Pääomatulon verokannan korotus
2.10.2015
Hallitus esittää muutoksia verotukseen vuodelle 2016
Pääomatulon ylempää verokantaa ehdotetaan korotettavaksi 33 prosentista 34 prosenttiin (HE 31/2015). Pääomatulojen alempi verokanta säilyy nykyisessä 30 prosentissa. Myös ylemmän verokannan tuloraja pysyy nykyisessä 30 000 eurossa.
Luovutustappion vähentäminen kaikista pääomatuloista
Hallitus esittää, että omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen luovutusvoittojen lisäksi myös muista pääomatuloista (HE 31/2015). Muutos koskisi ainoastaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.
Luovutustappiot vähennettäisiin ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos tappiota ei saisi vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistettaisiin vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka olisi vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennettäisiin edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Tappioiden perusteella ei myönnettäisi jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.
Muutos koskisi vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä omaisuuden luovutuksesta syntyviä tappioita. Tätä aikaisemmat tappiot olisivat vähennyskelpoisia ainoastaan omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavan vuotena.
Muiden verovelvollisten, kuten yhteisöjen, ne luovutustappiot, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, vähennettäisiin edelleen vain omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.
Tehokas katuminen
Hallitus esittää säädettäväksi lain verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 (HE 32/2015). Laki sisältäisi ns. tehokasta katumista verotuksessa koskevat säännökset. Kyseessä olisi ainoastaan vuoden 2016 ajan voimassa oleva määräaikainen laki, jonka nojalla luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä välttyisi veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, edellyttäen, että tämä ilmoittaisi oma-aloitteisesti verotuksestaan puuttuneita tuloveronalaisia tuloja tai perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja Verohallinnolle.
Veronkorotuksen määräksi tuloverotuksessa hallitus esittää 3 prosenttia lisätyn tulon määrästä, kuitenkin vähintään 300 euroa. 60 000 euroa ylittävästä lisätystä tulon osasta veronkorotuksen määrä olisi kuitenkin 5 prosenttia ja 100 000 euroa ylittävästä osasta veronkorotus olisi 7 prosenttia.
Lisätyn varallisuuden perusteella määrättävää perintö- ja lahjaveroa korotettaisiin 15 prosentilla.
Viivästysseuraamuksena tuloverotuksessa määrättäisiin verotusmenettelylaissa tarkoitettu jäännösveron korko. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaista veronlisäystä ei määrättäisi.
Perintö- ja lahjaverotuksessa ei perittäisi viivästysseuraamuksia.
Kiinteistöverotuksen kiristäminen
Lisäksi muutoksia tulisi muun muassa kiinteistöverolakiin, kun kiinteistöverokantoja ehdotetaan korotettavaksi (HE 26/2015). Vuodelta 2016 toimitettavasta kiinteistöverotuksesta lähtien sovellettavaksi tulisivat seuraavat muutokset:
Lisäksi vuodelta 2017 toimitettavasta kiinteistöverotuksesta lähtien yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.
Yhteisöjen saamat osingot erityisesti kansainvälisissä tilanteissa
Hallitus esittää muutoksia yhteisöjen saamien osinkotulojen verotukseen (HE 59/2015). Muutokset perustuvat Euroopan unionin ns. emo-tytäryhtiödirektiivin muutokseen, ja niiden taustalla on tarve ehkäistä osinkotulon veroetujen väärinkäyttöä erityisesti kansainvälisissä tilanteissa.
Hallitus esittää, että yhteisöjen saamien osinkotulojen verotusta muutettaisiin siten, että yhteisön saama osinkotulo olisi jatkossa veronalaista tuloa vain siltä osin kuin suoritus on verotuksessa vähennyskelpoinen osingon maksajalle. Esityksen mukaan sinkoa saavan yhteisön olisi verotustaan varten selvitettävä, onko suorituksen maksaja voinut vähentää suorituksen verotuksessaan. Osingonsaajan tulisi selvittää esimerkiksi millaiseen sijoitukseen, sopimukseen tai järjestelyyn maksettu osinkosuoritus perustuu ja miten tällaista suoritusta käsitellään maksajan verotuksessa.
Hallitus esittää lisäksi yleisen osinkoveroetujen väärinkäyttöä estävän säännöksen lisäämistä lakiin. Säännöstä sovellettaisiin yhteisöjen verotuksessa järjestelyihin, jotka eivät ole aitoja ja joilla pyritään perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä. Säännöstä voitaisiin soveltaa myös vain järjestelyn yksittäisiin vaiheisiin tai osiin. Säännöksen soveltamisedellytysten täyttyessä osinko olisi veronalainen.
Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
WithSecure – Avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan myynti
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen.
Julkaistu 30.9.2024
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024