Miehittämättömät ilma-alukset (joista käytetään myös termejä Drone ja UAV) ovat osa nykypäivää ja tulevaisuutta. Jo nyt niitä käytetään esimerkiksi logistiikan alalla. Aluksia voidaan käyttää myös videokuvaamiseen ja valokuvaamiseen. Suomessa on selkeää kysyntää tällaiselle uudelle teknologialle. Kuinka käteviä tällaiset ilma-alukset olisivatkaan esimerkiksi postipalveluiden ja muiden peruspalveluiden huolehtimisen kannalta tässä harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien maassa! Uudella teknologialla Suomeen voitaisiin luoda uusia palveluja ja elinkeinoja. Tätä kehitystä olisi mahdollista viedä ulkomaillekin.
10.12.2014
Miehittämättömät ilma-alukset sääntelysumussa
Palvelut
Ilma-aluksien käyttöön liittyy kuitenkin useita murheellisen mutkikkaita ongelmia. Ongelmat kytkeytyvät etenkin vahingonkorvausoikeuteen ja yksityisyyden suojaan. Kenellä on vastuu, jos ilma-aluksella aiheutetaan tavalla tai toisella vahinkoa? Onko vastuu lennättäjällä, aluksen omistavalla yrityksellä vai jopa kenties aluksen valmistajalla? Saako ilma-aluksilla ylipäätänsä kuvata kaupunkia yläpuolelta? Millaisia ongelmia tällainen ylhäältä tapahtuva kuvaaminen saattaa aiheuttaa yksityisyyden suojan kannalta? Nämä kysymykset tulisi selkeästi ratkaista lainsäädännössä ennen ilma-alusten laajamittaista käyttöä.
Ilmailulain uudistus tuo miehittämättömät ilma-alukset sääntelyn piiriin
Miehittämättömät ilma-alukset ovatkin tänä vuonna herättäneet kuohuntaa medioissa ja alan ihmisten pullantuoksuisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Taustalla on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin suunnittelema sääntelyn lisääminen. Toistaiseksi miehittämättömien ilma-alusten käyttöä ei ole säännelty Suomessa lainkaan. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – radikaalisti.
Alan harrastajia nämä muutokset eivät hetkauta, sillä muutokset eivät koske lennokkeja, joita käytetään ainoastaan harraste- tai urheilutarkoitukseen. Muita kuin harrastajia nämä jyrkät muutokset tulevat kuitenkin varmasti koskemaan. Uusi ilmailulaki tuli voimaan 13.11.2014, mutta siihen sisältyvät miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat säännökset tulevat voimaan vasta myöhemmin täsmentyvänä ajankohtana.
Uuden ilmailulain mukaan miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaajalla tulee olla lupakirja. Lupakirja voidaan myöntää, jos asianomainen iältään, terveydeltään, tiedoiltaan, taidoiltaan, koulutukseltaan ja kokemukseltaan täyttää lajiin perustuvat kelpoisuusvaatimukset. Ongelmaksi muodostuu se, ettei Suomessa (eikä toistaiseksi oikeastaan muissakaan maissa) ole sellaista koulutusorganisaatiota, joka voisi legitiimisti antaa tällaisen vaaditun lupakirjan. Tällaisia organisaatioita löytyy Isosta-Britanniasta ja Hollannista, mutta niistä saatu lupakirja tuskin pätee välittömästi muissa maissa.
Uusi ilmailumääräys rajoittaa ilma-alusten käyttöä asutuksen lähellä
Uuden ilmailulain lisäksi vuoden 2014 loppupuolella tulee näillä näkymin voimaan uusi ilmailumääräys, joka asettaa hyvin tiukkoja rajoituksia ilma-alusten käytölle. Ilmailumääräyksen luonnoksen mukaan miehittämättömän ilma-aluksen lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskuksen tiheästi asuttujen osien tai ulos kokoontuneen väkijoukon yläpuolella tai niin, että lentorata on näihin nähden lähempänä kuin 150 metrin etäisyydellä. Jos säännös hyväksytään tällaisenaan, se merkitsee monelle töiden loppumista: monet yhtiöt nimittäin lennättävät kuvauskalustoa tällaisissa paikoissa esimerkiksi isojen yleisötapahtumien yhteydessä.
Lisäksi luonnokseen on kirjattu, ettei mikään yksittäinen ohjaus- ja valvontayhteysjärjestelmän vika saa estää miehittämättömän ilma-aluksen ohjaamista. On kuitenkin syytä pistää merkille, että kaiken tekniikan kahdentaminen voi tehdä aluksista pahimmassa tapauksessa vain painavia ja turhan monimutkaisia. Muutenkin 90 % onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan lennättäjän tekemän virheen eikä aluksessa olevan vian vuoksi. Myös luonnoksessa mainittu kaikille muille paitsi viranomaisille kohdistettu kielto lennättää ilma-alusta yöllä kuulostaa kohtuuttomalta. Vähintäänkin poikkeuslupa tai erillinen yökelpuutus tulisi olla mahdollinen. Uuden sääntelyn lopputuloksena on selkeä liikasääntelyn vaara.
Liikasääntely voi estää uusien elinkeinojen syntymisen
Miksi näin tiukkaa normiviidakkoa luodaan, kun se selkeästi estää kehitystä? Liikasääntely ei auta parantamaan peruspalveluita eikä luomaan uutta elinkeinotoimintaa. Vaikka miehittämättömien ilma-alusten käyttöön liittyy huomattavia ongelmia, esimerkiksi edellä esiteltyjen vastuukysymysten kannalta, eikö sääntelyllä pikemminkin tulisi tukea kehitystä eikä räikeästi estää sitä? Piilaaksossa pyritään mahdollistamaan teknologinen kehitys eikä estämään ja haittamaan sitä, näin voisi toivoa myös Suomessa toimittavan.
Jaakko Lindgren
Uusimmat uutiset
Julkaistu 19.5.2025 – Data ja teknologia
NIS 2 -direktiivi: Kyberturvallisuuden riskienhallinnan toimintamallin pitää olla valmis 8.7.2025 – katso viime hetken vinkit
Julkaistu 24.2.2025 – Data ja teknologia
NIS 2 -direktiivi ja johdon vastuu: tämä jokaisen johtajan tulee tietää kyberturvallisuuslain tuomista velvollisuuksista
Julkaistu 15.11.2024 – Data ja teknologia
Vältä nämä sudenkuopat ja sopimusmokat strategisissa IT-hankkeissa
Julkaistu 10.10.2024 – Data ja teknologia
Uusi kaksikäyttötuotelaki astui voimaan syyskuun puolivälissä – Mitä muuttuneesta sääntelystä tulee tietää?
Eija Warma-Lehtinen, Hilma Laamanen & Janne Koivisto
Eija Warma-Lehtinen & Janne Koivisto
Topi Lusenius
Kim Parviainen, Lauri Laatunen & Joakim Jaulimo
Uusimmat referenssit
Nevel – Labion liiketoiminnan osto
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025
Liikennevakuutuskeskus – Potilastietojen käsittelyä koskeva ennakkopäätös ja seuraamusmaksun kumoaminen
Korkein hallinto-oikeus antoi merkittävän ennakkopäätöksen (KHO:2025:23) asiassa, jossa se katsoi, että Liikennevakuutuskeskus (LVK) käsitteli potilastietoja kohtuullisuutta, tietojen minimointia sekä sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien vaatimusten mukaisesti korvausasioita ratkaistaessa. Edustimme LVK:ta tässä asiassa, jossa KHO pysytti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kumota Tietosuojavaltuutetun toimiston (TSV) seuraamuskollegion LVK:lle asettama 52 000 euron seuraamusmaksu. KHO vahvisti myös hallinto-oikeuden, tiettävästi Suomessa ensimmäisenä annetun, päätöksen, jossa TSV määrättiin korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikuluja. Päätös on erittäin merkittävä koko vakuutustoimialalle. Asiassa oli kyse siitä, että LVK pyytää liikennevakuutuslain nojalla välttämättömiä potilastietoja käsiteltävänä olevan vakuutus- tai korvausasian ratkaisemista varten. Tietyissä tapauksissa laajat potilastiedot voivat olla tarpeellisia ratkaisun tekemisessä. TSV katsoi, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä tietosuoja-asetuksen 5 ja 25 artiklan vastaisesti, ja että tiedot olisi tullut toimittaa lääkärin laatiman erillisen lausunnon muodossa. Hallinto-oikeus kumosi TSV:n päätöksen ja katsoi, että käyntimerkinnät ovat lähtökohtaisesti välttämättömiä syy-yhteyden selvittämiseksi korvaustilanteessa, ja korvausasian harkintaan liittyvät tehtävät ovat nimenomaan vakuutusyhtiön ydintehtäviä, ei potilastietojen rekisterinpitäjän tehtäviä. Hallinto-oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä. ”Cassun kanssa yhteistyö oli jälleen saumatonta koko pitkän prosessin ajan ja pystyimme luottamaan siihen, että asiamme on asiantuntevissa käsissä”, sanoo Vakuutuskeskus-ryhmän lakiasiainjohtaja Visa Kronbäck. Lue päätös kokonaisuudessaan KHO:n sivuilta: KHO:2025:23
Julkaistu 18.6.2025
llkka Paanasen säätiö – Oikeudellinen arvio generatiivista tekoälyä hyödyntävästä chatbot-järjestelmästä
Avustimme Ilkka Paanasen säätiö sr:tä oikeudellisen arvion laatimisessa generatiivista tekoälyä hyödyntävästä chatbot-järjestelmästä, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia ja tarjota tukea mielenterveyden haasteissa ja erilaisissa elämänkriiseissä. Arvio sisälsi oikeudellista neuvontaa etenkin kehittynyttä tekoälyä sääntelevän tekoälysäädöksen että yleisemmin tietosuojalainsäädännön ja muun keskeisen lainsäädännön näkökulmasta.
Julkaistu 16.6.2025
Pihlajalinna – Erityisasumispalveluiden liiketoiminnan myynti
Neuvoimme Pihlajalinna Oyj:tä järjestelyssä, jossa Pihlajalinna Terveys Oy ja Ikipihlaja Setälänpiha Oy myivät erityisasumispalveluiden liiketoimintansa Esperi Care Oy:lle. Kaupan kohteena olivat kolme Pihlajalinna Uniikki -yksikköä Hämeenlinnassa, Lohjalla ja Riihimäellä sekä Ikipihlaja Oiva Raisiossa. Järjestelyn seurauksena yhteensä yli 100 työntekijää siirtyi Esperille. Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Pihlajalinnalla on yli 160 toimipistettä ympäri Suomea ja laaja palveluvalikoima sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille.
Julkaistu 2.6.2025