1.2.2024

Uudet osakkaamme neuvovat yrityksiä energiamurroksen hankkeissa läpi niiden elinkaaren

Suomesta on povattu yhtä energiamurroksen kärkimaista Euroopassa niin investointien määrällä kuin arvollakin mitattuna, ja Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla hankkeita jopa miljardien eurojen edestä. Uudet osakkaamme Jerker Pitkänen, Eveliina Tammela ja Heidi Malmberg neuvovat asiakkaitamme vihreän siirtymän hankkeissa niiden elinkaaren eri vaiheissa.

Yhden luukun periaatteen odotetaan sujuvoittavan luvitusta

”Energiasektorilla tapahtuu juuri nyt paljon, ja näyttää siltä, että uusia infrastruktuuri- ja laitoshankkeita päästään käynnistämään. Tasaantuva korkotilanne auttaa tänä vuonna yrityksiä ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia, mikä tuonee toivotun sysäyksen vihreän siirtymän investoinneille ja rakennushankkeille”, Kansainvälinen rakentaminen ja projektit -palvelun osakas Jerker Pitkänen sanoo.

Energiamurrokseen liittyviä hankkeita aiotaankin tällä hallituskaudella sujuvoittaa, kun hallitus tavoittelee niin sanotun yhden luukun periaatteen käyttöönottoa. Periaatteen mukaan esimerkiksi uusiutuvan energian rakennushankkeisiin liittyvät lupa- ja valvonta-asiat keskitettäisiin yhdelle viranomaiselle.

”Yhden luukun periaate on hyvä uudistus, ja se toivottavasti sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa myös luvitukseen liittyviä valitusprosesseja. Pitkät valitusprosessit viivästyttävät tällä hetkellä hankkeiden etenemistä”, Ympäristö, infrastruktuuri ja luonnonvarat -palvelun osakas Heidi Malmberg sanoo.

Ympäristövaikutusten huolellinen arviointi tukee riskinhallintaa

Vihreän siirtymän infrastruktuuri- ja laitoshankkeissa ennakointi ja suunnittelu ovat olennainen osa sekä projektin että liiketoiminnan riskinhallintaa. Suunnitteluvaiheessa yritykset arvioivat hankkeen kannattavuutta, aikataulua ja vaikutuksia.

”Ympäristövaikutusten arvioinnille asetetut kriteerit ovat viime vuosina tiukentuneet. Esimerkiksi ympäristölle aiheutuvat päästöt täytyy pystyä arvioimaan tarkasti melko aikaisessa vaiheessa, ja arvion tueksi on pystyttävä esittämään varmaa tietoa. Tämä on haastavaa, koska kun ympäristövaikutuksia arvioidaan, hankkeen yksityiskohtien suunnittelu on vasta käynnistymässä ja esimerkiksi tuulivoima-alalla voimalatyypit kehittyvät jatkuvasti”, Heidi tiivistää.

Rikosprosessit ja tutkinnat -palvelun osakas Eveliina Tammela kannustaa niin ikään tarkkuuteen ympäristövaikutusten arvioinnissa: ”Jos ympäristölupahakemuksessa esitetyt ja ympäristöluvassa vahvistetut päästöjen raja-arvot ylittyvät myöhemmin toiminnan alkamisen jälkeen, ympäristörikoksen määritelmä voi täyttyä. Ja jos valvontaviranomainen toteaa, että ympäristölupaan sisältyvät ehdot eivät täyty, asiassa voi käynnistyä esitutkinta.”

EU:ssa valmistellaan parhaillaan ympäristörikoksia koskevaa direktiiviä, jonka tavoitteena on muun muassa edistää rajat ylittävää tutkintaa ja syytteeseenpanoa sekä varmistaa tehokkaat seuraamukset ympäristörikoksista. Jos direktiivi tulee nykymuodossaan voimaan, ympäristörikoksesta voitaisiin tuomita yhteisösakkoon, joka olisi sidottu globaalin liikevaihdon määrään.

”Ympäristörikoksiin liittyvä ennaltaehkäisevä työ ja riskinhallinta myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta kannattaa ottaa osaksi yrityksen strategiaa ja laitoksen toiminnan suunnittelua. Jos yritys epäilee ympäristörikoksen tapahtuneen, asian sisäinen tutkinta on syytä käynnistää välittömästi”, Eveliina neuvoo.

Viivästykset rakennushankkeissa ovat tavallisia – ennalta varautuminen kannattaa

Energiamurrosta ja uusiutuvan energian hankkeita on Pohjoismaissa edistetty viime vuosina aktiivisesti, mutta monissa laitoshankkeissa yritykset ovat uuden edessä. Uuden teknologian kokeileminen ja käyttöönotto vievät oman aikansa, ja siksi viivästyksiin on hyvä varautua.

”Vihreän siirtymän rakennushankkeisiin voi usein liittyä uutta teknologiaa, jolloin esimerkiksi käyttöönottoon menevää aikaa on vaikea ennakoida. Tällöin myös viivästysten riski kasvaa. Viivästysten mahdollisuutta on vaikea poistaa, mutta siihen liittyviä riskejä voidaan hallita hyvin laadituilla sopimuksilla, joissa hankkeen erityispiirteet on huomioitu. Viiveiden riskinhallinta edellyttää aktiivisuutta myös sopimuksen aikana: tehokas vaatimustenhallinta, johon kuuluvat muun muassa reklamaatiot, oikeuksien varaukset ja tapahtumien selkeä kirjaaminen, voi parhaassa tapauksessa estää riitojen syntymistä ja parantaa menestymismahdollisuuksia, mikäli asia ratkaistaan oikeudessa tai välimiesmenettelyssä”, Jerker tiivistää.

Uusia osakkaitamme yhdistää monipuolinen kokemus infrastruktuuri- ja laitoshankkeiden suunnittelusta ja luvituksesta, hankkeisiin liittyvästä projektijuridiikasta sekä riidanratkaisusta ja rikosasioiden hoidosta. Kokemus eri kokoisista infrastruktuuri- ja laitoshankkeista antaa Castrén & Snellmanin asiantuntijoille mahdollisuuden ennakoida ja löytää ratkaisuja hankkeen suunnittelu-, rakennus- ja toimintavaiheen aikana esiin nouseviin juridisiin haasteisiin.

”Kaikki liikejuridiikan palvelut kattavan palvelutarjoamamme turvin pystymme tukemaan asiakkaitamme erilaisissa liike-elämän riskinhallintaan liittyvissä kysymyksissä, hallintoprosesseissa sekä riita- ja rikosasioissa”, osakkaat kiteyttävät.

Uusimmat referenssit

Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustimme Swedbank AB:tä (publ) suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoituksessa. Kiinteistösalkku on Trophin suomalaisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Trophi on Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakauppavetoisiin vähittäiskauppakiinteistöihin keskittyvä kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistösalkkuun kuuluu 278 kohdetta Ruotsissa ja Suomessa. Suomi on Trophille edelleen kehittyvä ja strategisesti tärkeä markkina, ja sen osuus yhtiön vuokratuotoista ja kiinteistöjen arvosta on noin 30 prosenttia. 
Julkaistu 17.7.2026
Toimimme HANZA:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat. Järjestely toteutetaan liiketoiminta- ja osakekauppana, ja se kattaa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat Suomessa sekä kahden virolaisen ja kahden puolalaisen tytäryhtiön osakkeet. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 viimeisen neljänneksen aikana.  Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. HANZA:lla on noin 5 000 työntekijää, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. Avustamme HANZA:a tässä transaktiossa yhteistyössä ruotsalaisen asianajotoimisto Lindahlin kanssa.
Julkaistu 15.7.2026