12.12.2018

Geoblokkausasetus kieltää syrjivät maarajoitukset verkkokaupassa

 Euroopan unionissa hyväksyttiin alkuvuonna 2018 geoblokkausasetus eli asetus perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla. Geoblokkausasetus on otettava huomioon jo joulun verkkokaupassa, sillä asetuksen soveltaminen alkoi 3.12.2018.

Euroopan komission vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia Internet-myynnin verkkosivuistoista oli asettanut niin kutsuttuja geoblokkausrajoituksia, joiden tarkoituksena on estää myynti esimerkiksi tietyssä maassa sijaitsevalle asiakkaalle. Vain 37 prosenttia verkkosivustoista salli muissa jäsenvaltioissa olevien asiakkaiden pääsyn tilauksen lopullista vahvistamista edeltävään vaiheeseen. [1]

Tulos oli hälyttävä EU:n sisämarkkinoiden, verkkokaupan ja eurooppalaisen kuluttajan valinnanvapauden kannalta, mutta ongelma ulottuu myös suomalaisten kuluttajien kukkarolle: valtioneuvoston kanslian Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta vuonna 2015 tilaaman tutkimuksen mukaan geoblokkaus on yleistä ja se aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä suomalaisille kuluttajille. [2]

Verkkopalveluiden ja nettikaupan markkinat EU:ssa ovat olleet perinteisesti jäsenvaltioiden sisäisiä. Geoblokkausasetus on osa komission viisivuotisstrategiaa, jolla pyritään edistämään digitaalisia sisämarkkinoita ja sitä kautta lisäämään kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Geoblokkausasetus täydentääkin aiempia digitaalista toimintaympäristöä edistäviä toimia, kuten matkapuhelinten roaming-maksujen poistamista EU:n alueella. [3]

Mistä geoblokkausasetuksessa on kyse?

Geoblokkausasetus [4] kieltää perusteettomat maarajoitukset, jotka esimerkiksi estävät asiakkaan pääsyn verkkosivustoille tai rajoittavat ulkomaisten maksuvälineiden käyttöä verkkokaupassa. Yritykset eivät jatkossa saa estää tai rajoittaa asiakkaiden pääsyä paikallisille sivustoilleen tai niiden eri maaversioihin. Ne eivät myöskään saa soveltaa syrjiviä yleisiä ehtoja tai maksuehtoja asiakkaan kansallisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella.

Vaikka geoblokkausasetuksen tarkoituksena on erityisesti kuluttajien valinnanvapauden lisääminen, on huomioitava, että asetusta sovelletaan tietyissä tapauksissa myös yritysten keskinäiseen kaupankäyntiin. Asetuksen määritelmien mukaan asiakkaalla tarkoitetaan kuluttajan lisäksi myös yritystä, joka hankkii tuotteen tai palvelun ainoastaan loppukäyttöä (ei jälleenmyyntiä tai jalostusta) varten ja kun yleiset käyttöehdot koskevat myös tällaista yritysasiakasta loppukäyttäjänä.

Komissio on julkaissut käytännönläheistä ohjeistusta asetuksen soveltamisesta sähköisessä kaupankäynnissä. [5] Yritykset eivät esimerkiksi enää saa automaattisesti uudelleenohjata asiakasta tietynkieliselle verkkosivustolle URL-osoitteen perusteella, jos asiakas pyrkii pääsemään tietylle verkkokauppasivustolle. Uudelleenohjaaminen vaatii aina asiakkaan nimenomaista suostumusta. Yrityksillä on kuitenkin edelleen mahdollisuus estää asiakkaan pääsy verkkosivustolle, jos kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää. Rajoitus on tällöin perusteltava asiakkaalle.

Mikä pysyy muuttumattomana asetuksesta huolimatta?

Asetuksen soveltamisalaan on lukuisia rajoituksia. Geoblokkausasetusta ei esimerkiksi sovelleta myyntiin, joka tapahtuu yhden jäsenvaltion maan sisällä kyseisen maan kansalaisille. Lisäksi asetus ei estä elinkeinonharjoittajaa soveltamasta erilaisia ehtoja perinteiseen kaupankäyntiin kivijalkakaupassa verkkokauppaan verrattuna, kunhan ehtoja sovelletaan samalla tavalla asiakkaan kansallisuudesta tai sijoittautumispaikasta riippumatta. Asetusta ei sovelleta rahoitus-, audiovisuaali-, tai liikennepalveluihin, eikä se siten sovellu esimerkiksi lentolippujen myyntiin. On kuitenkin huomattava, että EU:n voimassa olevissa säädöksissä kuitenkin kielletään syrjintä useissa tapauksissa.

Asetus ei puutu hintojen eriyttämiseen tai tarjonnan kohdentamiseen tietyille asiakasryhmille tietyillä alueilla. Lisäksi asetus ei vaikuta unionin kilpailuoikeudessa sallittuihin elinkeinonharjoittajien välisiin jakelujärjestelmiin ja niiden puitteissa tehtäviin ryhmäpoikkeusasetuksen sallimiin myyntirajoituksiin.

Kuluttajan harmiksi asetus ei toistaiseksi koske muun muassa palveluita, jotka liittyvät tekijänoikeudella suojattuun sisältöön. Näitä palveluita ovat esimerkiksi e-kirjat, musiikin suoratoistopalvelut tai televisio-ohjelmat. Komissio arvioi kuitenkin sääntöjen vaikutusta ja erityisesti tekijänoikeudella suojatun sisällön sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan uudelleen jo vuoden 2020 aikana.

Kuka valvoo geoblokkausta Suomessa?

Vaikka geoblokkausasetus on jo nyt yrityksiä velvoittavaa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä, valvontaa asetuksen noudattamiseksi EU:n vaatimalla tavalla ei tällä hetkellä ole Suomessa järjestetty. Eduskunnalla on käsiteltävänä hallituksen esitys (292/2018 vp), jossa toimivaltaiseksi valvontaviranomaiseksi asetuksen noudattamiseksi palveluntarjoajan ja kuluttajan välisessä suhteessa ehdotetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoa. Hallituksen esityksen mukaan palvelujen tarjoamisesta annettuun lakiin tehtäisiin lisäys, jonka mukaan geoblokkausasetus tulisi palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuutta vastaavalla tavalla kuluttaja-asiamiehen valvonnan piiriin. Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2019.

Toistaiseksi on kuitenkin vielä epäselvää, miten yritysten välisten rajoitusten valvonta järjestettäisiin, sillä hallituksen esitys ei nykymuodossaan ota tähän lainkaan kantaa. Kuluttaja-asiamiehen valvonta nimittäin koskisi ainoastaan kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä suhteita. Ongelmallista on myös, että EU:n kuluttajaviranomaisten valvontayhteistyön piiriin asetus tulee vasta 2020 alkaen. Rajat ylittävän valvonnan toteutuminen käytännössä on siten ennen kyseistä ajankohtaa vielä epäselvää.

Kuluttajien oikeuksien ja EU:n sisämarkkinoiden edistämisen kannalta geoblokkausasetus on askel oikeaan suuntaan, vaikka asetusta ei sovelletakaan kaikilla toimialoilla ja kaikkien hyödykkeiden osalta. Ensimmäiset asetuksen soveltamisvuodet kuitenkin osoittavat, saavutetaanko asetuksen avulla laajempaa rajat ylittävää kaupankäyntiä ja tulisiko soveltamisalaa laajentaa. Käytäntö myös osoittaa, mikäli asetuksen tulkinnassa ja soveltamisessa ilmenee yritysten kannalta epäselvyyttä.

Artikkeli on julkaistu alun perin Edilexin Vierashuoneessa.

 

[1] Mystery shopping survey on territorial restrictions and geo-blocking in the European Digital Single Market. (PDF)

[2] Maarajoitusten taloudelliset vaikutukset suomalaisissa yrityksissä ja kotitalouksissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2015.

[3] Euroopan komissio – Digitaaliset sisämarkkinat.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta.

[5] Kysymyksiä ja vastauksia maarajoituksia koskevan asetuksen soveltamisesta sähköisessä kaupankäynnissä, Euroopan komission julkaisu.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi Trety AB:ta hoiva-alan viestintälaitteiden kehitys- ja tuotantosopimusta koskevassa riidassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajan välitysmenettelyn. Trety AB on globaali yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja elektroniikkatuotteiden kehittämiseen, teollistamiseen ja tuotantoon. Trety AB:llä on yli 30 vuoden kokemus IT-, elektroniikka- ja tietoliikennetoimialoista.
Julkaistu 11.2.2025
Neuvoimme OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Abp:n ja Skandinaviska Enskilda Banken AB:n muodostamaa rahoittajakonsortiota DevCo Partners Oy:n omistaman Vexve-yhtiön lainarahoitusjärjestelyssä. Rahoitusjärjestely sisälsi 143 miljoonan euron suuruiset hankinta-, jälleenrahoitus- ja muut lainat, joilla rahoitettiin muun muassa tanskalaisen Frese A/S:n hankinta. Frese on johtava korkealaatuisten dynaamisten linjasäätöventtiileiden valmistaja. Vexven yhteenlaskettu liikevaihto kaupan toteutumisen jälkeen on noin 200 miljoonaa euroa. Vexve on Euroopan johtava vaativien venttiiliratkaisujen toimittaja energiasektorille ja valituille energiaintensiivisille teollisuudenaloille.
Julkaistu 7.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin ja Pori Energia Oy:n oikeudellisena neuvonantajana 292 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä, jolla varmistetaan yhtiön olemassa olevien vastuiden jälleenrahoittaminen ja tulevien kasvua tukevien investointien rahoittaminen. Pori Energia ja sen rahoittajat allekirjoittivat Suomen lain alla olevan lainasopimuksen tätä varten 13.1.2025. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella, jossa sillä on noin 60 000 asiakasta.
Julkaistu 6.2.2025
Neuvoimme Sanok Rubber Company S.A.:ta sen myydessä 30 prosenttia Teknikum Group Ltd:n osakkeista Puolan kansainväliselle kehitysrahasto 2 FIZ AN:lle. Teknikum on eurooppalainen polymeeriteknologiayhtiö, joka toimittaa teollisuudelle luotettavia kumi-, muovi-, silikoni-, polyuretaani- ja vaahtomuoviratkaisuja. Yhtiöllä on noin 600 työntekijää, ja sen tehtaista neljä sijaitsee Suomessa ja yksi Unkarissa. Lisäksi yhtiöllä on Saksassa sijaitseva myyntikonttori. Sanok Rubber Company on Euroopan johtava kumituotteiden ja kumimetallituotteiden toimittaja sekä kumin ja muiden materiaalien yhdistäjä autoteollisuuden, rakentamisen, maatalouden, lääketeollisuuden ja kodinkoneteollisuuden tarpeisiin. Sanok Rubber Company S.A. on listattu Varsovan pörssissä, ja se työllistää yli 3 000 henkilöä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Puolan kansainvälinen kehitysrahasto 2 FIZ AN on yksi kahdesta erikoistuneesta ulkomaan laajentumisrahastosta, joita PFR TFI hallinnoi. Rahaston tavoitteena on yhteisrahoittaa puolalaisten yritysten ulkomaisia investointeja. Neuvoimme Sanok Rubber Companya yhdessä puolalaisen asianajotoimisto Rymarz Zdort Marutan kanssa.
Julkaistu 3.2.2025