Viime aikoina on puhuttu paljon yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC) ja vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista eli yhtenäispatentista. Mutta mikä on yhdistetty patenttituomioistuin ja mikä sen käytännön merkitys tulee olemaan? Mitä yhtenäispatentit ovat ja miten ne eroavat perinteisistä eurooppapatenteista?
Missä mennään yhtenäisen patenttijärjestelmän kanssa?
Hanna Paloheimo, Piia Raappana & Sakari Salonen
Palvelut
Kohti yhtenäisempää eurooppalaista patenttijärjestelmää
Suunnitteilla oleva yhdistetty patenttituomioistuin liittyy ensinnäkin koko Eurooppaa koskevaan patenttiuudistukseen. Tarkoituksena on, että tuomioistuin kattaisi 25 EU:n jäsenvaltiota. Jos yhdistetty patenttituomioistuin perustetaan, siitä tulee kaikkien yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuolina olevien sopimusjäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin.
Tarkoituksena on, että yhdistetyllä patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta asioissa, jotka koskevat vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja, yhdessä tai useammassa sopimusjäsenvaltiossa voimaan saatettuja eurooppapatentteja, tällaisella patentilla suojatulle tuotteelle myönnettyjä lisäsuojatodistuksia tai eurooppapatenttihakemuksia. Toimivaltaan kohdistuisi kuitenkin siirtymäaikana tiettyjä poikkeuksia. Yhdistetyn patenttituomioistuimen ratkaisujen oikeusvaikutukset ulottuisivat kaikkiin niihin sopimusjäsenvaltioihin, jotka olisivat ratifioineet yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen. Tuomioistuimella ei kuitenkaan olisi toimivaltaa kansallisia patentteja tai kansalliselle patentille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa. Uudistuksen jälkeenkin toimivalta suomalaisia patentteja ja niille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa säilyisi markkinaoikeudella.
Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin eli yhtenäispatentin on tarkoitus olla eurooppalaisen patenttisuojan uusi, ylikansallinen vaihtoehto. Tällä hetkellä eurooppapatentti on saatettava voimaan jokaisessa sopimusvaltiossa, jossa keksintö halutaan suojata. Käytännössä patentinhaltija saa siis nipun kansallisia patentteja. Yhtenäispatentti olisi yksi ainoa patentti, joka tarjoaisi kerralla patenttisuojan kaikissa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltioissa.
Uudistuksen jälkeen yhtenäispatenttien ja perinteisten eurooppapatenttien myöntämisestä vastaa Euroopan patenttivirasto (EPO). Patentin hakeminen EPO:sta ei muutu. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen patentinhaltija voi pyytää yhtenäisen vaikutuksen rekisteröimistä rekisteriin, jolloin patentti saa yhtenäistä patenttisuojaa osallistuvissa jäsenvaltioissa.
Milloin uudistus toteutuu?
Yhtenäisen patenttijärjestelmän toteutus on vielä kesken. Jotta järjestelmä tulisi kokonaisuudessaan voimaan, vähintään kolmentoista EU:n jäsenvaltion on ratifioitava sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta. Tärkeimpien patenttimaiden eli Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan osallistuminen on välttämätön edellytys järjestelmän toteutumiselle. Toistaiseksi sopimuksen ovat ratifioineet Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Viime syksynä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus vahvisti, että se jatkaa sopimuksen ratifioinnin valmistelua Brexitistä huolimatta.
Viimeisimpien tietojen mukaan yhdistetyn patenttituomioistuimen valmistelukomitea (Preparatory Committee), joka on vastuussa tuomioistuimen toiminnan järjestämisestä, arvioi tällä hetkellä, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen väliaikaisen soveltamisen vaihe alkaa tänä keväänä, todennäköisesti toukokuussa 2017. Käytännössä se tarkoittaa yhdistetyn patenttituomioistuinorganisaation perustamista.
Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen arvioidaan tulevan voimaan ja yhdistetyn patenttituomioistuimen aloittavan varsinaisen toimintansa tämän vuoden joulukuussa. Ennen yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan käynnistymistä patentinhaltijoilla ja -hakijoilla on mahdollisuus ilmoittaa, että ne haluavat jättää olemassa olevat eurooppapatenttinsa tai -patenttihakemuksensa tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle koko patentin voimassaoloajaksi. Tämä toimivallan ulkopuolelle jättäytymistä koskeva opt-out-jakso on vähintään kolmen kuukauden pituinen. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ulkopuolelle jättäytyminen on mahdollista syyskuusta 2017 lähtien. Koska opt-out-vaihe on melko lyhyt, siihen kannattaa varautua jo etukäteen. Jos eurooppapatentti tai -hakemus halutaan jättää tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle, sitä koskeva ilmoitus on hyvä tehdä jo hyvissä ajoin, jotta mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen jää aikaa.