21.2.2017

Missä mennään yhtenäisen patenttijärjestelmän kanssa?

Viime aikoina on puhuttu paljon yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC) ja vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista eli yhtenäispatentista. Mutta mikä on yhdistetty patenttituomioistuin ja mikä sen käytännön merkitys tulee olemaan? Mitä yhtenäispatentit ovat ja miten ne eroavat perinteisistä eurooppapatenteista?

Kohti yhtenäisempää eurooppalaista patenttijärjestelmää

Suunnitteilla oleva yhdistetty patenttituomioistuin liittyy ensinnäkin koko Eurooppaa koskevaan patenttiuudistukseen. Tarkoituksena on, että tuomioistuin kattaisi 25 EU:n jäsenvaltiota. Jos yhdistetty patenttituomioistuin perustetaan, siitä tulee kaikkien yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuolina olevien sopimusjäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin.

Tarkoituksena on, että yhdistetyllä patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta asioissa, jotka koskevat vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja, yhdessä tai useammassa sopimusjäsenvaltiossa voimaan saatettuja eurooppapatentteja, tällaisella patentilla suojatulle tuotteelle myönnettyjä lisäsuojatodistuksia tai eurooppapatenttihakemuksia. Toimivaltaan kohdistuisi kuitenkin siirtymäaikana tiettyjä poikkeuksia. Yhdistetyn patenttituomioistuimen ratkaisujen oikeusvaikutukset ulottuisivat kaikkiin niihin sopimusjäsenvaltioihin, jotka olisivat ratifioineet yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen. Tuomioistuimella ei kuitenkaan olisi toimivaltaa kansallisia patentteja tai kansalliselle patentille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa. Uudistuksen jälkeenkin toimivalta suomalaisia patentteja ja niille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa säilyisi markkinaoikeudella.

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin eli yhtenäispatentin on tarkoitus olla eurooppalaisen patenttisuojan uusi, ylikansallinen vaihtoehto. Tällä hetkellä eurooppapatentti on saatettava voimaan jokaisessa sopimusvaltiossa, jossa keksintö halutaan suojata. Käytännössä patentinhaltija saa siis nipun kansallisia patentteja. Yhtenäispatentti olisi yksi ainoa patentti, joka tarjoaisi kerralla patenttisuojan kaikissa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Uudistuksen jälkeen yhtenäispatenttien ja perinteisten eurooppapatenttien myöntämisestä vastaa Euroopan patenttivirasto (EPO). Patentin hakeminen EPO:sta ei muutu. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen patentinhaltija voi pyytää yhtenäisen vaikutuksen rekisteröimistä rekisteriin, jolloin patentti saa yhtenäistä patenttisuojaa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Milloin uudistus toteutuu?

Yhtenäisen patenttijärjestelmän toteutus on vielä kesken. Jotta järjestelmä tulisi kokonaisuudessaan voimaan, vähintään kolmentoista EU:n jäsenvaltion on ratifioitava sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta. Tärkeimpien patenttimaiden eli Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan osallistuminen on välttämätön edellytys järjestelmän toteutumiselle. Toistaiseksi sopimuksen ovat ratifioineet Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Viime syksynä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus vahvisti, että se jatkaa sopimuksen ratifioinnin valmistelua Brexitistä huolimatta.

Viimeisimpien tietojen mukaan yhdistetyn patenttituomioistuimen valmistelukomitea (Preparatory Committee), joka on vastuussa tuomioistuimen toiminnan järjestämisestä, arvioi tällä hetkellä, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen väliaikaisen soveltamisen vaihe alkaa tänä keväänä, todennäköisesti toukokuussa 2017. Käytännössä se tarkoittaa yhdistetyn patenttituomioistuinorganisaation perustamista.

Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen arvioidaan tulevan voimaan ja yhdistetyn patenttituomioistuimen aloittavan varsinaisen toimintansa tämän vuoden joulukuussa. Ennen yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan käynnistymistä patentinhaltijoilla ja -hakijoilla on mahdollisuus ilmoittaa, että ne haluavat jättää olemassa olevat eurooppapatenttinsa tai -patenttihakemuksensa tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle koko patentin voimassaoloajaksi. Tämä toimivallan ulkopuolelle jättäytymistä koskeva opt-out-jakso on vähintään kolmen kuukauden pituinen. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ulkopuolelle jättäytyminen on mahdollista syyskuusta 2017 lähtien. Koska opt-out-vaihe on melko lyhyt, siihen kannattaa varautua jo etukäteen. Jos eurooppapatentti tai -hakemus halutaan jättää tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle, sitä koskeva ilmoitus on hyvä tehdä jo hyvissä ajoin, jotta mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen jää aikaa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella. 
Julkaistu 21.9.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026