Hallitus esittää muutoksia verotukseen vuodelle 2016

Pääomatulon ylempää verokantaa ehdotetaan korotettavaksi 33 prosentista 34 prosenttiin (HE 31/2015). Pääomatulojen alempi verokanta säilyy nykyisessä 30 prosentissa. Myös ylemmän verokannan tuloraja pysyy nykyisessä 30 000 eurossa.

Luovutustappion vähentäminen kaikista pääomatuloista

Hallitus esittää, että omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen luovutusvoittojen lisäksi myös muista pääomatuloista (HE 31/2015). Muutos koskisi ainoastaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.

Luovutustappiot vähennettäisiin ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos tappiota ei saisi vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistettaisiin vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka olisi vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennettäisiin edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Tappioiden perusteella ei myönnettäisi jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

Muutos koskisi vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä omaisuuden luovutuksesta syntyviä tappioita. Tätä aikaisemmat tappiot olisivat vähennyskelpoisia ainoastaan omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavan vuotena.

Muiden verovelvollisten, kuten yhteisöjen, ne luovutustappiot, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, vähennettäisiin edelleen vain omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.

Tehokas katuminen

Hallitus esittää säädettäväksi lain verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 (HE 32/2015). Laki sisältäisi ns. tehokasta katumista verotuksessa koskevat säännökset. Kyseessä olisi ainoastaan vuoden 2016 ajan voimassa oleva määräaikainen laki, jonka nojalla luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä välttyisi veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, edellyttäen, että tämä ilmoittaisi oma-aloitteisesti verotuksestaan puuttuneita tuloveronalaisia tuloja tai perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja Verohallinnolle.

Veronkorotuksen määräksi tuloverotuksessa hallitus esittää 3 prosenttia lisätyn tulon määrästä, kuitenkin vähintään 300 euroa. 60 000 euroa ylittävästä lisätystä tulon osasta veronkorotuksen määrä olisi kuitenkin 5 prosenttia ja 100 000 euroa ylittävästä osasta veronkorotus olisi 7 prosenttia.

Lisätyn varallisuuden perusteella määrättävää perintö- ja lahjaveroa korotettaisiin 15 prosentilla.

Viivästysseuraamuksena tuloverotuksessa määrättäisiin verotusmenettelylaissa tarkoitettu jäännösveron korko. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaista veronlisäystä ei määrättäisi.

Perintö- ja lahjaverotuksessa ei perittäisi viivästysseuraamuksia.

Kiinteistöverotuksen kiristäminen

Lisäksi muutoksia tulisi muun muassa kiinteistöverolakiin, kun kiinteistöverokantoja ehdotetaan korotettavaksi (HE 26/2015). Vuodelta 2016 toimitettavasta kiinteistöverotuksesta lähtien sovellettavaksi tulisivat seuraavat muutokset:

Lisäksi vuodelta 2017 toimitettavasta kiinteistöverotuksesta lähtien yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.

Yhteisöjen saamat osingot erityisesti kansainvälisissä tilanteissa

Hallitus esittää muutoksia yhteisöjen saamien osinkotulojen verotukseen (HE 59/2015). Muutokset perustuvat Euroopan unionin ns. emo-tytäryhtiödirektiivin muutokseen, ja niiden taustalla on tarve ehkäistä osinkotulon veroetujen väärinkäyttöä erityisesti kansainvälisissä tilanteissa.

Hallitus esittää, että yhteisöjen saamien osinkotulojen verotusta muutettaisiin siten, että yhteisön saama osinkotulo olisi jatkossa veronalaista tuloa vain siltä osin kuin suoritus on verotuksessa vähennyskelpoinen osingon maksajalle. Esityksen mukaan sinkoa saavan yhteisön olisi verotustaan varten selvitettävä, onko suorituksen maksaja voinut vähentää suorituksen verotuksessaan. Osingonsaajan tulisi selvittää esimerkiksi millaiseen sijoitukseen, sopimukseen tai järjestelyyn maksettu osinkosuoritus perustuu ja miten tällaista suoritusta käsitellään maksajan verotuksessa.

Hallitus esittää lisäksi yleisen osinkoveroetujen väärinkäyttöä estävän säännöksen lisäämistä lakiin. Säännöstä sovellettaisiin yhteisöjen verotuksessa järjestelyihin, jotka eivät ole aitoja ja joilla pyritään perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä. Säännöstä voitaisiin soveltaa myös vain järjestelyn yksittäisiin vaiheisiin tai osiin. Säännöksen soveltamisedellytysten täyttyessä osinko olisi veronalainen.

Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.