Sähkömarkkinalaista odotettuja muutoksia sähköntuottajille – muutoksia myös vähittäismyyntiin

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on muun muassa edistää energiavarastojen hyödyntämistä, asiakkaiden aktiivista osallistumista sähkömarkkinoille sekä parantaa kuluttajien asemaa sähkösopimusten etämyynnissä. Tähän blogiin on koottu keskeisiä muutoksia hallituksen esityksestä.

Voimalaitokset ja niihin kytkeytyvät energiavarastot voisi liittää verkkoon samalla liittymisjohdolla

Sähkömarkkinalain liittymisjohdon määritelmää on tarkoitus muuttaa siten, että samaa liittymisjohtoa voitaisiin jatkossa käyttää voimalaitosten lisäksi myös niihin kytkeytyvien energiavarastojen liittämiseen. 

Voimassa olevan sähkömarkkinalain mukaan voimalaitoksiin kytkeytyviä energiavarastoja on voitu liittää samalla liittymisjohdolla verkonhaltijan sähköverkkoon käytännössä vain silloin, kun voimalaitokset ja akut ovat sijainneet samalla kiinteistöllä tai kiinteistöryhmällä. Jatkossa toisiinsa kytkeytyvät, eri kiinteistöillä sijaitsevat energiavarastot ja voimalaitokset voitaisiin liittää yhteisellä liittymisjohdolla sähköverkkoon. Esitetty muutos on erittäin tervetullut energia-alalla, jossa kiinnostus energiavarastoja kohtaan on viime aikoina entisestään kasvanut.

Liittymisjohdon määritelmän lisäksi myös joitakin muita sähköverkkoliitäntää koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa. Jakeluverkoissa kohtuullinen aika, jossa liittyjä tulisi verkkoon liittää, olisi jatkossa lähtökohtaisesti kuusi kuukautta. Suurjännitteisessä jakeluverkossa ja kantaverkossa kohtuullinen aika olisi lähtökohtaisesti edelleen 24 kuukautta. Jatkossa jakeluverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon osalta tulisi myös antaa liittyjille lisätietoa verkon kapasiteettitilanteesta, sillä verkonhaltijoille asetetaan uusi velvoite ilmoittaa internetsivuillaan sähköverkkonsa vapaasta kapasiteetista kolmen kuukauden välein.

Jakeluverkonhaltijoiden tariffien hintarakenteen komponenteista esitetään säädettäväksi sähkömarkkinalaissa. Laissa määriteltäisiin, mitä komponentteja jakeluverkonhaltijat voivat käyttää verkkopalveluiden hinnoittelussa. Jakeluverkonhaltijoiden tariffikomponentteja olisivat perusmaksu, energiamaksu ja tehomaksu, minkä lisäksi suuremman kulutuksen käyttöpaikoilla jakelumaksu voisi sisältää myös loistehokomponentin.

Vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden yhteislaskutusta koskevat säännökset

Sähkömarkkinalakiin esitetään lisättäväksi säännökset vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden yhteislaskutuksesta pienemmille sähkönkäyttäjille. Käytännössä sähkön vähittäismyyjä toimisi ”yhteyspisteenä” asiakkaan suuntaan: yhteislaskutuksessa sähkön loppukäyttäjä maksaa vähittäismyyjälleen sekä vähittäismyynnin että sähkönjakelun maksut sen sijaan, että asiakas maksaisi toimitetusta sähköenergiasta vähittäismyyjälleen ja sähkön siirrosta verkonhaltijalleen erikseen.

Vähittäismyyjän velvollisuutena olisi tilittää jakeluverkonhaltijalle tämän osuus. Vähittäismyyjällä ei olisi jatkossakaan velvollisuutta tarjota yhteislaskutusta asiakkailleen. Mikäli myyjä kuitenkin on sopinut yhteislaskutuksesta asiakkaan kanssa, asiakkaan jakeluverkonhaltijalla olisi velvollisuus osallistua yhteislaskutukseen. Jakeluverkonhaltijalla olisi oikeus vaatia vähittäismyyjältä vakuutta saataviensa turvaamiseksi. Lakiehdotuksen mukaan tarkempia säännöksiä yhteislaskutuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Yhteislaskutuksessa tulisi myös noudattaa Energiaviraston vahvistamia ehtoja.

Kuormanohjausrajapinnan järjestäminen datahubin tehtäväksi

Vähittäismarkkinoiden kannalta toinen keskeinen muutos koskee niin sanottua kuormanohjausrajapintaa, joka sekin pohjaa Älyverkkotyöryhmän ehdotuksiin. Kuormanohjausrajapinnan kautta loppukäyttäjän vähittäismyyjä tai muu sopimuskumppani voisi tämän valtuuttamana ohjata asiakkaan kulutusta etäluettavan mittarin kuormanohjausreleen avulla.

Sähkömarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon yksikön eli datahubin tehtäväksi tulisi jatkossa ylläpitää kuormanohjausrajapintaa. Jakeluverkonhaltijoiden olisi puolestaan mahdollistettava ohjaus, joka perustuu loppukäyttäjän etämittauslaitteiston kuormanohjausreleeseen. Säännöksiä tarkennettaneen vielä myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Muutosten taustalla on tavoite siirtyä verkonhaltijoiden ohjauksesta markkinapohjaiseen ohjaukseen, joskin niin sanotut passiivisena pysyttelevät asiakkaat olisivat käytännössä edelleen verkonhaltijan ohjauksen piirissä. Muutoin jakeluverkonhaltijan oikeus kuormanohjaukseen on tarkoitus selkeästi rajata tiettyihin tilanteisiin, kuten sähköverkon häiriö- ja sähköpulatilanteisiin.

Sähkösopimuksen irtisanomismaksun suuruutta rajoitetaan

Esityksellä pyritään myös parantamaan kuluttajansuojaa vähittäismarkkinoilla. Jatkossa kuluttajan kanssa kotimyynnissä, etämyynnissä tai muutoin vähittäismyyjän kiinteän toimipaikan ulkopuolella tehdyn sähkönmyyntisopimuksen tulee lähtökohtaisesti alkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä, eli tällä tavalla estetään hyvin pitkälle tulevaisuuteen menevä sopimusten alkaminen.

Energiakriisin jälkimainingeissa määräaikaisten, kiinteähintaisten sähkönmyyntisopimusten irtisanomismaksut ja sopimussakot herättivät paljon keskustelua. Nyt sähkönmyyntisopimuksen irtisanomismaksuista on tarkoitus säätää lailla: hallituksen esityksen mukaan irtisanomismaksun tulee olla oikeasuhtainen, eikä se saa ylittää sopimuksen irtisanomisesta vähittäismyyjälle aiheutuvaa suoraa taloudellista tappiota. Säännös koskee myös itsenäisen aggregaattorin kanssa tehtyä aggregointisopimusta.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen esitys lähetettiin eilen eduskuntaan ja siellä käsittely jatkuu. Sähkömarkkinalain muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi tilassa, joskin yhteislaskutusta ja kuormanohjausta koskevat säännökset tulisivat voimaan vasta syyskuun 2026 alusta. Muutoksia voi tulla vielä eduskuntakäsittelyn aikana, eli ehdotetut pykälät eivät välttämättä vastaa voimaan tulevia muutoksia.

Sähkömarkkinalakiin on tarkoitus esittää muutoksia myös keväällä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän on tarkoitus antaa marraskuun lopussa ehdotuksensa muun muassa verkonhaltijoiden kehittämisvastuuta, kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon rajausta sekä erillisiä linjoja koskevan sääntelyn uudistamiseksi. Lisäksi sähkömarkkinalain myöhemmillä muutoksilla on tarkoitus panna täytäntöön kesällä annetun EU:n sähkömarkkinapaketin edellyttämiä muutoksia.