1.2.2024

Uudet osakkaamme neuvovat yrityksiä energiamurroksen hankkeissa läpi niiden elinkaaren

Suomesta on povattu yhtä energiamurroksen kärkimaista Euroopassa niin investointien määrällä kuin arvollakin mitattuna, ja Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla hankkeita jopa miljardien eurojen edestä. Uudet osakkaamme Jerker Pitkänen, Eveliina Tammela ja Heidi Malmberg neuvovat asiakkaitamme vihreän siirtymän hankkeissa niiden elinkaaren eri vaiheissa.

Yhden luukun periaatteen odotetaan sujuvoittavan luvitusta

”Energiasektorilla tapahtuu juuri nyt paljon, ja näyttää siltä, että uusia infrastruktuuri- ja laitoshankkeita päästään käynnistämään. Tasaantuva korkotilanne auttaa tänä vuonna yrityksiä ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia, mikä tuonee toivotun sysäyksen vihreän siirtymän investoinneille ja rakennushankkeille”, Kansainvälinen rakentaminen ja projektit -palvelun osakas Jerker Pitkänen sanoo.

Energiamurrokseen liittyviä hankkeita aiotaankin tällä hallituskaudella sujuvoittaa, kun hallitus tavoittelee niin sanotun yhden luukun periaatteen käyttöönottoa. Periaatteen mukaan esimerkiksi uusiutuvan energian rakennushankkeisiin liittyvät lupa- ja valvonta-asiat keskitettäisiin yhdelle viranomaiselle.

”Yhden luukun periaate on hyvä uudistus, ja se toivottavasti sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa myös luvitukseen liittyviä valitusprosesseja. Pitkät valitusprosessit viivästyttävät tällä hetkellä hankkeiden etenemistä”, Ympäristö, infrastruktuuri ja luonnonvarat -palvelun osakas Heidi Malmberg sanoo.

Ympäristövaikutusten huolellinen arviointi tukee riskinhallintaa

Vihreän siirtymän infrastruktuuri- ja laitoshankkeissa ennakointi ja suunnittelu ovat olennainen osa sekä projektin että liiketoiminnan riskinhallintaa. Suunnitteluvaiheessa yritykset arvioivat hankkeen kannattavuutta, aikataulua ja vaikutuksia.

”Ympäristövaikutusten arvioinnille asetetut kriteerit ovat viime vuosina tiukentuneet. Esimerkiksi ympäristölle aiheutuvat päästöt täytyy pystyä arvioimaan tarkasti melko aikaisessa vaiheessa, ja arvion tueksi on pystyttävä esittämään varmaa tietoa. Tämä on haastavaa, koska kun ympäristövaikutuksia arvioidaan, hankkeen yksityiskohtien suunnittelu on vasta käynnistymässä ja esimerkiksi tuulivoima-alalla voimalatyypit kehittyvät jatkuvasti”, Heidi tiivistää.

Rikosprosessit ja tutkinnat -palvelun osakas Eveliina Tammela kannustaa niin ikään tarkkuuteen ympäristövaikutusten arvioinnissa: ”Jos ympäristölupahakemuksessa esitetyt ja ympäristöluvassa vahvistetut päästöjen raja-arvot ylittyvät myöhemmin toiminnan alkamisen jälkeen, ympäristörikoksen määritelmä voi täyttyä. Ja jos valvontaviranomainen toteaa, että ympäristölupaan sisältyvät ehdot eivät täyty, asiassa voi käynnistyä esitutkinta.”

EU:ssa valmistellaan parhaillaan ympäristörikoksia koskevaa direktiiviä, jonka tavoitteena on muun muassa edistää rajat ylittävää tutkintaa ja syytteeseenpanoa sekä varmistaa tehokkaat seuraamukset ympäristörikoksista. Jos direktiivi tulee nykymuodossaan voimaan, ympäristörikoksesta voitaisiin tuomita yhteisösakkoon, joka olisi sidottu globaalin liikevaihdon määrään.

”Ympäristörikoksiin liittyvä ennaltaehkäisevä työ ja riskinhallinta myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta kannattaa ottaa osaksi yrityksen strategiaa ja laitoksen toiminnan suunnittelua. Jos yritys epäilee ympäristörikoksen tapahtuneen, asian sisäinen tutkinta on syytä käynnistää välittömästi”, Eveliina neuvoo.

Viivästykset rakennushankkeissa ovat tavallisia – ennalta varautuminen kannattaa

Energiamurrosta ja uusiutuvan energian hankkeita on Pohjoismaissa edistetty viime vuosina aktiivisesti, mutta monissa laitoshankkeissa yritykset ovat uuden edessä. Uuden teknologian kokeileminen ja käyttöönotto vievät oman aikansa, ja siksi viivästyksiin on hyvä varautua.

”Vihreän siirtymän rakennushankkeisiin voi usein liittyä uutta teknologiaa, jolloin esimerkiksi käyttöönottoon menevää aikaa on vaikea ennakoida. Tällöin myös viivästysten riski kasvaa. Viivästysten mahdollisuutta on vaikea poistaa, mutta siihen liittyviä riskejä voidaan hallita hyvin laadituilla sopimuksilla, joissa hankkeen erityispiirteet on huomioitu. Viiveiden riskinhallinta edellyttää aktiivisuutta myös sopimuksen aikana: tehokas vaatimustenhallinta, johon kuuluvat muun muassa reklamaatiot, oikeuksien varaukset ja tapahtumien selkeä kirjaaminen, voi parhaassa tapauksessa estää riitojen syntymistä ja parantaa menestymismahdollisuuksia, mikäli asia ratkaistaan oikeudessa tai välimiesmenettelyssä”, Jerker tiivistää.

Uusia osakkaitamme yhdistää monipuolinen kokemus infrastruktuuri- ja laitoshankkeiden suunnittelusta ja luvituksesta, hankkeisiin liittyvästä projektijuridiikasta sekä riidanratkaisusta ja rikosasioiden hoidosta. Kokemus eri kokoisista infrastruktuuri- ja laitoshankkeista antaa Castrén & Snellmanin asiantuntijoille mahdollisuuden ennakoida ja löytää ratkaisuja hankkeen suunnittelu-, rakennus- ja toimintavaiheen aikana esiin nouseviin juridisiin haasteisiin.

”Kaikki liikejuridiikan palvelut kattavan palvelutarjoamamme turvin pystymme tukemaan asiakkaitamme erilaisissa liike-elämän riskinhallintaan liittyvissä kysymyksissä, hallintoprosesseissa sekä riita- ja rikosasioissa”, osakkaat kiteyttävät.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Metsäliitto Osuuskuntaa, kun se uudelleenrahoitti joulukuussa 2018 allekirjoitetun 200 miljoonan euron valmiusluottolimiittinsä kahdeksan pankin muodostaman syndikaatin kanssa. Vastuullisuustavoitteisiin sidottu luottolimiitti erääntyy viiden vuoden kuluttua ja siinä on kaksi yhden vuoden mittaista jatko-optiota. Limiitti on tarkoitettu yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Valmiusluoton hinnoittelu on sidottu kahteen Metsä Groupin kunnianhimoisista vastuullisuustavoitteista: Tavoite 1: 0 tonnia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, Scope 1 ja 2, vuoteen 2030 mennessä Tavoite 2: Sertifioidun puun osuus puunhankinnasta 100 % vuoteen 2030 mennessä. ”Vastuullisuustavoitteiden sisällyttäminen rahoitukseemme osoittaa yhtiön vahvaa sitoutumista toimiin, joilla pienennämme hiilijalanjälkeämme ja toimimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, toteaa Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takala.
Julkaistu 16.1.2025
Neuvoimme NoHo Partners Oyj:tä, kun se teki 119 miljoonan euron rahoitusjärjestelyn. Tehty rahoitusjärjestely vapauttaa merkittävän osan kassavirrasta liiketoiminnan käyttöön ja mahdollistaa yritysostovetoisen kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa.
Julkaistu 16.1.2025
Neuvoimme CapMan Buyoutia Renoa Groupin irtautumisessa. Renoa Groupin johto on yhdessä Korpi Capitalin ja muiden sijoittajien kanssa ostanut konsernin. Renoa Group on suomalainen vakiintunut talotekniikka-alan asiantuntija, joka on erikoistunut omakotitaloihin Suomessa ja Ruotsissa. Renoa on merkittävä avaimet käteen -periaatteella toteutettavien käyttövesi- ja lämmitys-, viemäri- ja sähköverkkosaneerausten toimittaja, jolla on toimintaa myös Ruotsissa. Konsernin liikevaihto oli 35 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 300 henkilöä 10 toimipisteessä Suomessa ja 6 toimipisteessä Ruotsissa. Korpi Capital on suomalainen sijoitusyhtiö, jolla on omistuksia 29 yrityksessä. 
Julkaistu 14.1.2025
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen ostaessa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta kiinteistöportfolion, joka käsittää Espoossa sijaitsevan terveysaseman, Vantaalla sijaitsevan päiväkodin, Helsingissä sijaitsevan peruskoulun ja Helsingissä sijaitsevan pysäköintilaitoksen. Kolmen ensimmäisen kohteen vuokrattava pinta-ala on noin 13 900 m2 ja pysäköintilaitoksessa on 120 parkkipaikkaa. Kohteiden vuokralaisina ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Aimo Park Oy. Kaupan yhteydessä Ilmarinen teki sijoituksen eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahastoon ja sijoitus toteutui 31.12.2024.
Julkaistu 9.1.2025