Mitkä olivat kuluneen vuosikymmenen kuumimmat juridiset puheenaiheet? Mikä asiakkaitamme on mietityttänyt? Listasimme viisi teemaa, joista riittää edelleen pureksittavaa – ei vain joulupöytään vaan myös uudelle liikejuridiikan vuosikymmenelle. Saa käyttää!
16.12.2019
Mikä puhututti liikejuridiikassa 2010-luvulla? Viisi tärppiä joulupöytään
1. Tietosuoja
Tietosuojasääntely määrittelee pelisäännöt henkilötietojen käsittelylle. Käsiteltävät tietomäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Myös organisaatiot johtavat ja kehittävät toimintaansa tiedolla, joten sen käsittelyn lainmukaisuuden varmistaminen on entistä tärkeämpää.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2018. Uuden sääntelyn myötä yritysten on pitänyt opetella riskilähtöistä henkilötietojen käsittelyn suunnittelua ja toteutusta. Läpinäkyvyyttä, informointia ja lainmukaista käsittelyä on korostettu myös useissa laajaa näkyvyyttä saaneissa oikeustapauksissa. Tietosuojan vallankumous jatkuu ja saa uusia muotoja.
2. Digitalisaatio ja tekoäly
Digitalisaatio ja teknologiset innovaatiot muokkaavat liiketoimintaa. Koneoppiminen ja lohkoketjut tarjoavat uusia mahdollisuuksia eri alojen toimijoille, ja muutos näkyy myös asianajotoiminnassa. Esimerkkejä tästä ovat asiakirjojen automatisointi, verkkovälitteinen riidanratkaisu ja dokumenttien analysointi tekoälyllä. Tekoälyn käytöllä on myös riskinsä: päätökset voivat olla syrjiviä, jos koneoppiminen ei tapahdu toivotusti. Tekoäly tarvitseekin taustalleen ihmisen (ja ehkäpä myös juristin).
3. Vastuullisuus
Yritystoiminnan vastuullisuudesta on tullut menestyksellisen liiketoiminnan ajuri. Voiton tavoittelun lisäksi yhä useampi yritys haluaa minimoida ympäristöhaitat, pitää henkilöstöstä hyvää huolta ja hoitaa corporate governancen hyvään kuntoon. Vastuullisessa toimintatavassa ylitetään taso, jota lainsäädäntö väistämättä edellyttää. Vastuullisuusvaatimuksia ulotetaan toimitusketjuun ja vaikutukset sidosryhmiin tunnistetaan. Tiedolla johtaminen vaatii vastuullista tiedon käyttöä.
Merkittävä osa yrityksistä tavoittelee jo toiminnallaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämä ei voi olla heijastumatta tarpeisiin juridiikan alalla. Kehitys näkyy meillä muun muassa vastuullisen sijoittamisen toimeksiannoissa, uusissa rahoitusmuodoissa, monen juridiikan alan compliance-työssä, julkisen sektorin hankkeissa ja lukuisissa energia-alan toimeksiannoissa.
4. Brexit
Ison-Britannian EU-ero on ollut uutisten kestosuosikki keväästä 2017, jolloin maa jätti eroilmoituksensa. Vaalitulos näyttäisi nyt johtavan Brexitiin 31.1.2020, mutta toistaiseksi ei ole selvää, miten Ison-Britannian ja EU:n suhde järjestetään vuoden 2020 kestävän siirtymäajan jälkeen.
Jos muusta ei päästä sopimukseen äärimmäisen kireässä aikataulussa, Isosta-Britanniasta tulee ensi vuoden lopussa EU:n kannalta kolmas maa. Juridiikan alalla hard brexitin vaikutukset kohdistuisivat etenkin elinkeinolupiin, tavaroiden kauppaan ja IPR-kysymyksiin. Useilla toimialoilla toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan. Juristeille riittää tässä pohdittavaa.
5. Ilmastonmuutos
Kaikki tuntevat ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin, joka on nuoresta iästään huolimatta ottanut rohkeasti kantaa ilmastopolitiikkaan. Ilmastonmuutos on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alkanut vaikuttaa myös henkilökohtaisiin valintoihin. Pariisin ilmastosopimusta aletaan soveltaa vuodesta 2020, ja Euroopan unioni on juuri hyväksynyt vihreän kehityksen ohjelman (green deal). Taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatkuu ja ulottaa vaikutuksensa myös juridiikan kentälle esimerkiksi päästöttömän energian hankkeina.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
WithSecure – Avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan myynti
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen.
Julkaistu 30.9.2024
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024