Mikä puhututti liikejuridiikassa 2010-luvulla? Viisi tärppiä joulupöytään

1. Tietosuoja

Tietosuojasääntely määrittelee pelisäännöt henkilötietojen käsittelylle. Käsiteltävät tietomäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Myös organisaatiot johtavat ja kehittävät toimintaansa tiedolla, joten sen käsittelyn lainmukaisuuden varmistaminen on entistä tärkeämpää.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2018. Uuden sääntelyn myötä yritysten on pitänyt opetella riskilähtöistä henkilötietojen käsittelyn suunnittelua ja toteutusta. Läpinäkyvyyttä, informointia ja lainmukaista käsittelyä on korostettu myös useissa laajaa näkyvyyttä saaneissa oikeustapauksissa. Tietosuojan vallankumous jatkuu ja saa uusia muotoja.

2. Digitalisaatio ja tekoäly

Digitalisaatio ja teknologiset innovaatiot muokkaavat liiketoimintaa. Koneoppiminen ja lohkoketjut tarjoavat uusia mahdollisuuksia eri alojen toimijoille, ja muutos näkyy myös asianajotoiminnassa. Esimerkkejä tästä ovat asiakirjojen automatisointi, verkkovälitteinen riidanratkaisu ja dokumenttien analysointi tekoälyllä. Tekoälyn käytöllä on myös riskinsä: päätökset voivat olla syrjiviä, jos koneoppiminen ei tapahdu toivotusti. Tekoäly tarvitseekin taustalleen ihmisen (ja ehkäpä myös juristin).

3. Vastuullisuus

Yritystoiminnan vastuullisuudesta on tullut menestyksellisen liiketoiminnan ajuri. Voiton tavoittelun lisäksi yhä useampi yritys haluaa minimoida ympäristöhaitat, pitää henkilöstöstä hyvää huolta ja hoitaa corporate governancen hyvään kuntoon. Vastuullisessa toimintatavassa ylitetään taso, jota lainsäädäntö väistämättä edellyttää. Vastuullisuusvaatimuksia ulotetaan toimitusketjuun ja vaikutukset sidosryhmiin tunnistetaan. Tiedolla johtaminen vaatii vastuullista tiedon käyttöä.

Merkittävä osa yrityksistä tavoittelee jo toiminnallaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämä ei voi olla heijastumatta tarpeisiin juridiikan alalla. Kehitys näkyy meillä muun muassa vastuullisen sijoittamisen toimeksiannoissa, uusissa rahoitusmuodoissa, monen juridiikan alan compliance-työssä, julkisen sektorin hankkeissa ja lukuisissa energia-alan toimeksiannoissa.

4. Brexit

Ison-Britannian EU-ero on ollut uutisten kestosuosikki keväästä 2017, jolloin maa jätti eroilmoituksensa. Vaalitulos näyttäisi nyt johtavan Brexitiin 31.1.2020, mutta toistaiseksi ei ole selvää, miten Ison-Britannian ja EU:n suhde järjestetään vuoden 2020 kestävän siirtymäajan jälkeen.

Jos muusta ei päästä sopimukseen äärimmäisen kireässä aikataulussa, Isosta-Britanniasta tulee ensi vuoden lopussa EU:n kannalta kolmas maa. Juridiikan alalla hard brexitin vaikutukset kohdistuisivat etenkin elinkeinolupiin, tavaroiden kauppaan ja IPR-kysymyksiin. Useilla toimialoilla toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan. Juristeille riittää tässä pohdittavaa.

5. Ilmastonmuutos

Kaikki tuntevat ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin, joka on nuoresta iästään huolimatta ottanut rohkeasti kantaa ilmastopolitiikkaan. Ilmastonmuutos on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alkanut vaikuttaa myös henkilökohtaisiin valintoihin. Pariisin ilmastosopimusta aletaan soveltaa vuodesta 2020, ja Euroopan unioni on juuri hyväksynyt vihreän kehityksen ohjelman (green deal). Taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatkuu ja ulottaa vaikutuksensa myös juridiikan kentälle esimerkiksi päästöttömän energian hankkeina.