19.2.2019

Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin säännöt päivittyivät

Uusien tuulivoimahankkeiden kevennetyt säännöt tulivat voimaan 1.2.2019. Lakimuutosten myötä on mahdollista rakentaa nimellisteholtaan entistä suurempia tuulivoimaloita ilman ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Eduskunta hyväksyi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisen 14.12.2018 (muutossäädös 126/2019). Kevennetyn sääntelyn oli tarkoitus tulla voimaan jo 1.1.2019, mutta eduskunnan myöhäisestä hyväksynnästä johtuen tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen vasta 18.1.2019.

Helmikuun 2019 alusta lähtien nimellisteholtaan enintään 45 megawatin tuulivoimalat on vapautettu YVA-menettelystä YVA-lain liitteen 1 nojalla. Raja oli aiemmin 30 megawattia. Voimalaitosten määrää koskeva raja pysyy ennallaan, sillä tehosta riippumatta YVA-menettelyä vaaditaan edelleen hankkeissa, joissa lai-toksia on enemmän kuin yhdeksän.

Tuulivoimalatekniikka on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Lakimuutos tuo YVA-lainsäädännön tekniikan kehityksen tasalle.

Uudet rajat koskevat uusien hankkeiden lisäksi jo aloitettuja hankkeita, jos niihin tulee huomattavia muu-toksia. Uusia sääntöjä ei sovelleta hankkeisiin, joissa YVA-menettely on aloitettu ennen 1.2.2019 ja toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut YVA-ohjelmasta YVA-lain 17 §:n mukaisesti. Niitä ei myöskään sovelleta yksittäistapauksiin, joissa YVA-viranomainen on päättänyt, että arviointi on välttämätön voimalaitosten määrästä tai tehosta riippumatta, eikä hankkeisiin, joissa YVA-menettely on suoritettu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026
Avustimme Plastep Oy:tä ja sen osakkeenomistajia FinnProfiles Oy:n ostaessa yrityksen koko osakekannan. Yrityskauppa vahvistaa FinnProfilesin asemaa pohjoismaisena tiivistys- ja eristeratkaisujen asiantuntijana sekä laajentaa yhtiön osaamista muovituotteiden ja teknisten komponenttien valmistuksessa. Plastep on vuonna 2001 perustettu Etelä-Savossa kotipaikkaansa pitävä vaativien ja teknisten muoviosien suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut sopimusvalmistaja, jonka liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa.
Julkaistu 18.2.2026