Yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) toiminnan käynnistymisen aikataulu on viimein tarkentunut, kun Saksa ratifioi yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn ns. UPC-sopimuksen 17.2.2023. Saksan ratifiointi oli viimeinen tarvittava ratifiointi, jotta yhtenäispatenttijärjestelmä voidaan saattaa kokonaisuudessaan voimaan. UPC-sopimuksen on Saksan myötä ratifioinut yhteensä 17 EU-jäsenvaltiota. Yhdistetyn patenttituomioistuimen odotetaan aloittavan toimintansa 1.6.2023, kun UPC-sopimus astuu voimaan. Samalla voimaan astuu yhtenäispatenttijärjestelmä.
2.3.2023
Yhdistetty patenttituomioistuin aloittaa toimintansa 1.6.2023
Sakari Salonen, Hanna Paloheimo & Piia Raappana
Palvelut
Tags
Kohti yhtenäisempää eurooppalaista patenttijärjestelmää
Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tulee kaikkien UPC-sopimuksen ratifioineiden EU-jäsenvaltioiden yhteinen patenttituomioistuin. Yhdistetyllä patenttituomioistuimella on yksinomainen toimivalta asioissa, jotka koskevat yhtenäispatentteja, eurooppapatentteja, eurooppapatenttien lisäsuojatodistuksia ja eurooppapatenttihakemuksia, ellei alla kuvattua opt-out-mekanismia hyödynnetä. Yhdistetyllä patenttituomioistuimella ei sen sijaan ole toimivaltaa kansallisia patentteja tai kansallisille patenteille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa. Suomessa toimivalta säilyy täten kansallisten patenttien osalta markkinaoikeudella.
Yhtenäispatentti on eurooppalaisen patenttisuojan uusi, ylikansallinen vaihtoehto. Tällä hetkellä eurooppapatentti on erikseen saatettava voimaan jokaisessa sopimusvaltiossa, jossa keksintö halutaan suojata. Käytännössä patentinhaltija saa siis nipun kansallisia patentteja. Yhtenäispatentti on yksi ainoa patentti, joka tarjoaa kerralla patenttisuojan kaikissa UPC-sopimuksen ratifioineissa EU-jäsenvaltioissa.
Opt-out-mahdollisuus alkoi 1.3.2023
Lähtökohtaisesti kaikki voimassa olevat eurooppapatentit, eurooppapatenttien lisäsuojatodistukset ja eurooppapatenttihakemukset siirtyvät yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan alle kesäkuun alusta, ellei niitä erikseen suljeta tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle ns. opt-out-mekanismilla. Opt-out on mahdollista suorittaa jo ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa kolmen kuukauden sunrise-jakson aikana, joka alkoi 1.3.2023.
Sunrise-jakson jälkeen opt-out-mahdollisuutta voidaan käyttää seitsemän vuoden siirtymäjakson ajan. Opt-out on mahdollinen kuitenkin vain siinä tapauksessa, että eurooppapatenttia vastaan ei ole tätä ennen nostettu kannetta yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Yritysten onkin erittäin suositeltavaa kartoittaa patenttiportfolioitaan viimeistään nyt, jotta ne voivat tarvittaessa sulkea patenttejaan yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan ulkopuolelle sunrise-jakson aikana.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 25.9.2025 – Immateriaalioikeudet
Ovatko immateriaalioikeutesi suojassa? Kahdeksan tositapahtumiin perustuvaa neuvoa, joilla vältät kalliit virheet
Julkaistu 27.3.2025 – Immateriaalioikeudet
EU uudistaa mallien suojaa – viiden kohdan tarkastuslista yritykselle
Julkaistu 8.3.2024 – Immateriaalioikeudet
Muutoksia vihermarkkinoinnin sääntöihin – esitätkö markkinoinnissasi ympäristötavoitteita koskevia väitteitä?
Julkaistu 8.11.2023 – Data ja teknologia
Digisääntelyn uusi aalto on täällä
Lauri Laatunen & Janne Koivisto
Katri Kiviniemi & Janne Koivisto
Hilma-Karoliina Rozell & Karla Kallela
Kim Parviainen, Eija Warma-Lehtinen & Sakari Salonen
Uusimmat referenssit
Life Finland – Konkurssipesän hoitaminen
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
BMW AG – BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksien puolustaminen
Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Piippo – Kaapelilanka- ja verkkokoneiden sekä tiettyjen immateriaalioikeuksien myynti
Toimimme Piippo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana kaupassa, jossa Piippo myy kahdessa vaiheessa omistamansa kaapelilanka- ja verkkokoneet, niihin liittyvät muut omaisuuserät sekä Piipon liiketoiminnassaan käyttämät tavaramerkit portugalilaiselle Cotesi S.A:lle. Kaupan lopullisen toteutumisen odotetaan tapahtuvan arviolta vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Piippo Oyj:n ydinliiketoimintaa ovat paalausverkot ja -langat ja se on kansainvälisesti alan yksi johtavista toimijoista. Yhtiön globaali jakeluverkosto kattaa yli 40 maata. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. Cotesi on vuonna 1967 perustettu yksi maailman johtavista synteettisistä ja luonnonmateriaaleista valmistettujen lankojen, verkkojen ja köysien tuottajista ja sillä on toimintaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa ja sen päätuotantolaitos sijaitsee Portugalissa Vila Nova de Gaiassa.
Julkaistu 17.4.2025
ONSE urheilujuoma – Väitettyä tavaramerkkien loukkausta koskeva riita
Avustimme menestyksekkäästi Onses Finland Oy:tä poikkeuksellisen laajassa väitettyä tavaramerkkien loukkausta ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa riita-asiassa markkinaoikeudessa. Asiakkaamme Onses Finland Oy on suomalainen urheilujuoma-alan yritys, joka omistaa ONSE-urheilujuomabrändin. Keväällä 2023 puolalainen juoma-alan yritys OSHEE Polska Sp. z o.o. nosti asiakastamme vastaan kanteen väittäen, että ONSE-tavaramerkit ja -tuotepakkaus loukkaavat OSHEE-tavaramerkkejä. Kantajan toissijaiset kannevaatimukset koskivat kantajan urheilujuomatuotteen väitettyä orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista. Kantaja vetosi kanteessaan rekisteröityjen tavaramerkkien lisäksi myös Suomessa väitetysti vakiintuneisiin ja laajalti tunnettuihin OSHEE-kuvio- ja ulkoasutavaramerkkeihin. Markkinaoikeus hylkäsi kaikki kantajan vaatimukset . Markkinaoikeus katsoi, etteivät kantajan vetoamat merkit olleet vakiintuneita tai laajalti tunnettuja tavaramerkkejä Suomessa. Rekisteröityjen tavaramerkkien osalta markkinaoikeus katsoi, ettei OSHEE- ja ONSE-tavaramerkkien välillä ole sekaannusvaaraa. Toissijaisten vaatimusten osalta markkinaoikeus katsoi, että kantajan käyttämä urheilujuomapakkaus oli tavanomainen juomapullo, jonka muotoilu oli osaksi toiminnallisten tekijöiden sanelema. Markkinaoikeus katsoi myös näytetyksi, että markkinoilla on useita sinisiä urheilujuomia ja ettei kantajan tuote ole ollut ensimmäinen sininen urheilujuoma markkinoilla. Kantaja ei pystynyt osoittamaan, että sen tuotepakkaus olisi ollut omaperäinen tai keskivertokuluttajien keskuudessa tunnettu asiakkaamme ONSE-urheilujuomatuotepakkauksen tullessa markkinoille, joten markkinaoikeus hylkäsi myös orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista koskevat vaatimukset. Markkinaoikeus määräsi kantajan korvaamaan kaikki asiakkaamme oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Korkein oikeus ei myöntänyt OSHEE Polskalle valituslupaa 28.3.2025 antamallaan päätöksellä. Markkinaoikeuden ratkaisu (MAO:280/2024) on näin ollen lainvoimainen.
Julkaistu 4.4.2025