10.10.2024

Uusi kaksikäyttötuotelaki astui voimaan syyskuun puolivälissä – Mitä muuttuneesta sääntelystä tulee tietää?

Uusi laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta astui voimaan 15.9.2024. Kansallisella kaksikäyttötuotteiden vientivalvontalainsäädännöllä täydennetään ja tuetaan tarpeellisilta osin EU:n vientivalvonta-asetuksen soveltamista. Tärkeimpänä uudistuksena uudessa laissa on kansallinen valvontaluettelo kaksikäyttötuotteista, joiden vientiin EU:n ulkopuolelle tarvitaan vientilupa.  

Uusi kaksikäyttötuotelaki täydentää Euroopan unionin vientivalvonta-asetusta

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta Euroopan unionissa perustuu syyskuusta 2021 alkaen voimassa olleelle vientivalvonta-asetukselle. Vientivalvonta-asetuksessa kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan tuotetta, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Kaksikäyttötuote voi olla joko fyysinen tai aineeton tuote, kuten ohjelmisto.

Suomessa tasavallan presidentti vahvisti 16.8.2024 uuden lain kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta sekä rikoslain 46 luvun säännösten muutokset, joilla sanktioidaan kaksikäyttötuotelain velvoitteiden rikkominen. Muutokset tehtiin säännöstelyrikosta sekä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontailmoituksen laiminlyöntiä koskeviin säännöksiin. Kaksikäyttötuotelailla korvataan aiempi, vuodesta 1996 asti voimassa ollut laki, ja se toimii vientivalvonta-asetuksen soveltamista täydentävänä kansallisena lakina.

Vientivalvonta-asetuksessa jätetään kansallisen lainsäädännön varaan eräitä keskeisiä vientivalvonnan käytännön toteuttamiseen liittyviä ratkaisuja. Näitä ovat ennen muuta viranomaisvastuut, valvontatoimenpiteet, seuraamuksista määrääminen sekä eräät luvanvaraisuuteen ja ilmoitusvelvollisuuksiin liittyvät seikat. Jäsenvaltioilla on lisäksi mahdollisuus kieltää vientivalvonta-asetuksen valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden vienti yleiseen turvallisuuteen (kuten terroritekojen ehkäisemiseen) tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä tai asettaa tällaiselle viennille lupavaatimus.

Kansallinen valvontaluettelo tehostaa vientivalvontaa vastaamalla teknologian nopeaan kehitykseen ja hybridiuhkiin

Kaksikäyttötuotelain säätämisellä on tarkoitus varmistaa vientivalvonnan tavoitteiden tehokas toteutuminen. Lain liitteeksi laaditaan kansallinen valvontaluettelo, jonka sisältämien kaksikäyttötuotteiden vientiä Suomesta Euroopan unionin ulkopuolelle valvotaan ulkoministeriön hallinnoimalla kansallisella vientilupamenettelyllä. Kansallisessa vientilupamenettelyssä kaksikäyttötuotteiden päätymistä epätoivottuun käyttöön ehkäistään arvioimalla ennalta niiden loppukäyttöä ja loppukäyttäjiä vientivalvonta-asetuksessa asetettujen perusteiden mukaisesti.

Säätäessään kaksikäyttötuotelakia Suomen hallitus katsoi kansallisen valvontaluettelon käyttöönoton tarpeelliseksi, koska aikaisempi kansainvälisiin järjestelyihin nojannut lähestymistapa ei uudessa kansainvälisessä tilanteessa toimi tarvittavalla tavalla. Kansallisen valvontaluettelon taustalla on ajatus siitä, että nopeatahtinen teknologinen kehitys ja erilaisten hybridiuhkien lisääntyminen vaativat tehokasta vientivalvontakehikkoa ja kykyä kansallisiin päätöksiin asioissa, joita katsotaan tärkeiksi Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Kansallisella vientivalvontaluettelon käyttöönotolla ei ole tarkoitus vähentää Suomen aktiivista osallistumista kansainvälisiin vientivalvontajärjestelyihin, vaan tukea niiden työtä ja päämäärien saavuttamista.

Kansallinen valvontaluettelo sisältää ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen kehityksen kannalta olennaisia tuotteita, kuten kvanttiteknologian tuotteita, edistyneiden puolijohteiden valmistusteknologiaan liittyviä tuotteita ja materiaaliteknologisia laitteita ja teknologiaa. Nämä tuotteet ja teknologiat ovat kaikki joko Venäjä-pakotteiden alaisia tai tukisivat Venäjän tutkimus- ja sotilaskapasiteetin kehittämistä. Ilman kansallista vientilupavaatimusta kyseisiä tuotteita voitaisiin viedä ilman valvontaa Suomesta, jolloin pakotteita voitaisiin kiertää kolmansien maiden kautta.

Kaksikäyttötuotelaki korostaa entisestään omaan toimintaan soveltuvan sääntelyn tunnistamisen tärkeyttä

Kaksikäyttötuotelain sisältämällä uudella kansallisella täydentävällä sääntelyllä on ennen kaikkea vaikutus kaksikäyttötuotteiden viejinä toimivien yritysten toimintaan sekä yliopistojen kaltaisten muiden tahojen toimintaan. Lisäksi uusi sääntely vaikuttaa yrityksiin, jotka toimivat kaksikäyttötuotteiden välittäjinä, kauttakuljettajina, unionin sisäisen siirron toimittajina tai kaksikäyttötuotteisiin liittyvän teknisen avun toimittajina.

Toiminnan sopeuttamista kansallisen valvontaluettelon asettamiin velvoitteisiin vaikeuttaa se, että se sisältää vientivalvonta-asetukseen liitetyn valvontaluettelon tapaan useita aineettomia tuotteita. Näitä ovat ennen kaikkea ohjelmistot, teknologiaan liittyvät tekniset tiedot sekä teknisen avun tarjoaminen. Aineettomien tuotteiden yleisyydestä ja moninaisuudesta johtuen yritysten ja muiden toimijoiden kannattakin perusteellisesti varmistua siitä, soveltuuko kaksikäyttötuotelaki sen toimintaan, ja minimoida liike- tai tutkimustoiminnalle aiheutuvat haitat noudattamalla vientilupamenettelyä huolellisesti.

Uusimmat referenssit

Toimimme Lantmännen ek förin neuvonantajana Leipurin Oyj:n suunnitellussa hankinnassa Aspo Oyj:ltä. Castrén & Snellman on johtava neuvonantaja elintarviketeollisuuden yritysjärjestelyissä. Lantmännen on Pohjois-Euroopan johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- ja elintarviketoimialalla. Sen omistaa 17 000 ruotsalaista maanviljelijää, ja sillä on 12 000 työntekijää sekä toimintaa yli 20 maassa. Leipurin on pohjoismaiden johtava leivonnan raaka-aineiden, välineiden ja asiantuntijapalveluiden toimittaja leipomoille ja laajemmin elintarviketeollisuudelle. Tytäryhtiöidensä kautta se toimii Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Baltian maissa tarjoten kattavia leipomo- ja konditoriateollisuuden ratkaisuja. Järjestelyn toteutuminen edellyttää vielä viranomaisten hyväksyntöjä.
Julkaistu 25.8.2025
Avustimme Oomi Oy:tä sen laajentaessa toimintaansa uudelle mobiililiittymien liiketoiminta-alueelle ja uuden Oomi Mobiili -operaattoribrändin lanseeraamisessa. Työmme sisälsi hanketta edeltäneen due diligence -prosessin sekä keskeisten kumppanuussopimusten valmistelun ja neuvottelun, luoden Oomille vahvan perustan uuden liiketoiminnan aloittamiselle. Oomi Mobiili toimii virtuaalioperaattorina (MVNO) ja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia puhelinliittymän sähkösopimuksen yhteydessä. Palvelun vaiheittainen lanseeraus alkaa syksyllä 2025, ja tavoitteena on valtakunnallinen saatavuus vuoden 2026 alusta.
Julkaistu 15.8.2025
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025
Korkein hallinto-oikeus antoi merkittävän ennakkopäätöksen (KHO:2025:23) asiassa, jossa se katsoi, että Liikennevakuutuskeskus (LVK) käsitteli potilastietoja kohtuullisuutta, tietojen minimointia sekä sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien vaatimusten mukaisesti korvausasioita ratkaistaessa. Edustimme LVK:ta tässä asiassa, jossa KHO pysytti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kumota Tietosuojavaltuutetun toimiston (TSV) seuraamuskollegion LVK:lle asettama 52 000 euron seuraamusmaksu. KHO vahvisti myös hallinto-oikeuden, tiettävästi Suomessa ensimmäisenä annetun, päätöksen, jossa TSV määrättiin korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikuluja. Päätös on erittäin merkittävä koko vakuutustoimialalle. Asiassa oli kyse siitä, että LVK pyytää liikennevakuutuslain nojalla välttämättömiä potilastietoja käsiteltävänä olevan vakuutus- tai korvausasian ratkaisemista varten. Tietyissä tapauksissa laajat potilastiedot voivat olla tarpeellisia ratkaisun tekemisessä. TSV katsoi, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä tietosuoja-asetuksen 5 ja 25 artiklan vastaisesti, ja että tiedot olisi tullut toimittaa lääkärin laatiman erillisen lausunnon muodossa. Hallinto-oikeus kumosi TSV:n päätöksen ja katsoi, että käyntimerkinnät ovat lähtökohtaisesti välttämättömiä syy-yhteyden selvittämiseksi korvaustilanteessa, ja korvausasian harkintaan liittyvät tehtävät ovat nimenomaan vakuutusyhtiön ydintehtäviä, ei potilastietojen rekisterinpitäjän tehtäviä. Hallinto-oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä. ”Cassun kanssa yhteistyö oli jälleen saumatonta koko pitkän prosessin ajan ja pystyimme luottamaan siihen, että asiamme on asiantuntevissa käsissä”, sanoo Vakuutuskeskus-ryhmän lakiasiainjohtaja Visa Kronbäck. Lue päätös kokonaisuudessaan KHO:n sivuilta:  KHO:2025:23
Julkaistu 18.6.2025