Alkanut vuosi tuo mukanaan useita uudistuksia erityisesti työsopimuslakiin, yhteistoimintalakiin ja työterveyshuoltolakiin.
2.1.2017
Työlainsäädäntö uudistuu 1.1.2017 alkaen – muutoksia sekä työnantajille että työntekijöille
Pidentynyt koeajan enimmäiskesto
Koeajan sallittu enimmäiskesto on ollut pääsääntöisesti neljä kuukautta. Vuoden alusta lukien enimmäiskesto pidentyi kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä on koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, mutta kuitenkin aina enintään 6 kuukautta.
Muutokset kannattaa huomioida työpaikan työsopimuspohjissa ja ohjeistuksissa. Jos soveltuva työehtosopimus sisältää nimenomaisia määräyksiä koeajan pituudesta, ne tulisi jatkossakin ottaa huomioon lakimuutoksesta huolimatta.
Määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytykset pitkäaikaistyöttömien kohdalla
Määräaikainen työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta solmia vain perustellusta syystä, kuten esimerkiksi sijaisuuden johdosta. Vuoden alusta lähtien pitkäaikaistyötön voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Edellytyksenä on, että palkattava henkilö on työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella ollut työtön työnhakija yhtäjaksoisesti edellisen 12 kuukauden ajan. Tällaisen määräaikaisen työsopimuksen sallittu enimmäiskesto on yksi vuosi. Mahdollista on myös tehdä enintään kolme lyhyempää määräaikaista työsopimusta, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.
Takaisinottovelvollisuus lyhentynyt neljään kuukauteen
Työnantajan takaisinottovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta tarjota työtä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Vuoden 2017 alusta lukien takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Jos irtisanotun työntekijän työsuhde oli jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.
Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturva ja oikeus työterveyshuoltoon
Työnantaja, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on jatkossa velvollinen tarjoamaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille mahdollisuuden osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päätyttyä, ja sen tulee arvoltaan vastata irtisanotun työntekijän kuukausipalkkaa tai työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota riippuen siitä, kumpi on suurempi. Koulutuksen tai valmennuksen järjestämistä koskevat periaatteet tulee sisällyttää yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.
Lisäksi säännöllisesti vähintään 30 työntekijää työllistävällä työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotuille työntekijöille työterveyshuolto, kunnes he työllistyvät uudelleen, mutta kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisen jälkeen.
Edellytyksenä molemmille uusille velvoitteille on, että irtisanotun työntekijän työsuhde kyseiseen työnantajaan on kestänyt päättymiseen mennessä vähintään 5 vuotta.
Yhdenvertaisuussuunnitelma oltava valmis
Tammikuussa 2015 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa säännöllisesti vähintään 30 henkilöä työllistävät työnantajat laatimaan työpaikalle suunnitelman henkilöstön yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla oma erillinen suunnitelmansa, tai se voidaan laatia osana työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa tai yhteistoimintalain mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista koski kahden vuoden siirtymäaika, joka umpeutui 31.12.2016. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelman tuli olla valmis ja henkilöstön kanssa käsitelty 1.1.2017 mennessä.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Efima – Tekoälyliiketoiminnan myynti
Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella.
Julkaistu 21.9.2026
Neoen – Datakeskuksen myynti
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation.
Julkaistu 17.9.2026
Jolt Capital ja Tesi – Sijoitus VEV:iin
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä – Immateriaalioikeudelliset asiat
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Julkaistu 9.9.2026