2.1.2017

Työlainsäädäntö uudistuu 1.1.2017 alkaen – muutoksia sekä työnantajille että työntekijöille

Alkanut vuosi tuo mukanaan useita uudistuksia erityisesti työsopimuslakiin, yhteistoimintalakiin ja työterveyshuoltolakiin.  

Pidentynyt koeajan enimmäiskesto

Koeajan sallittu enimmäiskesto on ollut pääsääntöisesti neljä kuukautta. Vuoden alusta lukien enimmäiskesto pidentyi kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä on koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, mutta kuitenkin aina enintään 6 kuukautta.

Muutokset kannattaa huomioida työpaikan työsopimuspohjissa ja ohjeistuksissa. Jos soveltuva työehtosopimus sisältää nimenomaisia määräyksiä koeajan pituudesta, ne tulisi jatkossakin ottaa huomioon lakimuutoksesta huolimatta.  

Määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytykset pitkäaikaistyöttömien kohdalla

Määräaikainen työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta solmia vain perustellusta syystä, kuten esimerkiksi sijaisuuden johdosta. Vuoden alusta lähtien pitkäaikaistyötön voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Edellytyksenä on, että palkattava henkilö on työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella ollut työtön työnhakija yhtäjaksoisesti edellisen 12 kuukauden ajan. Tällaisen määräaikaisen työsopimuksen sallittu enimmäiskesto on yksi vuosi. Mahdollista on myös tehdä enintään kolme lyhyempää määräaikaista työsopimusta, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.

Takaisinottovelvollisuus lyhentynyt neljään kuukauteen

Työnantajan takaisinottovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta tarjota työtä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Vuoden 2017 alusta lukien takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Jos irtisanotun työntekijän työsuhde oli jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturva ja oikeus työterveyshuoltoon

Työnantaja, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on jatkossa velvollinen tarjoamaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille mahdollisuuden osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päätyttyä, ja sen tulee arvoltaan vastata irtisanotun työntekijän kuukausipalkkaa tai työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota riippuen siitä, kumpi on suurempi. Koulutuksen tai valmennuksen järjestämistä koskevat periaatteet tulee sisällyttää yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.

Lisäksi säännöllisesti vähintään 30 työntekijää työllistävällä työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotuille työntekijöille työterveyshuolto, kunnes he työllistyvät uudelleen, mutta kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisen jälkeen.

Edellytyksenä molemmille uusille velvoitteille on, että irtisanotun työntekijän työsuhde kyseiseen työnantajaan on kestänyt päättymiseen mennessä vähintään 5 vuotta.

Yhdenvertaisuussuunnitelma oltava valmis  

Tammikuussa 2015 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa säännöllisesti vähintään 30 henkilöä työllistävät työnantajat laatimaan työpaikalle suunnitelman henkilöstön yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla oma erillinen suunnitelmansa, tai se voidaan laatia osana työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa tai yhteistoimintalain mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista koski kahden vuoden siirtymäaika, joka umpeutui 31.12.2016. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelman tuli olla valmis ja henkilöstön kanssa käsitelty 1.1.2017 mennessä. 

Uusimmat referenssit

Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026