21.2.2017

Missä mennään yhtenäisen patenttijärjestelmän kanssa?

Viime aikoina on puhuttu paljon yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC) ja vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista eli yhtenäispatentista. Mutta mikä on yhdistetty patenttituomioistuin ja mikä sen käytännön merkitys tulee olemaan? Mitä yhtenäispatentit ovat ja miten ne eroavat perinteisistä eurooppapatenteista?

Kohti yhtenäisempää eurooppalaista patenttijärjestelmää

Suunnitteilla oleva yhdistetty patenttituomioistuin liittyy ensinnäkin koko Eurooppaa koskevaan patenttiuudistukseen. Tarkoituksena on, että tuomioistuin kattaisi 25 EU:n jäsenvaltiota. Jos yhdistetty patenttituomioistuin perustetaan, siitä tulee kaikkien yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuolina olevien sopimusjäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin.

Tarkoituksena on, että yhdistetyllä patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta asioissa, jotka koskevat vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja, yhdessä tai useammassa sopimusjäsenvaltiossa voimaan saatettuja eurooppapatentteja, tällaisella patentilla suojatulle tuotteelle myönnettyjä lisäsuojatodistuksia tai eurooppapatenttihakemuksia. Toimivaltaan kohdistuisi kuitenkin siirtymäaikana tiettyjä poikkeuksia. Yhdistetyn patenttituomioistuimen ratkaisujen oikeusvaikutukset ulottuisivat kaikkiin niihin sopimusjäsenvaltioihin, jotka olisivat ratifioineet yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen. Tuomioistuimella ei kuitenkaan olisi toimivaltaa kansallisia patentteja tai kansalliselle patentille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa. Uudistuksen jälkeenkin toimivalta suomalaisia patentteja ja niille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa säilyisi markkinaoikeudella.

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin eli yhtenäispatentin on tarkoitus olla eurooppalaisen patenttisuojan uusi, ylikansallinen vaihtoehto. Tällä hetkellä eurooppapatentti on saatettava voimaan jokaisessa sopimusvaltiossa, jossa keksintö halutaan suojata. Käytännössä patentinhaltija saa siis nipun kansallisia patentteja. Yhtenäispatentti olisi yksi ainoa patentti, joka tarjoaisi kerralla patenttisuojan kaikissa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Uudistuksen jälkeen yhtenäispatenttien ja perinteisten eurooppapatenttien myöntämisestä vastaa Euroopan patenttivirasto (EPO). Patentin hakeminen EPO:sta ei muutu. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen patentinhaltija voi pyytää yhtenäisen vaikutuksen rekisteröimistä rekisteriin, jolloin patentti saa yhtenäistä patenttisuojaa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Milloin uudistus toteutuu?

Yhtenäisen patenttijärjestelmän toteutus on vielä kesken. Jotta järjestelmä tulisi kokonaisuudessaan voimaan, vähintään kolmentoista EU:n jäsenvaltion on ratifioitava sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta. Tärkeimpien patenttimaiden eli Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan osallistuminen on välttämätön edellytys järjestelmän toteutumiselle. Toistaiseksi sopimuksen ovat ratifioineet Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Viime syksynä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus vahvisti, että se jatkaa sopimuksen ratifioinnin valmistelua Brexitistä huolimatta.

Viimeisimpien tietojen mukaan yhdistetyn patenttituomioistuimen valmistelukomitea (Preparatory Committee), joka on vastuussa tuomioistuimen toiminnan järjestämisestä, arvioi tällä hetkellä, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen väliaikaisen soveltamisen vaihe alkaa tänä keväänä, todennäköisesti toukokuussa 2017. Käytännössä se tarkoittaa yhdistetyn patenttituomioistuinorganisaation perustamista.

Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen arvioidaan tulevan voimaan ja yhdistetyn patenttituomioistuimen aloittavan varsinaisen toimintansa tämän vuoden joulukuussa. Ennen yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan käynnistymistä patentinhaltijoilla ja -hakijoilla on mahdollisuus ilmoittaa, että ne haluavat jättää olemassa olevat eurooppapatenttinsa tai -patenttihakemuksensa tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle koko patentin voimassaoloajaksi. Tämä toimivallan ulkopuolelle jättäytymistä koskeva opt-out-jakso on vähintään kolmen kuukauden pituinen. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ulkopuolelle jättäytyminen on mahdollista syyskuusta 2017 lähtien. Koska opt-out-vaihe on melko lyhyt, siihen kannattaa varautua jo etukäteen. Jos eurooppapatentti tai -hakemus halutaan jättää tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle, sitä koskeva ilmoitus on hyvä tehdä jo hyvissä ajoin, jotta mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen jää aikaa.

Uusimmat referenssit

Edustimme Voima Venturesia sen sijoittaessa Aisti Corporationiin Series A -rahoituskierroksella.  Aistin 29 miljoonan euron rahoituskierros tukee yhtiön ensimmäisen kaupallisen tehtaan rakentamista Kiteelle, joka mahdollistaa kaupallisen tuotannon käynnistämisen. Muita sijoittajia kierroksella ovat muun muassa Maki.vc ja Valve Venturesin johtama syndikaatti. Voima Ventures on pääomasijoittaja, joka sijoittaa tiedelähtöisiin syväteknologian yrityksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Aisti on akustiikkalevyjen valmistaja, jonka toiminnan ytimessä ovat innovatiivisuus, luonnollisuus, hiilinegatiivisuus ja kierrätettävyys. Aistin akustiikkalevyt valmistetaan uusiutuvista puukuiduista. Kiteen tehtaalla yhtiö aikoo saavuttaa 2,5 miljoonan neliömetrin vuotuisen tuotantokapasiteetin. 
Julkaistu 13.12.2024
Toimimme Hanza AB:n suomalaisena neuvonantajana sen hankkiessa Leden Group Oy:n koko osakekannan. Hanza AB on ruotsalainen, Tukholman pörssissä listattu konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys. Vuonna 2008 perustetulla yrityksellä on kuusi tuotantokeskittymää Ruotsissa, Suomessa, Saksassa, Baltiassa, Keski-Euroopassa ja Kiinassa, ja sen vuotuinen liikevaihto on noin 4,6 miljardia Ruotsin kruunua. Leden Group on johtava suomalainen sopimusvalmistaja, joka erikoistuu ohutlevyihin, koneistukseen ja monimutkaisiin järjestelmiin. Leden Groupillla on neljä tuotantolaitosta Suomessa ja yksi Virossa, ja sen vuotuinen liikevaihto on noin 1,1 miljardia Ruotsin kruunua. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Julkaistu 13.12.2024
Edustimme menestyksekkäästi Vaasan Sähkö Oy:tä markkinaoikeudellisessa riita-asiassa, jossa kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemien sähkön kuluttajahintojen muutosten arvioimiseksi kuluttajasuojalain kannalta. Kuluttaja-asiamiehen hakemuksen mukaan sähkön myyntiyhtiöiden hinnankorotusten menettelytapojen lainmukaisuuteen oli tarpeen saada ratkaisu, koska useat sähköyhtiöt olivat korottaneet kuluttajien sähkösopimusten hintoja merkittävästi syksyn 2022 aikana. Kuluttaja-asiamiehen hakemus kohdistui Vaasan Sähkö Oy:n toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnankorotusmenettelyyn 15.10.2022 voimaan tulleen muutoksen osalta. Kuluttaja-asiamies haki markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua Vaasan Sähkön lisäksi myös toisen sähkön myyntiyhtiön hinnankorotuksiin. Vaasan Sähkön osalta kuluttaja-asiamiehen hakemus sisälsi kolme sakkouhkaista kieltovaatimusta. Vaatimukset koskivat sitä, mitä hinnanmuutokseen oikeuttavaa, alan yleisiin sopimusehtoihin sisältyvää ehtokohtaa voitiin käyttää hinnankorotuksen perusteena ja oliko yhtiön sähkönhankintakustannusten tullut nousta hinnankorotusta vastaavalla määrällä. Kolmas vaatimus liittyi siihen, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi sopimusehtojen nojalla yksipuolisesti tehdä kuluttajasopimuksissa. Markkinaoikeus järjesti asiassa suullisen käsittelyn kesäkuussa 2024. Markkinaoikeus hylkäsi 25.10.2024 päivätyllä ratkaisullaan kuluttaja-asiamiehen vaatimukset kokonaisuudessaan. Markkinaoikeuden mukaan Vaasan Sähkö Oy:llä oli ollut sähkömarkkinalain ja alan yleisten sopimusehtojen mukainen peruste tehdä toistaiseksi voimassa oleviin kuluttajasopimuksiin hinnankorotus syksyllä 2022 toteutetulla tavalla. Yhtiön menettelylle oli ollut olosuhteiden olennaisen muutoksen johdosta erityinen syy, eikä sitä ollut pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Myös kuluttaja-asiamiehen toiseen sähkön myyntiyhtiöön kohdistama hakemus hylättiin. Markkinaoikeuden ratkaisu on merkittävä yleisesti sähkön vähittäismyyjille, sillä se poikkeaa kuluttajariitalautakunnan julkaisemien suositusten mukaisesta tulkintalinjasta ja osaltaan vahvistaa sähkön vähittäismyyjien oikeuden tehdä olennaisiakin muutoksia toistaiseksi voimassa olevien kuluttajasopimusten hintaehtoihin tiettyjen laissa ja sopimusehdoissa määriteltyjen reunaehtojen täyttyessä. Markkinaoikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, vaan siihen voidaan hakea muutosta, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. 
Julkaistu 12.12.2024
Avustimme Smarter Contracts Ltd:tä prosessissa, jossa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vahvisti sen EU:n tunnustamaksi datan välityspalveluksi. EU:n ulkopuolisten yritysten on nimettävä laillinen edustaja johonkin EU-maahan, jotta ne voivat tarjota datan välityspalveluja datanhallinta-asetuksen mukaisesti. Smarter Contracts sijaitsee Isossa-Britanniassa ja valitsi tehtävään Suomen. Smarter Contracts on ensimmäinen Traficomin rekisteröimä EU:n ulkopuolinen datan välityspalvelu. Smarter Contractsin perustaja ja toimitusjohtaja Wayne Lloyd:  Castrénin tiimin tuki oli poikkeuksellista alusta loppuun. Uuden alueen valloitus on aina haastavaa, ja ensimmäisenä EU:n ulkopuolisena datan välityspalvelun tarjoajana kohtasimme merkittäviä oikeudellisia epävarmuuksia. Näistä haasteista huolimatta Castrénin tiimi ohjasi meitä asiantuntevasti jokaisessa vaiheessa huomattavalla tehokkuudella, tarjoten meille tarvittavaa varmuutta. Smarter Contracts tarjoaa kehittyneitä suostumus- ja käyttöoikeuksien hallintapalveluita kehittämänsä Pulse Permissions Protocol® -työkalun avulla. Tämä merkkipaalu on osoitus Castrén & Snellmanin taidosta hallita monimutkaisia sääntely-ympäristöjä ja Smarter Contractsin innovatiivisesta lähestymistavasta turvalliseen ja vaatimustenmukaiseen tietojen hallintaan.
Julkaistu 11.12.2024