Kilpailulain uudistamista valmistellut työryhmä on julkaissut mietintönsä 14.3.2017.
Kilpailulain ajantasaisuutta arvioituaan työryhmä ehdottaa muutoksia erityisesti kilpailulain mukaisiin viranomaistarkastuksiin ja seuraamusjärjestelmään.
Työryhmän esityksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolla olisi tarkastusten yhteydessä oikeus jatkaa sähköisessä muodossa olevan aineiston tarkastamista omissa toimitiloissaan. Lisäksi kilpailulaissa säädettäisiin nimenomaisesti, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston tarkastusoikeus ei riippuisi tallennusvälineestä, koska nykyisin tarkastuksen kannalta merkityksellistä aineistoa on useissa erilaisissa mobiililaitteissa. Elinkeinonharjoittajan ja tämän ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan välisen luottamuksellisen viestinnän suojaa ehdotetaan parannettavaksi uudella menettelyllä, jossa erimielisyystilanteissa asiakirjat siirrettäisiin arvioitaviksi tehtävään määrätylle, kilpailulain valvontatehtäviin nähden ulkopuoliselle virkamiehelle. Virkamies ratkaisisi, kuuluuko asiakirja ulkopuolisen neuvonannon suojan piiriin. Tästä ratkaisusta ei esityksen mukaan saisi erikseen valittaa. Työryhmä esittää, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksia laajennettaisiin tarkastuksilla, joita se suorittaa muualla kuin elinkeinonharjoittajan liiketiloissa (ns. kotitarkastukset). Jatkossa Kilpailu- ja kuluttajavirasto saisi myös tällaisilla tarkastuksilla pyytää selvityksiä tosiseikoista ja asiakirjoista ja tallentaa saamansa vastaukset.
Toimialayhdistyksille määrättävien seuraamusmaksujen suuruuden osalta työryhmä esittää seuraavaa: ”Mikäli yhteenliittymän toteuttama rikkominen liittyy sen jäsenten toimintaan, seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia yhteenliittymän sekä sen 10 suurimman kyseiseen toimintaan liittyvän jäsenen liikevaihtojen summasta.” Työryhmän esityksen mukaan kilpailurikkomuksen johdosta voitaisiin jatkossa määrätä myös ”rakenteellisia korjaustoimenpiteitä”, jollaisella tarkoitetaan yleensä yritykselle asetettavaa velvollisuutta luopua joistakin omaisuuseristään. Kyseisen rakenteellisen korjaustoimenpiteen määräisi esityksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä markkinaoikeus.
Lakiin esitetään sisällytettäväksi mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu eräiden kilpailulakiin sisältyvien menettelysäännösten rikkomisesta. Seuraamusmaksu voitaisiin määrätä esimerkiksi, jos elinkeinonharjoittaja antaisi virheellisiä tietoja vastatessaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kehotukseen tai kieltäytyisi suostumasta tarkastukseen. Seuraamusmaksun määräisi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä markkinaoikeus.
Lisäksi työryhmä on tehnyt muutosehdotuksia liittyen muun muassa viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon, asioiden tärkeysjärjestykseen ja tutkimatta jättämiseen, yrityskauppavalvonnan käsittelymääräaikoihin sekä kilpailuneutraliteettivalvontaan.
Työryhmä ei ehdota säännöstä kaikista käsittelemistään asioista eikä se ole mietinnössään yksimielinen. Erityisesti elinkeinoelämän edustajat ovat esittäneet kriittisiä huomioita mietintöön liitetyissä eriävissä mielipiteissä ja täydentävissä lausumissa.
Mietinnöstä on mahdollista lausua 15.5.2017 asti. Seuraava vaihe lainuudistuksessa on hallituksen esityksen laatiminen.
Työryhmä on jo aikaisemmin 2.5.2016 julkaissut väliraportin koskien toista tehtäväkokonaisuuttaan. Siinä työryhmä arvioi mahdollista kilpailulain uudistamistarvetta suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta koskevan hallitusohjelmakirjauksen johdosta.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026