Keskustelemme mielellämme kanssanne aiheista tarkemmin ja arvioimme niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaanne.

Kansainvälinen verotus

Brexitin aiheuttamat muutokset välilliseen verotukseen

Brexit tuli täysimääräisesti voimaan vuoden alusta, kun EU:n ja Britannian välisen erosopimuksen siirtymäkausi päättyi. Vuoden alusta EU:n ja Britannian väliseen kauppaan sovelletaan niiden välisen kauppasopimuksen ehtoja. Brexitin vaikutukset näkyvät erityisesti tulli- ja arvonlisäverotuksessa.

Kaikki EU:n ja Britannian väliset tavaravirrat on selvitettävä tulissa 1.1.2021 alkaen. Tavaroiden vienti EU:n ja Britannian välillä muuttui maahantuonniksi, josta pitää maksaa arvonlisävero. Poikkeuksena sekä tullia että tavarakaupan arvonlisäverotusta koskeviin säännöksiin on Pohjois-Irlanti, jolla on erosopimukseen sisältyneen pöytäkirjan nojalla erityisasema.

OECD:ltä uusi ohje koronaviruspandemian vaikutuksista siirtohinnoitteluun

OECD on julkaissut uuden ohjeen markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta koronaviruspandemian aikana. Uutta ohjetta sovelletaan yhdessä aikaisemman vuonna 2017 julkaistun siirtohinnoitteluohjeen kanssa. Ohjeessa käsiteltävät neljä pääteemaa ovat vertailuanalyysit, tappiot ja koronaviruspandemian aiheuttamien kulujen allokointi, valtioiden myöntämät tuet pandemiatilanteessa ja siirtohinnoittelun ennakkosopimukset.

Ulkomaiset yhteisöt ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia tosiasiallisen johtopaikan perusteella

Tuloverolain muutoksen (1188/2020) myötä Suomen verotusoikeus laajeni, kun yleisesti verovelvollisiksi katsotaan nyt myös sellaiset ulkomaiset yhteisöt, joiden tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. Tällä tarkoitetaan paikkaa, jossa yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään. Suomen yleistä verovelvollisuutta koskeva sääntely on muutoksen jälkeen samassa linjassa useiden muiden maiden kanssa.

Muutoksen myötä myös maastapoistumisvero muuttuu koskemaan ulkomaista yhtiötä, jonka tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. Verohallinto on päivittänyt muutoksen johdosta maastapoistumisveroa koskevaa ohjeistustaan.

ETA-alueella sijaitsevan tytäryhtiön lopulliset tappiot saa vähentää konsernivähennyksenä

Tasavallan presidentti on vahvistanut uuden lain Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä (1198/2020), jonka mukaan emoyhtiö saa vähentää ETA-alueella sijaitsevan tytäryhtiön lopulliset tappiot erillisenä konsernivähennyksenä.

Lopullisina tappioina pidetään tappioita, joita tytäryhtiö tai jokin muu taho ei voi käyttää tytäryhtiön verotuksellisessa kotipaikassa tai muualla. Lakia sovelletaan sellaisiin yhteisöihin, jotka voivat olla konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain mukaisesti konserniavustuksen antajana tai saajana.

Tuloverotus

Muutos listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verokohtelussa

Tuloverolain muutoksen (1071/2020) mukaan työntekijän ei katsota saavan verotuksellista etua, mikäli hän merkitsee työnantajanosakkeita matemaattista arvoa vastaavalla merkintähinnalla. Merkintähinnan alittaessa osakkeen matemaattisen arvon, veronalaista ansiotuloa on merkintähinnan ja matemaattisen arvon erotus. Tämä selkeyttää edun arvostamista listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanneissa, sillä osakkeen matemaattinen arvo on usein aiemmin käytettyä käypää arvoa alhaisempi ja sen määrittäminen on helpompaa.

Uudistus mahdollistaa yhtiön työntekijöille verotuksellisesti edullisen mahdollisuuden merkitä työnantajan osakkeita henkilöstöannissa ja näin ollen sitouttaa henkilöstöä. Kaikkien alla olevien ehtojen on täytyttävä, jotta muutosta voi soveltaa:

Lisävähennyksellä kannustetaan yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Uusi laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021-2025 (1078/2020) antaa yrityksille mahdollisuuden tehdä verotuksessaan 50 prosentin lisävähennyksen lain tarkoittaman tutkimusorganisaation laskuttamista alihankintamenoista, jotka perustuvat yrityksen ja tutkimusorganisaation yhteistyöhön. Lisävähennysten enimmäismäärä verovuotta kohden on 500 000 euroa ja vähimmäismäärä 5 000 euroa.

Välillinen verotus

Liiketoiminnan ALV-velvollisuuden alaraja nousi 15 000 euroon

Arvonlisäverottoman vähäisen liiketoiminnan raja nousi vuodenvaihteessa voimaan tulleen arvonlisäverolain muutoksen (961/2020) myötä 10 000 eurosta 15 000 euroon. Myyjä ei siis ole verovelvollinen, mikäli tilikauden liikevaihto on enintään 15 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksena perusteella merkitty verovelvolliseksi. Muutoksella helpotetaan pienyritysten hallinnollisia velvoitteita. Uutta säännöstä sovelletaan 1.1.2021 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin.

Teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n minimitasolle

Teollisuuden, kaivostoiminnan, konesalien ja maatalouden sähkövero on alennettu EU:n vähimmäistasolle vuodenvaihteessa voimaantulleiden nestemäisten polttoaineiden valmisteverolain (1032/2020) ja sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverolain (1033/2020) muutosten myötä. Lisäksi energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautuksesta luovutaan asteittain vuosina 2021-2025.

Oikeustapauksia

KHO: Luovutustappiota koskevia säännöksiä ei sovellettu osakkeiden luovutukseen, kun kauppahinnaksi oli sovittu nolla euroa

Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2020:145, että osakkeiden omistusoikeuden siirtoon, jossa kauppakirjassa kauppahinnaksi oli sovittu nolla euroa, ei sovelleta luovutustappiota koskevia säännöksiä.  Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevissa säännöksissä ei määritellä mitä luovutuksella tarkoitetaan, eikä että luovutuksensaajan tulisi suorittaa luovuttajalle vastike.

KHO kuitenkin totesi, että asiassa tuli huomioida luovutusvoittoverotuksen kohdistuminen luonteensa vuoksi vain vastikkeellisiin luovutuksiin ja luovutusvoiton ja -tappion muodostamien säännösten kokonaisuus. Tuloverotuksessa huomioon otettavaa luovutustappiota ei ollut kertynyt, koska asiakirjan kauppakirjaksi nimeämisestä huolimatta todellista vastiketta ei ollut maksettu.

KHO: ”Warranty & Indemnity” -vakuutuksen vakuutusmaksu ei ollut vähennyskelpoinen vuosikulu

Korkein hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan KHO 2020:152 sitä, oliko yrityskaupan yhteydessä otettu ”Warranty & Indemnity” vakuutuksesta aiheutunut vakuutusmaksu verotuksessa vähennyskelpoinen vuosikulu.

KHO totesi, että osakkeiden hankintamenoon luetaan kaikki läheisesti osakkeiden hankintaan liittyvät menot. Tapauksessa vakuutus oli otettu osakkeiden hankinnan johdosta, se oli tullut voimaan osakkeiden kauppakirjan allekirjoituspäivänä ja lisäksi vakuutusta oli käsitelty osana osakkeiden kauppakirjaa.

KHO katsoi, että vakuutuksen perusteella maksettu vakuutusmaksu liittyi niin läheisesti yrityksen osakkeiden hankintaan, että se tuli lukea osakkeiden hankintamenoon eikä se näin ollen ollut verotuksessa vähennyskelpoinen vuosikulu. 

KHO: Scrip dividend -järjestelyssä osakemerkinnästä kertyvä tulo rinnastui verotuksessa yhtiön maksamiin osinkoihin

Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan KHO 2020:116, että scrip-kuponkien perusteella merkityistä osakkeista syntyi osittain veronalaista osinkotuloa. Tapauksessa osakkeenomistajat saivat osallistua yhtiön maksuttomaan osakeantiin ja merkitä yhtiön uusia liikkeelle laskemia osakkeita tai vaihtoehtoisesti yhtiö maksoi osakekohtaisen varojenjaon rahana.

KHO katsoi, että tuloverolain osinkoja koskevia säännöksiä voidaan soveltaa myös muihin voitonjaon luonteisiin eriin kuin osingonjakopäätöksen perusteella maksettavaan osinkoon. Koska tapauksessa osakkeita merkitsevä osakas luopui rahassa maksettavasta osingosta ja merkittävien osakkeiden määrä vastasi vaihtoehtoisesti rahassa maksettavaa osinkoa, scrip-kuponkien perusteella tehtävää osakemerkintää ei pidetty osakeantina vaan osakkaalle kertyi osittain veronalaista osinkotuloa.

EUT:lta linjaus kiinteistöinvestoinnin alv-vähennyksen tarkistusoikeuden ja -velvollisuuden siirtymisestä kiinteistökaupassa

Europan unionin tuomioistuimen Ruotsia koskevassa tuomiossa C-787/18 oli kysymys kiinteistöinvestointien alv-vähennystä koskevan tarkistusoikeuden ja -velvollisuuden siirtymisestä myyjältä ostajalle kiinteistön myynnin yhteydessä.

EUT katsoi, että alv-direktiivi estää sellaisen kansallisen säännöksen, jonka mukaan kiinteistön myyjä vapautuu kaupan yhteydessä tarkistusvelvollisuudestaan ja että kiinteistön ostaja tulee tarkistusvelvolliseksi sellaisista vähennyksistä, joita hän ei itse ole aikaisemmin tehnyt.

EUT:n mukaan tarkistusoikeus ja -velvollisuus voi koskea vain verovelvollista, joka on alun perin teettänyt kiinteistöinvestoinnin. Tuomio koski Ruotsin arvonlisäverolainsäädännön kiinteistöinvestointeja koskevaa alv-vähennysten tarkistusjärjestelmää.

Yhtäläisyydet Suomen arvonlisäverolakiin ovat ilmeiset, joten tuomio haastaa myös Suomen arvonlisäverolain.