Eduskunta hyväksyi 4.12.2020 uuden lain uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä (1145/2020), jonka tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyjä. Laki tulee voimaan 30.6.2021.
12.1.2021
Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan
Palvelut
Tags
Lain ansiosta uusiutuvan energian tuotantolaitosten hankekehittäjät voivat jatkossa asioida hankettaan koskevissa laissa luetelluissa lupa-asioissa ja muissa hallinnollisissa menettelyissä keskitetysti yhden sähköisen yhteyspisteen kautta. Lisäksi laissa säädetään sitova määräaika uusiutuvan energian voimalaitosten (eli sähköä tuottavien laitosten) tiettyjen lupamenettelyjen ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyjen enimmäiskestolle.
Lailla ei muuteta uusiutuvan energian tuotantolaitoksia koskevien varsinaisten lupamenettelyjen tai muiden hallinnollisten menettelyjen sisältöä tai vaatimuksia.
Lailla saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (EU) N:o 2018/2001 (ns. RED II) uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen organisointia ja kestoa koskeva sääntely.
Sähköinen asiointi ja keskitettyä neuvontaa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille
Uusiutuvan energian tuotantolaitoksen hankekehittäjä (jäljempänä ”hakija”) ei jatkossa joudu asioimaan erikseen monen eri viranomaisen kanssa sen mukaan, mitä lupaa tai hyväksyntää kulloinkin hakee.
Hakija voi jatkossa hakea laitoksensa rakentamiseen, päivittämiseen, verkkoon liittämiseen ja käyttöön liittyviä laissa lueteltuja lupia ja muita hallinnollisia hyväksyntöjä keskitetysti yhden sähköisen järjestelmän (ns. sähköinen yhteyspiste) kautta.
Sähköistä yhteyspistettä hallinnoi yksi yhteyspisteviranomainen, joka lain mukaan on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kunkin lupa-asian ratkaisee kuitenkin edelleen kyseiseen lupa-asiaan soveltuvassa lainsäädännössä nimetty toimivaltainen viranomainen.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteyspisteviranomaisena velvollinen myös neuvomaan hakijoita menettelyllisissä kysymyksissä (kuten asian vireillepanoa ja käsittelyvaiheita koskevissa kysymyksissä) sekä antamaan hakijoille sähköisen yhteyspisteen kautta hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa.
Hakija voi yhä asioida halutessaan myös suoraan kunkin toimivaltaisen lupaviranomaisen kanssa sähköisen yhteyspisteen käyttämisen sijaan.
Uusiutuvan energian voimalaitosten lupa- ja hyväksymismenettelyjen määräajat
Laissa säädetään, kuinka kauan uusiutuvan energian voimalaitoksen laissa luetellut lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt voivat korkeintaan yhteensä kestää:
Edellä mainitut määräajat soveltuvat vain voimalaitoksiin (eli sähköä tuottaviin laitoksiin) eivätkä esimerkiksi lämpölaitoksiin tai uusiutuvan polttoaineen tuotantolaitoksiin. Sähkön tuotannon osuudelle laitoksen energian tuotannosta ei kuitenkaan ole määritelty vähimmäismäärää.
Soveltuviin lupamenettelyihin kuuluvat muun muassa ympäristölupa, vesilupa, poikkeamispäätökset vesiluontotyyppien ja luontotyyppien suojelusta, lentoestelupa, suurjännitteisten johtojen hankelupa, suostumus rakentamiseen talousvyöhykkeellä, rakennus-, toimenpide- ja purkamislupa sekä rakennuslupamenettelyn yhteydessä käsiteltävä suunnittelutarveasia ja poikkeaminen.
Määräaika alkaa kulua, kun hakija panee ensimmäisen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn vireille, ja päättyy, kun viimeinen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn päätös on annettu hakijalle tiedoksi. Määräaikaan sisältyvät siten kaikki menettelyvaiheet vireillepanosta päätöksen tiedoksiantoon, mukaan lukien täydennysajat ja lakisääteiset kuulemiset. Hakijan ei edellytetä panevan vireille kaikkia menettelyjä samaan aikaan. Määräaikaan ei kuitenkaan lasketa muutoksenhakuaikaa eikä aikaa, jolloin hakijalla ei ole vireillä soveltuvaa lupamenettelyä koskevaa asiaa. Määräaikojen soveltuminen ei riipu siitä, asioiko hakija sähköisen yhteyspisteen kautta vai suoraan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.
Kokonaiskestolle asetettua määräaikaa pidennetään tietyissä tilanteissa vastaavalla ajalla, joka kuluu tiettyihin laissa lueteltuihin menettelyihin, kuten soveltuvaa lupa- tai hyväksymismenettelyä koskevan päätöksen muutoksenhakuun. Lisäksi yhteyspisteviranomainen voi harkinnanvaraisesti pidentää määräaikaa enintään yhdellä vuodella poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteispisteviranomaisena velvollinen seuraamaan lupamenettelyjen kestolle laissa säädettyjen määräaikojen toteutumista. Määräaikojen toteutumatta jäämisestä ei ole asetettu seuraamuksia viranomaisille, mutta hakija voi turvautua yleisiin oikeusturvakeinoihin, kuten hallintokanteluun ja kanteluun ylimmille laillisuusvalvojille. Lain toimeenpanovaiheessa tuleekin nähtäväksi, lyhentävätkö sitovat määräajat tosiasiassa viranomaisten käsittelyaikoja uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien laitosten osalta.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026