Ajankohtaista verotuksessa: Makeisvero, datakeskusten verohyvityksen poisto ja Murron kasvutyöryhmän ehdotukset

Kasvutyöryhmän raportissa laajasti verojärjestelmän kehittämiseen liittyviä ehdotuksia

Valtioneuvoston syksyllä 2024 asettama kasvutyöryhmä luovutti odotetun raporttinsa pääministerille 28.2.2025. Raportti sisältää lukuisia kehitysehdotuksia, jotka koskevat laajasti verojärjestelmän eri osa-alueilta. Työryhmän ensisijaisena tavoitteena on kotimaisen talouskasvun vauhdittaminen.

Raportti herätti huomiota erityisesti ehdotuksella korvata nykyinen perintö- ja lahjaverojärjestelmä luovutusvoittoverotuksella. Vaihtoehtoisesti työryhmä suosittelee perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdosta koskevien huojennussäännösten soveltamisalan laajentamista, mikä tarkoittaisi merkittävää muutosta viimeaikaiseen huojennussäännösten soveltamiskäytäntöön.

Työryhmä on ottanut ehdotuksissaan laajasti mallia länsinaapurista, jossa useat raportissa lausutut ehdotukset on jo jossain muodossa toteutettu. Raportissa muun muassa todetaan suoraan, että Suomi kärsii konkreettista kilpailuhaittaa pääomasijoitustoiminnan verotuksen vuoksi. Etumatkaa muille maille annetaan erityisesti osakeluovutusten verovapaussääntelyssä, joka on Suomessa poikkeuksellisen tiukkaa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Huomionarvoista on, että sukupolvenvaihdoksia koskevien huojennussäännösten tapaan myös käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksia koskeva oikeuskäytäntö on muuttunut huomattavalla tavalla tuomioistuimissa ja tähän muuttuneeseen käytäntöön oltaisiin nyt raportin ehdotusten myötä puuttumassa lainsäätäjän toimesta.

Raportti sisältää myös lukuisia muita huomionarvoisia ehdotuksia, joista osalla ei myöskään ennakoida olevan merkittävää välitöntä vaikutusta valtion verokertymään. Verojärjestelmää mahdollisesti hyvinkin pienellä kustannuksella tehostavat uudistukset vaikuttaisivat olevan sellaisia mahdollisuuksia, joita Suomella ei kansantalouden nykytilassa pitäisi olla varaa jättää käyttämättä.

Raportin ehdotusten lisäksi moni odotti työryhmän ehdottavan myös ansiotuloverotuksen ja etenkin korkeimpien marginaaliveroasteiden kevennyksiä, mutta ennakko-oletuksista huolimatta tästä ei ollut raportissa mainintoja. Aika näyttää, missä määrin raportin ehdotuksia lopulta konkreettisesti edistetään ja kevennetäänkö esimerkiksi ansiotuloverotusta siitäkin huolimatta, että työryhmä ei tätä päätynyt suosittelemaan.

Makeisten arvonlisäverotuksen kiristäminen peruttu – muutoksia datakeskusten sähköverotukiin ja alkoholiveroon

Valtiovarainministeriö ilmoitti 4. maaliskuuta 2025 peruvansa suunnitelmansa makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan kiristämisestä. Ministeriö suunnitteli valtion verotulojen lisäystä uudella haittaveron kaltaisella korotuksella, jossa makeisiin ja suklaaseen sovellettava arvonlisäverokanta olisi korotettu nykyisestä elintarvikkeita koskevasta 14 prosentin verokannasta yleisen verokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Lakimuutoksen oli suunniteltu tulevan voimaan kesäkuussa 2025.

Ministeriö kuitenkin ilmoitti maaliskuun alussa peruvansa esityksen laajan lausuntokierroksella vastaanotetun kielteisen palautteen vuoksi. Lausunnoissa korostui erityisesti huoli lakimuutoksesta yrityksille aiheutuvasta hallinnollisesta taakasta sekä korotuksen soveltamisalaan liittyvät rajanveto-ongelmat. Lakimuutos olisikin epäilemättä ollut altis muutoksen soveltamisalaa koskeville epäselvyyksille, mikä olisi puolestaan saattanut lisätä veroriitojen määrää.

Esityksen perumisen yhteydessä ministeriö kuitenkin ilmoitti, että tälle esitykselle budjetoidut 83 miljoonan euron vuosittaiset verotulot pyritään sen sijaan keräämään muutoksilla kaivosten ja datakeskusten sähköverotukiin, sekä toisaalta viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmisteverotukseen.

Käytännössä sähköverotuen poistamisella viitataan ministeriön aikeisiin siirtää kaivokset ja datakeskukset korkeamman sähköveroluokan I piiriin. Ministeriö ennakoi sähköverotuen poiston tuovan valtiolle yhteensä noin 70 miljoonan euron edestä lisää verotuloja. Datakeskusten sähköverotuen poistaminen on herättänyt huolta yritysmaailmassa, sillä sen pelätään merkittävästi vaikuttavan alan kilpailukykyyn ja investointihalukkuuteen Suomessa. Julkisuudessa onkin esitetty perusteltu huoli siitä, että tämänkaltainen verotuksen ennakoimattomuus luo tarpeetonta epävarmuutta liiketoimintaympäristöön ja saattaa pysäyttää suuriakin investointihankkeita. Elinkeinopolitiikan ja verotuksen johdonmukaisuus ja ennustettavuus on avaintekijä etenkin ulkomaisten investointien houkuttelussa.

Datakeskusten sähköverotuen poistamisen jälkeen jäljelle jäävä noin 13 miljoonan euron budjetoitu valtion verovaje oltaisiinkin mitä ilmeisimmin keräämässä alkoholiverotuksen kiristysten kautta, eli makeisten ja suklaan kaltaisesti toisella haittaveron korotuksella. Suunniteltu alkoholiveron kiristys olisi jo kolmas alkoholiverotuksen kiristys tällä hallituskaudella.

Alustavien arvioiden mukaan muutosten odotetaan tulevan voimaan vuoden 2026 aikana.