KHO: Tytäryhtiön hankintaan liittyvän arvonlisäveron vähentäminen

Päätökset tuovat kaivattua selvyyttä tytäryhtiöiden hankinnasta aiheutuvien kulujen vähennyskelpoisuuteen, mutta jättävät yhä auki kysymyksen siitä, kuinka nopeasti tytäryhtiön hankinnan jälkeen emoyhtiön tulee kyetä aloittamaan palveluiden tarjoaminen tytäryhtiölle, jotta vähennyskelpoisuutta ei menetetä.

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittamaton yhtiö ei voinut vähentää veroa

Päätös KHO:2015:135 koski vuotta 2011, jolloin konsernin holdingyhtiö A Oy oli hankkinut omistukseensa ruotsalaisen yhtiön osakkeet. A Oy:n palveluksessa ei vuonna 2011 ollut henkilökuntaa, eikä A Oy ollut vuonna 2011 myynyt tytäryhtiöilleen palveluja. A Oy:n ainoa arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluva toiminta muodostui tytäryhtiölle myönnetystä lainasta, josta A Oy sai arvonlisäverosta vapautettuja korkotuloja. A Oy:tä ei siten ollut tältä osin pidettävä arvonlisäverolaissa tai arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettuna verovelvollisena. Kun osakekauppa oli tapahtunut ajankohtana, jolloin A Oy ei itse harjoittanut mitään arvonlisäverollista toimintaa, osakkeiden ostoon liittyvää arvonlisäveroa ei voinut vähentää. Merkitystä ei ollut sillä, että emoyhtiö ryhtyi vuotta myöhemmin myymään kyseiselle tytäryhtiölleen arvonlisäverollisia palveluja.

ALV-vähennykseen oikeuttavaa toimintaa harjoittava yhtiö voi vähentää veron

Päätös KHO:2015:134 puolestaan koski vuotta 2012, jolloin A Oy oli hankkinut isobritannialaisen yhtiön osakkeet. Vuonna 2012 A Oy:lle oli keskitetty kaikkien konserniyhtiöiden käytössä olevat valmisohjelmalisenssit. A Oy:n palvelukseen oli siirretty konsernin IT-toiminnoista vastaavia henkilöitä, joiden tehtävänä oli vastata konsernin tietojärjestelmiä, ohjelmia ja laitteistoja koskevista päätöksistä, resursoinneista ja koordinoinnista. A Oy veloitti palveluistaan emoyhtiötään, joka veloitti palvelut edelleen yhdessä muiden konserniveloitusten kanssa A Oy:n tytäryhtiöiltä. Koska A Oy suoritti tytäryhtiöilleen palveluja vastiketta vastaan, se oli arvonlisäverolaissa ja arvonlisäverodirektiivissä 2006/112/EY tarkoitettu verovelvollinen. Osakkeiden hankintaan liittyvät kustannukset olivat A Oy:n yleiskustannuksia, joilla oli suora ja välitön yhteys A Oy:n koko taloudelliseen toimintaan. Kun A Oy:n harjoittama taloudellinen toiminta oli kokonaisuudessaan vähennykseen oikeuttavaa toimintaa eikä osaksikaan arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvaa vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, A Oy:llä oli oikeus vähentää uuden tytäryhtiön osakkeiden hankintaan liittyvien palvelujen ostohintaan sisältyvä arvonlisävero kokonaisuudessaan.

KHO:n päätökset EUT:n linjausten mukaisia

Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (muun muassa yhdistetyt asiat C-108/14 ja C-109/14, Beteiligungsgesellschaft Larentia + Minerva mbH & Co. KG ja Marenave Schiffahrts oikeustapausviittauksineen) täsmentänyt sitä, millaista toimintaa pidetään sellaisena tytär- tai osakkuusyhtiöiden hallintoon osallistumisena, jonka perusteella holdingyhtiötä pidetään taloudellisen toiminnan harjoittajana. Osallistuminen tytäryhtiön hallintoon aiheuttaa verovelvollisuuden, kun siihen sisältyy holdingyhtiön tytäryhtiölleen suorittamien hallinto- ja talouspalvelujen sekä kaupallisten ja teknisten palvelujen kaltaisia arvonlisäverotettavia liiketoimia. Tältä osin KHO:n päätökset noudattelevat EUT:n oikeuskäytäntöä, kun A Oy:n ei vielä vuonna 2011 katsottu harjoittaneen arvonlisäverollista taloudellista toimintaa, kun taas 2012 alkanut toiminta katsottiin yhtiön arvonlisäverolliseksi toiminnaksi.

Ristiriitaiselta vaikuttava lopputulos jättää yhä kysymyksiä auki

Päätös KHO:2015:135 näyttäisi kuitenkin olevan vakiintuneen käytännön vastainen, kun vähennysoikeutta vuoden 2011 osalta arvioitaessa ei katsottu olevan merkitystä sillä, että yhtiö kuitenkin aloitti vuonna 2012 arvonlisäverollisen toiminnan ja ryhtyi veloittamaan tytäryhtiöitä palveluistaan. KHO ei myöskään perustele tätä näkemystään erikseen. KHO:n pysyttämässä Konserniverokeskuksen päätöksessäkin todetaan ykskantaan, etteivät yrityskauppaan liittyvät hankinnat liittyneet suunniteltuun tulevaan verolliseen toimintaan siten, että vähennysoikeus niiden osalta syntyisi liiketoimintaa valmistelevina kuluina.

Ratkaisusta ei käy ilmi, millä perusteilla tytäryhtiön hankinnan vuonna 2011 ei katsottu liittyvän A Oy:n suunniteltuun tulevaan liiketoimintaan. Lopputulos vaikuttaa ristiriitaiselta huomioiden, että päätöksessä KHO:2015:134 tytäryhtiön hankinnalla vuonna 2012 katsottiin kuitenkin olevan suora ja välitön yhteys vuonna 2012 alkaneeseen taloudelliseen toimintaan.

Ratkaisu KHO:2015:135 jättää auki myös kysymyksen siitä, olisiko lopputulos ollut erilainen, jos henkilöstöä olisi siirtynyt tai liiketoimintaa valmistelevina kuluina pidettäviä kuluja olisi muutoin syntynyt jo vuoden 2011 puolella.