Miehittämättömät ilma-alukset (joista käytetään myös termejä Drone ja UAV) ovat osa nykypäivää ja tulevaisuutta. Jo nyt niitä käytetään esimerkiksi logistiikan alalla. Aluksia voidaan käyttää myös videokuvaamiseen ja valokuvaamiseen. Suomessa on selkeää kysyntää tällaiselle uudelle teknologialle. Kuinka käteviä tällaiset ilma-alukset olisivatkaan esimerkiksi postipalveluiden ja muiden peruspalveluiden huolehtimisen kannalta tässä harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien maassa! Uudella teknologialla Suomeen voitaisiin luoda uusia palveluja ja elinkeinoja. Tätä kehitystä olisi mahdollista viedä ulkomaillekin.
10.12.2014
Miehittämättömät ilma-alukset sääntelysumussa
Palvelut
Ilma-aluksien käyttöön liittyy kuitenkin useita murheellisen mutkikkaita ongelmia. Ongelmat kytkeytyvät etenkin vahingonkorvausoikeuteen ja yksityisyyden suojaan. Kenellä on vastuu, jos ilma-aluksella aiheutetaan tavalla tai toisella vahinkoa? Onko vastuu lennättäjällä, aluksen omistavalla yrityksellä vai jopa kenties aluksen valmistajalla? Saako ilma-aluksilla ylipäätänsä kuvata kaupunkia yläpuolelta? Millaisia ongelmia tällainen ylhäältä tapahtuva kuvaaminen saattaa aiheuttaa yksityisyyden suojan kannalta? Nämä kysymykset tulisi selkeästi ratkaista lainsäädännössä ennen ilma-alusten laajamittaista käyttöä.
Ilmailulain uudistus tuo miehittämättömät ilma-alukset sääntelyn piiriin
Miehittämättömät ilma-alukset ovatkin tänä vuonna herättäneet kuohuntaa medioissa ja alan ihmisten pullantuoksuisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Taustalla on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin suunnittelema sääntelyn lisääminen. Toistaiseksi miehittämättömien ilma-alusten käyttöä ei ole säännelty Suomessa lainkaan. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – radikaalisti.
Alan harrastajia nämä muutokset eivät hetkauta, sillä muutokset eivät koske lennokkeja, joita käytetään ainoastaan harraste- tai urheilutarkoitukseen. Muita kuin harrastajia nämä jyrkät muutokset tulevat kuitenkin varmasti koskemaan. Uusi ilmailulaki tuli voimaan 13.11.2014, mutta siihen sisältyvät miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat säännökset tulevat voimaan vasta myöhemmin täsmentyvänä ajankohtana.
Uuden ilmailulain mukaan miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaajalla tulee olla lupakirja. Lupakirja voidaan myöntää, jos asianomainen iältään, terveydeltään, tiedoiltaan, taidoiltaan, koulutukseltaan ja kokemukseltaan täyttää lajiin perustuvat kelpoisuusvaatimukset. Ongelmaksi muodostuu se, ettei Suomessa (eikä toistaiseksi oikeastaan muissakaan maissa) ole sellaista koulutusorganisaatiota, joka voisi legitiimisti antaa tällaisen vaaditun lupakirjan. Tällaisia organisaatioita löytyy Isosta-Britanniasta ja Hollannista, mutta niistä saatu lupakirja tuskin pätee välittömästi muissa maissa.
Uusi ilmailumääräys rajoittaa ilma-alusten käyttöä asutuksen lähellä
Uuden ilmailulain lisäksi vuoden 2014 loppupuolella tulee näillä näkymin voimaan uusi ilmailumääräys, joka asettaa hyvin tiukkoja rajoituksia ilma-alusten käytölle. Ilmailumääräyksen luonnoksen mukaan miehittämättömän ilma-aluksen lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskuksen tiheästi asuttujen osien tai ulos kokoontuneen väkijoukon yläpuolella tai niin, että lentorata on näihin nähden lähempänä kuin 150 metrin etäisyydellä. Jos säännös hyväksytään tällaisenaan, se merkitsee monelle töiden loppumista: monet yhtiöt nimittäin lennättävät kuvauskalustoa tällaisissa paikoissa esimerkiksi isojen yleisötapahtumien yhteydessä.
Lisäksi luonnokseen on kirjattu, ettei mikään yksittäinen ohjaus- ja valvontayhteysjärjestelmän vika saa estää miehittämättömän ilma-aluksen ohjaamista. On kuitenkin syytä pistää merkille, että kaiken tekniikan kahdentaminen voi tehdä aluksista pahimmassa tapauksessa vain painavia ja turhan monimutkaisia. Muutenkin 90 % onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan lennättäjän tekemän virheen eikä aluksessa olevan vian vuoksi. Myös luonnoksessa mainittu kaikille muille paitsi viranomaisille kohdistettu kielto lennättää ilma-alusta yöllä kuulostaa kohtuuttomalta. Vähintäänkin poikkeuslupa tai erillinen yökelpuutus tulisi olla mahdollinen. Uuden sääntelyn lopputuloksena on selkeä liikasääntelyn vaara.
Liikasääntely voi estää uusien elinkeinojen syntymisen
Miksi näin tiukkaa normiviidakkoa luodaan, kun se selkeästi estää kehitystä? Liikasääntely ei auta parantamaan peruspalveluita eikä luomaan uutta elinkeinotoimintaa. Vaikka miehittämättömien ilma-alusten käyttöön liittyy huomattavia ongelmia, esimerkiksi edellä esiteltyjen vastuukysymysten kannalta, eikö sääntelyllä pikemminkin tulisi tukea kehitystä eikä räikeästi estää sitä? Piilaaksossa pyritään mahdollistamaan teknologinen kehitys eikä estämään ja haittamaan sitä, näin voisi toivoa myös Suomessa toimittavan.
Jaakko Lindgren
Uusimmat uutiset
Julkaistu 2.2.2026 – Data ja teknologia
Hyvin laadittu jakelusopimus auttaa välttämään kalliit riskit
Julkaistu 22.8.2025 – Data ja teknologia
Kyberturvallisuus suojaa yrityksen arvokkainta pääomaa – tietoa
Julkaistu 19.5.2025 – Data ja teknologia
NIS 2 -direktiivi: Kyberturvallisuuden riskienhallinnan toimintamallin pitää olla valmis 8.7.2025 – katso viime hetken vinkit
Julkaistu 24.2.2025 – Data ja teknologia
NIS 2 -direktiivi ja johdon vastuu: tämä jokaisen johtajan tulee tietää kyberturvallisuuslain tuomista velvollisuuksista
Topi Lusenius & Samuli Salminen
Eija Warma-Lehtinen & Topi Lusenius
Eija Warma-Lehtinen, Hilma Laamanen & Janne Koivisto
Eija Warma-Lehtinen & Janne Koivisto
Uusimmat referenssit
Brookfield – DayOne Data Centersin miljardin euron holdco-rahoitus
Avustimme johtavaa kansainvälistä sijoitusyhtiötä Brookfieldia sekä kansainvälistä valtion sijoitusrahastoa DayOne Data Centersin miljardin euron holdco-rahoituksessa Suomen lain osalta. DayOne Data Centers on hyperscale-datakeskusten kehittäjä ja operaattori, jonka pääkonttori sijaitsee Singaporessa. Rahoitus on järjestetty seitsemänvuotisena 500 miljoonan euron holdco-rahoitusjärjestelynä, jota voidaan laajentaa miljardiin euroon ja jonka vakuutena on DayOnen Suomen kehityshankkeet. Rahoitus tukee hyperscale-hankkeiden kehitystä Lahdessa ja Kouvolassa, ja se tarjoaa lähes 300 MW suunniteltua kapasiteettia eri puolilla Suomea. Lisäksi rahoitus tukee myös DayOnen maailmanlaajuista laajentumista EU:ssa ja APAC-alueella, ja tuo joustoa kohdentaa rahoitusta myös muihin tärkeisiin kasvumarkkinoihin tarpeen mukaan.
Julkaistu 29.1.2026
SuperOffice – Lyytin osto
Toimimme Axcelin portfolioyhtiön SuperOffice AS:n suomalaisena neuvonantajana, kun se hankki Lyyti Oy:n suomalaiselta pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersilta ja muilta myyjiltä. Lyyti tarjoaa johtavaa tapahtumanhallintajärjestelmää, jonka avulla voidaan toteuttaa live-, online- ja hybriditapahtumia. Yhtiöllä on vahva asiakaskunta Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. SuperOffice on Pohjois-Euroopan johtava asiakkuudenhallinta- eli CRM-ohjelmistojen toimittaja pienille ja keskisuurille yrityksille. Axcel on pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö, joka keskittyy teknologiaan, yrityspalveluihin ja teollisuuteen, terveydenhuoltoon sekä kuluttajasektoriin.
Julkaistu 9.12.2025
Lantmännen – Leipurin-liiketoiminnan osto Aspolta
Toimimme Lantmännen ek förin neuvonantajana Leipurin Oyj:n suunnitellussa hankinnassa Aspo Oyj:ltä. Castrén & Snellman on johtava neuvonantaja elintarviketeollisuuden yritysjärjestelyissä. Lantmännen on Pohjois-Euroopan johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- ja elintarviketoimialalla. Sen omistaa 17 000 ruotsalaista maanviljelijää, ja sillä on 12 000 työntekijää sekä toimintaa yli 20 maassa. Leipurin on pohjoismaiden johtava leivonnan raaka-aineiden, välineiden ja asiantuntijapalveluiden toimittaja leipomoille ja laajemmin elintarviketeollisuudelle. Tytäryhtiöidensä kautta se toimii Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Baltian maissa tarjoten kattavia leipomo- ja konditoriateollisuuden ratkaisuja. Järjestelyn toteutuminen edellyttää vielä viranomaisten hyväksyntöjä.
Julkaistu 25.8.2025
Oomi – Laajentuminen mobiililiiketoimintaan
Avustimme Oomi Oy:tä sen laajentaessa toimintaansa uudelle mobiililiittymien liiketoiminta-alueelle ja uuden Oomi Mobiili -operaattoribrändin lanseeraamisessa. Työmme sisälsi hanketta edeltäneen due diligence -prosessin sekä keskeisten kumppanuussopimusten valmistelun ja neuvottelun, luoden Oomille vahvan perustan uuden liiketoiminnan aloittamiselle. Oomi Mobiili toimii virtuaalioperaattorina (MVNO) ja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia puhelinliittymän sähkösopimuksen yhteydessä. Palvelun vaiheittainen lanseeraus alkaa syksyllä 2025, ja tavoitteena on valtakunnallinen saatavuus vuoden 2026 alusta.
Julkaistu 15.8.2025