Ajankohtaiskatsauksessamme käsittelemme lyhyesti viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja ajankohtaisia uutisia. Keskustelemme mielellämme kanssanne aiheista tarkemmin ja arvioimme niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaanne.
Käymme tässä koosteessa läpi
Ajankohtaisia uutisia
Verotuksen vastuullisuus kehittyy
Ulkoministeriö julkaisi 4.3.2021 linjauksen, jolla varmistetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten toiminnan verovastuullisuus.
Linjauksessa määritellään kehitysyhteistyön puitteissa myönnettävän rahoituksen perusperiaatteet, joita rahoitusta saavien yritysten tulee noudattaa. Linjaus on osa Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelman toimeenpanoa ja se koskee kaikkea yksityiselle sektorille annettavaa Suomen kehitysyhteistyörahoitusta.
Linjaus kieltää aggressiivisen verosuunnittelun. Tällä tarkoitetaan keinotekoisia järjestelyitä, joilla yritykset pyrkivät joko laskemaan maksettavaksi tulevaa veroa tai välttämään verot kokonaan. Linjauksessa kielletään veroparatiisien hyödyntäminen kehitysyhteistyövaroilla tehtäviin sijoituksiin, joita ei tehdä suoraan kohdemaassa, vaan jotka toteutetaan toisessa maassa sijaitsevan rahaston tai yhtiön kautta. Kehitysyhteistyörahoitusta saavat yritykset eivät saa vaatia itselleen kilpailua vääristäviä verovapautuksia tai -huojennuksia.
Yritysten vastuullisen toiminnan seuraamiseksi ja varmistamiseksi edellytetään myös, että yritykset raportoivat liiketoiminnastaan avoimesti veroviranomaisten edellyttämällä tavalla niissä maissa, joissa yrityksellä on toimintaa.
EU:n neuvosto hyväksyi tiukemmat verotustietojen avoimuusvaatimukset suurille monikansallisille yrityksille
Euroopan unionin jäsenvaltioiden suurlähettiläät ovat valtuuttaneet EU:n puheenjohtajamaan Portugalin aloittamaan neuvottelut parlamentin kanssa siitä, että julkista maakohtaista raportointia koskeva direktiivi hyväksyttäisiin pikaisesti.
Direktiivi edellyttää, että sellaiset monikansalliset tai yksittäiset yritykset, joiden konsolidoitu liikevaihto on ollut yli 750 miljoonaa euroa kahtena edellisenä tilikautena peräkkäin ilmoittavat julkisesti kuhunkin jäsenmaahan maksamansa tuloveron ja muut olennaiset verotustiedot.
Ilmoitusvelvollisuus koskee yrityksiä riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka EU:n sisällä vai ulkopuolella. Direktiiviehdotus on osa oikeudenmukaisempaa yhtiöverojärjestelmää koskevaa komission toimintasuunnitelmaa.
Suomen hallitus esittää pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapauden poistamista
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että arvonlisävero pitää jatkossa maksaa myös silloin, kun tavaran arvo on alle 22 euroa ja lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Muutoksella pannaan täytäntöön EU-lainsäädäntöä. Muutoksella on tarkoitus parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa markkinoilla poistamalla EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten arvonlisäverovapaus.
Enintään 22 euron arvoisia tavaralähetyksiä tuodaan Suomeen nykyisin vuosittain noin 16,5 miljoonaa kappaletta. Verottoman maahantuonnin päättyminen lisäisi verotuloja Suomessa arviolta 26 miljoonalla eurolla.
Yritysten on ilmoitettava koronatuet myös veroilmoituksessa
Koronavirustilanteen vuoksi yritystoimintaa varten saadut rahalliset tuet ovat yritykselle veronalaista tuloa ja ne kirjataan yrityksen kirjanpitoon. Yrityksen tulee ilmoittaa tuet myös veroilmoituksessa.
Oikeustapauksia
Työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa voidaan veroetua menettämättä antaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
Korkein hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan KHO 2021:25 sitä, onko työntekijän työsuhteeseen perustuvassa henkilöstöannissa osakkeen merkitsemisestä saama etu veronalaista vain siltä osin, kuin osakkeen hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen käyvästä hinnasta. Tapauksessa merkityt osakkeet olivat yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
KHO katsoi, että työsuhteeseen perustuvaa oikeutta merkitä yhteisön osakkeita tulee tulkita yhdenmukaisesti osakeyhtiölaissa tarkoitetun osakeannin kanssa ja näin ollen henkilöstöannissa voitiin antaa myös yhtiön0 hallussa olevia omia osakkeita.
KHO:n ennakkoratkaisu: Yhdistyksen voi muuttaa osuuskunnaksi ilman veroseuraamuksia
Korkein hallinto-oikeus katsoi tapauksessaan 11.3.2021/107, että yhdistys ei purkaudu verotuksessa sen muuttaessa toimintamuotonsa osuuskunnaksi niin, että sen aiemmin harjoittamaan toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät toimintaa jatkavalle osuuskunnalle.
Tapauksessa yhdistyksen muuttaminen osuuskunnaksi tapahtui taloudellista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi annetun lain mukaisesti ja näin ollen asiassa annettiin ennakkoratkaisu tuloverolain 24 §:n soveltamisesta.
Hallinto-oikeudelta ratkaisu yritystoiminnan jatkamisesta ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumisesta
Vaasan hallinto-oikeuden julkaisemattomassa ratkaisussa 16.12.2021 20/0661/4 lahjanantaja oli lahjoittanut yhteislahjana yhtiön osakkeita kuudelle lapselleen. Tarkoituksena oli, että kaikki yhteislahjan saajat valittaisiin yhtiön hallitukseen, mutta vain kaksi lahjansaajaa kerrallaan toimisi yhtiössä kahden vuoden ajan osana kiertävää hallitusrotaatiota. Kaksi yhteislahjansaajista työskenteli konserniin kuuluvien yhtiöiden johtotehtävissä lahjanannon aikana sekä sen jälkeen.
Hallinto-oikeus totesi, että perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdosta koskeva säännös oli poikkeus yleiseen verovelvollisuuteen nähden eikä sitä sen vuoksi tullut tulkita laajentavasti. Sukupolvenvaihdoshuojennus edellyttää henkilökohtaista osallistumista yritystoiminnan jatkamiseen. Esitetyssä hallitusrotaatiossa osa lahjansaajista ei tulisi jatkamaan yritystoimintaa hallituksen jäsenenä useaan vuoteen osakkeiden lahjoituksen jälkeen.
Hallinto-oikeus katsoi, että pelkkä osallistuminen yhtiön hallitustyöhön tulevaisuudessa ennalta määritellyn ajan ei tarkoittanut yritystoiminnan jatkamista. Yritystoiminnan tulisi myös jatkua ilman erillistä estettä välittömästi lahjansaannin jälkeen. Yritystoiminnan jatkamisvaatimus täyttyi niiden lahjansaajien osalta, jotka työskentelivät konserniin kuuluvissa yhtiöissä. (Ei lainvoimainen).
Yhtiö sai vähentää tytäryhtiön osakkeiden hankintaa varten hankittujen asiantuntijapalvelujen ostohintaan sisältyneen arvonlisäveron
Keskusverolautakunta totesi ratkaisussaan KVL:2020/46, että tytäryhtiön osakkeiden hankintaa varten ostetut asiantuntijapalvelut olivat yhtiön yleiskustannuksia, sillä kuluilla oli suora ja välitön yhteys yhtiön liiketoimintaan.
Tapauksessa yhtiön oli tarkoitus myydä ostettavalle tytäryhtiölleen palveluita jatkuvaluontoisesti ja suorittaa palvelujen myynnistä arvonlisävero. KVL katsoi, että sillä seikalla ei ollut merkitystä, oliko asiantuntijapalvelujen ostosopimukset solminut yhtiö itse vai oliko ne solmittu yhtiön lukuun. Merkitystä ei myöskään ollut sillä, tuottiko yhtiö tytäryhtiölleen suoritettavat palvelut omalla henkilökunnalla vai hankkiko se nämä hallintopalvelut ulkopuolisilta alihankintana. (Lainvoimainen).
Johdannaisten kaupankäynnistä yhdysvaltalaisilla markkinoilla aiheutuvat tappiot olivat vähennyskelpoisia
KVL katsoi ratkaisussaan KVL:2021/1, että tapauksessa tappiot aiheutuivat sellaisesta sijoitustoiminnasta, jota hakija pystyi harjoittamaan joko EU:ssa tai sen ulkopuolella sijaitsevalla markkinapaikalla.
Kyseiset Yhdysvalloissa sijaitsevat markkinapaikat rinnastuivat ominaisuuksiltaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettuun säänneltyyn markkinaan. Tappioita oli pidettävä luovutustappioon rinnastettavina tappioina hakijan verotuksessa, sillä myös kotimaisessa pörssissä ja muussa ETA-valtiossa vastaavalla markkinapaikalla harjoitetussa johdannaiskaupassa aiheutuvat tappiot olivat vähennyskelpoisia. (Lainvoimainen).
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026