistaa, ettei tiimityöskentely tarkoita sen jäsenten pakottamista tiettyyn muottiin vaan päinvastoin jokaisen jäsenen loistamista osana tiimiä omilla vahvuuksillaan toiset huomioiden. Omat harjoittelupaikkani tarjosivat itselleni tämän sisäistämiseen oivan alustan. Ei sovi unohtaa ainejärjestötoimintaa, jossa yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen kirkastaminen voi olla jopa työelämää haastavampaa.

Riitajuristin perustaitoja: tiedonhaku ja oikeudellinen kirjoittaminen

Opintojen puoliväli tuntui jonkinlaiselta suvantovaiheelta harjoittelun suhteen, sillä suurin osa harjoittelupaikoista tuntui sijoittuvan joko opintojen alku- tai loppuvaiheeseen. Päädyin kuitenkin opintojen puolivälissä yrityspuolelle projektiluontoiseen harjoitteluun ja Cassulle KM-harjoittelijaksi. Yrityspuolella valaisevaa oli ennen kaikkea se, kuinka juridiikka kytkeytyy päivittäiseen liiketoimintaan. Työskentely oli myös asianajotoimistoharjoittelua itsenäisempää, mikä opetti löytämään välillä luoviakin ratkaisuja oman projektin edistämiseksi.

KM-harjoittelijana juridisen osaamisen ohella etenkin tiedonhaun ja oikeudellisen kirjoittamisen taitoni kasvoivat monipuolisten selvitysten laadinnan ja muiden tehtävien parissa. Harjoittelijana työskentelyssä oli myöskin jo nimikkeen puolesta se hyvä puoli, että tehtävät tarjosivat hyvän mahdollisuuden nimenomaan harjoitella johtopäätösten ja tulkintojen esittämistä oikeudellisesta aineistosta kannustavassa ympäristössä. Näistä taidoista oli merkittävä apu myös gradun kirjoittamisessa!

Erittäin suurena etuna KM-harjoittelijan tehtävissä koin sen, että sain avustaa laajalla skaalalla kaikkia talon tiimejä. Useaan oikeudenalaan tutustuminen käytännön työssä on ollut eduksi myös nykyisessä tehtävässäni. Harjoittelu auttoi myös löytämään uusia kiinnostavia asioita alalta sekä toisaalta vahvisti jo aikaisempia mielenkiinnon kohteitani. Esimerkiksi riidanratkaisu nousi listani kärkeen yhtiöoikeuden rinnalle.

Teorian soveltaminen käytännössä

Opintojen loppuvaiheessa olin harjoittelijana valtiovarainministeriössä ja vanhempana harjoittelijana Cassulla. Suurin muutos aikaisempaan työkokemukseeni oli se, että pääsin pohtimaan juridiikkaa aiempaa enemmän itse lopputuotteen kannalta – olipa kyseessä lainvalmistelu tai kirjelmän laatiminen tuomioistuimelle.

Opintojen kääntyessä loppusuoralle koin myös vastuuni harjoittelijana kasvavan, mikä kannusti yhä vahvemmin omien perusteltujen näkemysten esittämiseen ja ajatusten esille tuomiseen. Työskentelystä tuli myös vuorovaikutteisempaa ja kokonaiskuvani asioista parani. Ennen kaikkea pääsin kuitenkin vihdoin soveltamaan yliopistolla oppimaani varsinaisesti käytännössä.

Vanhempana harjoittelijana riitatiimissä sain pitkälti ensikosketuksen siihen, kuinka juridiikka on asianajotoiminnassa yhdistettävä käsillä oleviin faktoihin ja edelleen, kuinka oikeudellinen argumentaatio rakentuu. Nämä osoittautuivatkin sen verran kiehtoviksi teemoiksi, että tie vei mennessään. Ratkaisujen löytäminen asiakkaidemme toiminnan kannalta merkityksellisiin ongelmatilanteisiin on tälläkin hetkellä suuri motivaation lähde työssäni.