Kun kaukaloissa kipinöi, oikeusturvalautakunta ratkoo jälkipelit

Taklaaja sai jääkiekon SM-liigan kurinpitoryhmältä yhdeksän ottelun pelikiellon. Lisäksi kurinpitoryhmä totesi, että taklaajalta vähennetään sakkona 15 prosenttia hänen kausipalkastaan SM-liigan ja Pelaajayhdistyksen sopimuksen mukaisesti.

Kurinpitopäätös päätyi urheilun oikeusturvalautakunnan puitavaksi, kuten olemme mediasta saaneet lukea.Rangaistuksen saanut pelaaja vaati, että pelikieltoa alennettaisiin ja että määrätty sakkorangaistus poistettaisiin tai sitä ainakin kohtuullistettaisiin.

Useasti juuri urheilun kurinpitoon tai arvokisavalintoihin liittyvät oikeusturvalautakunnan päätökset saavat mediassa huomiota, mutta mikä on urheilun oikeusturvalautakunta ja miksi urheiluliitännäiset asiat päätyvät sinne ratkaistaviksi?

Lautakunnasta ratkaisuja päätöksiin tyytymättömille

Urheilun oikeusturvalautakunta on urheilujärjestöjen perustama mutta niistä riippumaton urheiluasioiden muutoksenhakuelin. Se on toiminut vuodesta 1991. Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n Valon jäseninä lajiliitot ovat sitoutuneet urheilun oikeusturvalautakunnalle annettuun toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

Valittajana voi olla urheilija, muu henkilö tai yhteisö, jonka etuun tai oikeuteen asia vaikuttaa.

Oikeusturvalautakuntaan voi valittaa yhdistyksen päätöksestä, joka koskee

Oikeusturvalautakunta voi käsitellä myös

Urheilun oikeusturvalautakuntaan voi siis tuoda myös sellaisia asioita, joita ei voi viedä yleisten tuomioistuinten ratkaistaviksi. Oikeusturvalautakunta ei tosin voi ottaa asiaa käsiteltäväkseen, jos juttu on yleisessä tuomioistuimessa vireillä.

Oikeusturvalautakunnan rooli ei kuitenkaan ole ottaa kantaa urheilulajin sääntöihin. Se ei voi arvioida tuomareiden ratkaisuja, eikä se näin ollen esimerkiksi käsittelisi erotuomarin mainitussa jääkiekko-ottelussa määräämää jäähyä.

Toimivallalla selkeät rajat

Valittajat ovat usein vedonneet kilpailuoikeuteen tai muihin oikeudenaloihin. Lautakunta on kuitenkin pitäytynyt sääntöjensä sille asettamassa toimivallassa. Keskeiset oikeusperiaatteet se kuitenkin aina huomioi ratkaisuissaan: esimerkiksi kurinpitopäätöksissä esiin nousee usein kuulemisen periaate.

Esimerkkitapauksessamme lautakunta ei sääntöjensä puitteissa voinut ottaa kantaa pelaajan työsopimuksen ehtojen pätevyyteen. SM-liiga myös totesi, ettei palkanpidätys ollut osa kurinpitopäätöstä eikä se siksi kuulunut oikeusturvalautakunnan toimivallan piiriin.

Miten sitten esimerkkitapauksessamme kävi?

Oikeusturvalautakunta arvioi, olivatko pelikiellon määräämisen perusteet ja sen pituus kohtuullisia verrattuna aiempaan rangaistuskäytäntöön. Vaikka palkan pidättämiseen ei voitukaan ottaa kantaa, lautakunta arvioi, kuinka paljon sille sekä tapauksen saamalle runsaalle julkisuudelle pitäisi antaa painoarvoa pelikiellon kohtuullisuuden arvioinnissa.

Pelaajan valitus ei tällä kertaa mennyt läpi. Oikeusturvalautakunta katsoi, että rangaistukselle oli liigan kurinpitosääntöjen ja jääkiekon sääntöjen mukaiset perusteet. Myöskään pelikiellosta mahdollisesti aiheutuneet työsopimukseen perustuvat seuraukset tai asian saama julkisuus eivät olleet sellaisia tekijöitä, joiden johdosta pelikielto olisi ollut kohtuuton. Aihetta rangaistuksen lieventämiseen ei siis ollut, ja SM-liigan kurinpitopäätös pysytettiin ennallaan.

Ei vain ammattilaisille vaan kaikille meille

Useasti ajatellaan, että urheilun ammattimaistuminen ja kaupallistuminen ovat tuoneet urheilijan oikeusturvakysymykset uuteen valoon. Näin onkin, ja esimerkiksi arvokisavalinnat tai liigalisenssikysymykset ovat usein niitä ratkaisuja, jotka päätyvät lehtien sivuille.

Myös esimerkkitapauksemme liittyy ammattiurheilijaan. Iso osa oikeusturvalautakunnan käsittelemistä jutuista koskettaa kuitenkin lasten ja nuorten sekä ihan tavallisten urheiluharrastajien, kuten sinun ja minun, oikeuksia. Urheilun oikeusturvalautakunta on osoittautunut tärkeäksi ja toimivaksi foorumiksi urheilun toimijoiden oikeudenmukaisen kohtelun valvojana.