Suomesta on povattu yhtä energiamurroksen kärkimaista Euroopassa niin investointien määrällä kuin arvollakin mitattuna, ja Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla hankkeita jopa miljardien eurojen edestä. Uudet osakkaamme Jerker Pitkänen, Eveliina Tammela ja Heidi Malmberg neuvovat asiakkaitamme vihreän siirtymän hankkeissa niiden elinkaaren eri vaiheissa.
1.2.2024
Uudet osakkaamme neuvovat yrityksiä energiamurroksen hankkeissa läpi niiden elinkaaren
Eveliina Tammela & Jerker Pitkänen
Yhden luukun periaatteen odotetaan sujuvoittavan luvitusta
”Energiasektorilla tapahtuu juuri nyt paljon, ja näyttää siltä, että uusia infrastruktuuri- ja laitoshankkeita päästään käynnistämään. Tasaantuva korkotilanne auttaa tänä vuonna yrityksiä ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia, mikä tuonee toivotun sysäyksen vihreän siirtymän investoinneille ja rakennushankkeille”, Kansainvälinen rakentaminen ja projektit -palvelun osakas Jerker Pitkänen sanoo.
Energiamurrokseen liittyviä hankkeita aiotaankin tällä hallituskaudella sujuvoittaa, kun hallitus tavoittelee niin sanotun yhden luukun periaatteen käyttöönottoa. Periaatteen mukaan esimerkiksi uusiutuvan energian rakennushankkeisiin liittyvät lupa- ja valvonta-asiat keskitettäisiin yhdelle viranomaiselle.
”Yhden luukun periaate on hyvä uudistus, ja se toivottavasti sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa myös luvitukseen liittyviä valitusprosesseja. Pitkät valitusprosessit viivästyttävät tällä hetkellä hankkeiden etenemistä”, Ympäristö, infrastruktuuri ja luonnonvarat -palvelun osakas Heidi Malmberg sanoo.
Ympäristövaikutusten huolellinen arviointi tukee riskinhallintaa
Vihreän siirtymän infrastruktuuri- ja laitoshankkeissa ennakointi ja suunnittelu ovat olennainen osa sekä projektin että liiketoiminnan riskinhallintaa. Suunnitteluvaiheessa yritykset arvioivat hankkeen kannattavuutta, aikataulua ja vaikutuksia.
”Ympäristövaikutusten arvioinnille asetetut kriteerit ovat viime vuosina tiukentuneet. Esimerkiksi ympäristölle aiheutuvat päästöt täytyy pystyä arvioimaan tarkasti melko aikaisessa vaiheessa, ja arvion tueksi on pystyttävä esittämään varmaa tietoa. Tämä on haastavaa, koska kun ympäristövaikutuksia arvioidaan, hankkeen yksityiskohtien suunnittelu on vasta käynnistymässä ja esimerkiksi tuulivoima-alalla voimalatyypit kehittyvät jatkuvasti”, Heidi tiivistää.
Rikosprosessit ja tutkinnat -palvelun osakas Eveliina Tammela kannustaa niin ikään tarkkuuteen ympäristövaikutusten arvioinnissa: ”Jos ympäristölupahakemuksessa esitetyt ja ympäristöluvassa vahvistetut päästöjen raja-arvot ylittyvät myöhemmin toiminnan alkamisen jälkeen, ympäristörikoksen määritelmä voi täyttyä. Ja jos valvontaviranomainen toteaa, että ympäristölupaan sisältyvät ehdot eivät täyty, asiassa voi käynnistyä esitutkinta.”
EU:ssa valmistellaan parhaillaan ympäristörikoksia koskevaa direktiiviä, jonka tavoitteena on muun muassa edistää rajat ylittävää tutkintaa ja syytteeseenpanoa sekä varmistaa tehokkaat seuraamukset ympäristörikoksista. Jos direktiivi tulee nykymuodossaan voimaan, ympäristörikoksesta voitaisiin tuomita yhteisösakkoon, joka olisi sidottu globaalin liikevaihdon määrään.
”Ympäristörikoksiin liittyvä ennaltaehkäisevä työ ja riskinhallinta myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta kannattaa ottaa osaksi yrityksen strategiaa ja laitoksen toiminnan suunnittelua. Jos yritys epäilee ympäristörikoksen tapahtuneen, asian sisäinen tutkinta on syytä käynnistää välittömästi”, Eveliina neuvoo.
Viivästykset rakennushankkeissa ovat tavallisia – ennalta varautuminen kannattaa
Energiamurrosta ja uusiutuvan energian hankkeita on Pohjoismaissa edistetty viime vuosina aktiivisesti, mutta monissa laitoshankkeissa yritykset ovat uuden edessä. Uuden teknologian kokeileminen ja käyttöönotto vievät oman aikansa, ja siksi viivästyksiin on hyvä varautua.
”Vihreän siirtymän rakennushankkeisiin voi usein liittyä uutta teknologiaa, jolloin esimerkiksi käyttöönottoon menevää aikaa on vaikea ennakoida. Tällöin myös viivästysten riski kasvaa. Viivästysten mahdollisuutta on vaikea poistaa, mutta siihen liittyviä riskejä voidaan hallita hyvin laadituilla sopimuksilla, joissa hankkeen erityispiirteet on huomioitu. Viiveiden riskinhallinta edellyttää aktiivisuutta myös sopimuksen aikana: tehokas vaatimustenhallinta, johon kuuluvat muun muassa reklamaatiot, oikeuksien varaukset ja tapahtumien selkeä kirjaaminen, voi parhaassa tapauksessa estää riitojen syntymistä ja parantaa menestymismahdollisuuksia, mikäli asia ratkaistaan oikeudessa tai välimiesmenettelyssä”, Jerker tiivistää.
Uusia osakkaitamme yhdistää monipuolinen kokemus infrastruktuuri- ja laitoshankkeiden suunnittelusta ja luvituksesta, hankkeisiin liittyvästä projektijuridiikasta sekä riidanratkaisusta ja rikosasioiden hoidosta. Kokemus eri kokoisista infrastruktuuri- ja laitoshankkeista antaa Castrén & Snellmanin asiantuntijoille mahdollisuuden ennakoida ja löytää ratkaisuja hankkeen suunnittelu-, rakennus- ja toimintavaiheen aikana esiin nouseviin juridisiin haasteisiin.
”Kaikki liikejuridiikan palvelut kattavan palvelutarjoamamme turvin pystymme tukemaan asiakkaitamme erilaisissa liike-elämän riskinhallintaan liittyvissä kysymyksissä, hallintoprosesseissa sekä riita- ja rikosasioissa”, osakkaat kiteyttävät.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026