Ajankohtaiskatsauksessamme käsittelemme lyhyesti viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja ajankohtaisia uutisia. Keskustelemme mielellämme kanssanne aiheista tarkemmin ja arvioimme niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaanne.
Käymme tässä koosteessa läpi
Ajankohtaisia uutisia
Verotuksen vastuullisuus kehittyy
Ulkoministeriö julkaisi 4.3.2021 linjauksen, jolla varmistetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten toiminnan verovastuullisuus.
Linjauksessa määritellään kehitysyhteistyön puitteissa myönnettävän rahoituksen perusperiaatteet, joita rahoitusta saavien yritysten tulee noudattaa. Linjaus on osa Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelman toimeenpanoa ja se koskee kaikkea yksityiselle sektorille annettavaa Suomen kehitysyhteistyörahoitusta.
Linjaus kieltää aggressiivisen verosuunnittelun. Tällä tarkoitetaan keinotekoisia järjestelyitä, joilla yritykset pyrkivät joko laskemaan maksettavaksi tulevaa veroa tai välttämään verot kokonaan. Linjauksessa kielletään veroparatiisien hyödyntäminen kehitysyhteistyövaroilla tehtäviin sijoituksiin, joita ei tehdä suoraan kohdemaassa, vaan jotka toteutetaan toisessa maassa sijaitsevan rahaston tai yhtiön kautta. Kehitysyhteistyörahoitusta saavat yritykset eivät saa vaatia itselleen kilpailua vääristäviä verovapautuksia tai -huojennuksia.
Yritysten vastuullisen toiminnan seuraamiseksi ja varmistamiseksi edellytetään myös, että yritykset raportoivat liiketoiminnastaan avoimesti veroviranomaisten edellyttämällä tavalla niissä maissa, joissa yrityksellä on toimintaa.
EU:n neuvosto hyväksyi tiukemmat verotustietojen avoimuusvaatimukset suurille monikansallisille yrityksille
Euroopan unionin jäsenvaltioiden suurlähettiläät ovat valtuuttaneet EU:n puheenjohtajamaan Portugalin aloittamaan neuvottelut parlamentin kanssa siitä, että julkista maakohtaista raportointia koskeva direktiivi hyväksyttäisiin pikaisesti.
Direktiivi edellyttää, että sellaiset monikansalliset tai yksittäiset yritykset, joiden konsolidoitu liikevaihto on ollut yli 750 miljoonaa euroa kahtena edellisenä tilikautena peräkkäin ilmoittavat julkisesti kuhunkin jäsenmaahan maksamansa tuloveron ja muut olennaiset verotustiedot.
Ilmoitusvelvollisuus koskee yrityksiä riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka EU:n sisällä vai ulkopuolella. Direktiiviehdotus on osa oikeudenmukaisempaa yhtiöverojärjestelmää koskevaa komission toimintasuunnitelmaa.
Suomen hallitus esittää pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapauden poistamista
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että arvonlisävero pitää jatkossa maksaa myös silloin, kun tavaran arvo on alle 22 euroa ja lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Muutoksella pannaan täytäntöön EU-lainsäädäntöä. Muutoksella on tarkoitus parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa markkinoilla poistamalla EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten arvonlisäverovapaus.
Enintään 22 euron arvoisia tavaralähetyksiä tuodaan Suomeen nykyisin vuosittain noin 16,5 miljoonaa kappaletta. Verottoman maahantuonnin päättyminen lisäisi verotuloja Suomessa arviolta 26 miljoonalla eurolla.
Yritysten on ilmoitettava koronatuet myös veroilmoituksessa
Koronavirustilanteen vuoksi yritystoimintaa varten saadut rahalliset tuet ovat yritykselle veronalaista tuloa ja ne kirjataan yrityksen kirjanpitoon. Yrityksen tulee ilmoittaa tuet myös veroilmoituksessa.
Oikeustapauksia
Työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa voidaan veroetua menettämättä antaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
Korkein hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan KHO 2021:25 sitä, onko työntekijän työsuhteeseen perustuvassa henkilöstöannissa osakkeen merkitsemisestä saama etu veronalaista vain siltä osin, kuin osakkeen hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen käyvästä hinnasta. Tapauksessa merkityt osakkeet olivat yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
KHO katsoi, että työsuhteeseen perustuvaa oikeutta merkitä yhteisön osakkeita tulee tulkita yhdenmukaisesti osakeyhtiölaissa tarkoitetun osakeannin kanssa ja näin ollen henkilöstöannissa voitiin antaa myös yhtiön0 hallussa olevia omia osakkeita.
KHO:n ennakkoratkaisu: Yhdistyksen voi muuttaa osuuskunnaksi ilman veroseuraamuksia
Korkein hallinto-oikeus katsoi tapauksessaan 11.3.2021/107, että yhdistys ei purkaudu verotuksessa sen muuttaessa toimintamuotonsa osuuskunnaksi niin, että sen aiemmin harjoittamaan toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät toimintaa jatkavalle osuuskunnalle.
Tapauksessa yhdistyksen muuttaminen osuuskunnaksi tapahtui taloudellista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi annetun lain mukaisesti ja näin ollen asiassa annettiin ennakkoratkaisu tuloverolain 24 §:n soveltamisesta.
Hallinto-oikeudelta ratkaisu yritystoiminnan jatkamisesta ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumisesta
Vaasan hallinto-oikeuden julkaisemattomassa ratkaisussa 16.12.2021 20/0661/4 lahjanantaja oli lahjoittanut yhteislahjana yhtiön osakkeita kuudelle lapselleen. Tarkoituksena oli, että kaikki yhteislahjan saajat valittaisiin yhtiön hallitukseen, mutta vain kaksi lahjansaajaa kerrallaan toimisi yhtiössä kahden vuoden ajan osana kiertävää hallitusrotaatiota. Kaksi yhteislahjansaajista työskenteli konserniin kuuluvien yhtiöiden johtotehtävissä lahjanannon aikana sekä sen jälkeen.
Hallinto-oikeus totesi, että perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdosta koskeva säännös oli poikkeus yleiseen verovelvollisuuteen nähden eikä sitä sen vuoksi tullut tulkita laajentavasti. Sukupolvenvaihdoshuojennus edellyttää henkilökohtaista osallistumista yritystoiminnan jatkamiseen. Esitetyssä hallitusrotaatiossa osa lahjansaajista ei tulisi jatkamaan yritystoimintaa hallituksen jäsenenä useaan vuoteen osakkeiden lahjoituksen jälkeen.
Hallinto-oikeus katsoi, että pelkkä osallistuminen yhtiön hallitustyöhön tulevaisuudessa ennalta määritellyn ajan ei tarkoittanut yritystoiminnan jatkamista. Yritystoiminnan tulisi myös jatkua ilman erillistä estettä välittömästi lahjansaannin jälkeen. Yritystoiminnan jatkamisvaatimus täyttyi niiden lahjansaajien osalta, jotka työskentelivät konserniin kuuluvissa yhtiöissä. (Ei lainvoimainen).
Yhtiö sai vähentää tytäryhtiön osakkeiden hankintaa varten hankittujen asiantuntijapalvelujen ostohintaan sisältyneen arvonlisäveron
Keskusverolautakunta totesi ratkaisussaan KVL:2020/46, että tytäryhtiön osakkeiden hankintaa varten ostetut asiantuntijapalvelut olivat yhtiön yleiskustannuksia, sillä kuluilla oli suora ja välitön yhteys yhtiön liiketoimintaan.
Tapauksessa yhtiön oli tarkoitus myydä ostettavalle tytäryhtiölleen palveluita jatkuvaluontoisesti ja suorittaa palvelujen myynnistä arvonlisävero. KVL katsoi, että sillä seikalla ei ollut merkitystä, oliko asiantuntijapalvelujen ostosopimukset solminut yhtiö itse vai oliko ne solmittu yhtiön lukuun. Merkitystä ei myöskään ollut sillä, tuottiko yhtiö tytäryhtiölleen suoritettavat palvelut omalla henkilökunnalla vai hankkiko se nämä hallintopalvelut ulkopuolisilta alihankintana. (Lainvoimainen).
Johdannaisten kaupankäynnistä yhdysvaltalaisilla markkinoilla aiheutuvat tappiot olivat vähennyskelpoisia
KVL katsoi ratkaisussaan KVL:2021/1, että tapauksessa tappiot aiheutuivat sellaisesta sijoitustoiminnasta, jota hakija pystyi harjoittamaan joko EU:ssa tai sen ulkopuolella sijaitsevalla markkinapaikalla.
Kyseiset Yhdysvalloissa sijaitsevat markkinapaikat rinnastuivat ominaisuuksiltaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettuun säänneltyyn markkinaan. Tappioita oli pidettävä luovutustappioon rinnastettavina tappioina hakijan verotuksessa, sillä myös kotimaisessa pörssissä ja muussa ETA-valtiossa vastaavalla markkinapaikalla harjoitetussa johdannaiskaupassa aiheutuvat tappiot olivat vähennyskelpoisia. (Lainvoimainen).
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Tesi – Sijoitus Sisu Autoon
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024