Euroopan unionissa hyväksyttiin alkuvuonna 2018 geoblokkausasetus eli asetus perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla. Geoblokkausasetus on otettava huomioon jo joulun verkkokaupassa, sillä asetuksen soveltaminen alkoi 3.12.2018.
12.12.2018
Geoblokkausasetus kieltää syrjivät maarajoitukset verkkokaupassa
Palvelut
Tags
Euroopan komission vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia Internet-myynnin verkkosivuistoista oli asettanut niin kutsuttuja geoblokkausrajoituksia, joiden tarkoituksena on estää myynti esimerkiksi tietyssä maassa sijaitsevalle asiakkaalle. Vain 37 prosenttia verkkosivustoista salli muissa jäsenvaltioissa olevien asiakkaiden pääsyn tilauksen lopullista vahvistamista edeltävään vaiheeseen. [1]
Tulos oli hälyttävä EU:n sisämarkkinoiden, verkkokaupan ja eurooppalaisen kuluttajan valinnanvapauden kannalta, mutta ongelma ulottuu myös suomalaisten kuluttajien kukkarolle: valtioneuvoston kanslian Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta vuonna 2015 tilaaman tutkimuksen mukaan geoblokkaus on yleistä ja se aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä suomalaisille kuluttajille. [2]
Verkkopalveluiden ja nettikaupan markkinat EU:ssa ovat olleet perinteisesti jäsenvaltioiden sisäisiä. Geoblokkausasetus on osa komission viisivuotisstrategiaa, jolla pyritään edistämään digitaalisia sisämarkkinoita ja sitä kautta lisäämään kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Geoblokkausasetus täydentääkin aiempia digitaalista toimintaympäristöä edistäviä toimia, kuten matkapuhelinten roaming-maksujen poistamista EU:n alueella. [3]
Mistä geoblokkausasetuksessa on kyse?
Geoblokkausasetus [4] kieltää perusteettomat maarajoitukset, jotka esimerkiksi estävät asiakkaan pääsyn verkkosivustoille tai rajoittavat ulkomaisten maksuvälineiden käyttöä verkkokaupassa. Yritykset eivät jatkossa saa estää tai rajoittaa asiakkaiden pääsyä paikallisille sivustoilleen tai niiden eri maaversioihin. Ne eivät myöskään saa soveltaa syrjiviä yleisiä ehtoja tai maksuehtoja asiakkaan kansallisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella.
Vaikka geoblokkausasetuksen tarkoituksena on erityisesti kuluttajien valinnanvapauden lisääminen, on huomioitava, että asetusta sovelletaan tietyissä tapauksissa myös yritysten keskinäiseen kaupankäyntiin. Asetuksen määritelmien mukaan asiakkaalla tarkoitetaan kuluttajan lisäksi myös yritystä, joka hankkii tuotteen tai palvelun ainoastaan loppukäyttöä (ei jälleenmyyntiä tai jalostusta) varten ja kun yleiset käyttöehdot koskevat myös tällaista yritysasiakasta loppukäyttäjänä.
Komissio on julkaissut käytännönläheistä ohjeistusta asetuksen soveltamisesta sähköisessä kaupankäynnissä. [5] Yritykset eivät esimerkiksi enää saa automaattisesti uudelleenohjata asiakasta tietynkieliselle verkkosivustolle URL-osoitteen perusteella, jos asiakas pyrkii pääsemään tietylle verkkokauppasivustolle. Uudelleenohjaaminen vaatii aina asiakkaan nimenomaista suostumusta. Yrityksillä on kuitenkin edelleen mahdollisuus estää asiakkaan pääsy verkkosivustolle, jos kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää. Rajoitus on tällöin perusteltava asiakkaalle.
Mikä pysyy muuttumattomana asetuksesta huolimatta?
Asetuksen soveltamisalaan on lukuisia rajoituksia. Geoblokkausasetusta ei esimerkiksi sovelleta myyntiin, joka tapahtuu yhden jäsenvaltion maan sisällä kyseisen maan kansalaisille. Lisäksi asetus ei estä elinkeinonharjoittajaa soveltamasta erilaisia ehtoja perinteiseen kaupankäyntiin kivijalkakaupassa verkkokauppaan verrattuna, kunhan ehtoja sovelletaan samalla tavalla asiakkaan kansallisuudesta tai sijoittautumispaikasta riippumatta. Asetusta ei sovelleta rahoitus-, audiovisuaali-, tai liikennepalveluihin, eikä se siten sovellu esimerkiksi lentolippujen myyntiin. On kuitenkin huomattava, että EU:n voimassa olevissa säädöksissä kuitenkin kielletään syrjintä useissa tapauksissa.
Asetus ei puutu hintojen eriyttämiseen tai tarjonnan kohdentamiseen tietyille asiakasryhmille tietyillä alueilla. Lisäksi asetus ei vaikuta unionin kilpailuoikeudessa sallittuihin elinkeinonharjoittajien välisiin jakelujärjestelmiin ja niiden puitteissa tehtäviin ryhmäpoikkeusasetuksen sallimiin myyntirajoituksiin.
Kuluttajan harmiksi asetus ei toistaiseksi koske muun muassa palveluita, jotka liittyvät tekijänoikeudella suojattuun sisältöön. Näitä palveluita ovat esimerkiksi e-kirjat, musiikin suoratoistopalvelut tai televisio-ohjelmat. Komissio arvioi kuitenkin sääntöjen vaikutusta ja erityisesti tekijänoikeudella suojatun sisällön sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan uudelleen jo vuoden 2020 aikana.
Kuka valvoo geoblokkausta Suomessa?
Vaikka geoblokkausasetus on jo nyt yrityksiä velvoittavaa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä, valvontaa asetuksen noudattamiseksi EU:n vaatimalla tavalla ei tällä hetkellä ole Suomessa järjestetty. Eduskunnalla on käsiteltävänä hallituksen esitys (292/2018 vp), jossa toimivaltaiseksi valvontaviranomaiseksi asetuksen noudattamiseksi palveluntarjoajan ja kuluttajan välisessä suhteessa ehdotetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoa. Hallituksen esityksen mukaan palvelujen tarjoamisesta annettuun lakiin tehtäisiin lisäys, jonka mukaan geoblokkausasetus tulisi palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuutta vastaavalla tavalla kuluttaja-asiamiehen valvonnan piiriin. Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2019.
Toistaiseksi on kuitenkin vielä epäselvää, miten yritysten välisten rajoitusten valvonta järjestettäisiin, sillä hallituksen esitys ei nykymuodossaan ota tähän lainkaan kantaa. Kuluttaja-asiamiehen valvonta nimittäin koskisi ainoastaan kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä suhteita. Ongelmallista on myös, että EU:n kuluttajaviranomaisten valvontayhteistyön piiriin asetus tulee vasta 2020 alkaen. Rajat ylittävän valvonnan toteutuminen käytännössä on siten ennen kyseistä ajankohtaa vielä epäselvää.
Kuluttajien oikeuksien ja EU:n sisämarkkinoiden edistämisen kannalta geoblokkausasetus on askel oikeaan suuntaan, vaikka asetusta ei sovelletakaan kaikilla toimialoilla ja kaikkien hyödykkeiden osalta. Ensimmäiset asetuksen soveltamisvuodet kuitenkin osoittavat, saavutetaanko asetuksen avulla laajempaa rajat ylittävää kaupankäyntiä ja tulisiko soveltamisalaa laajentaa. Käytäntö myös osoittaa, mikäli asetuksen tulkinnassa ja soveltamisessa ilmenee yritysten kannalta epäselvyyttä.
Artikkeli on julkaistu alun perin Edilexin Vierashuoneessa.
[2] Maarajoitusten taloudelliset vaikutukset suomalaisissa yrityksissä ja kotitalouksissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2015.
[3] Euroopan komissio – Digitaaliset sisämarkkinat.
[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
WithSecure – Avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan myynti
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen.
Julkaistu 30.9.2024
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024