4.5.2015

Muutoksia vakuutusyhtiölakiin – Solvenssi II:n täytäntöönpano Suomessa

Vanha eduskunta hyväksyi viime töikseen muutoksia vakuutusyhtiölakiin ja eräisiin siihen liittyviin lakeihin (säädöskokoelma 303–314/2015 ja HE 344/2014 vp). Muutoksilla pannaan täytäntöön vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettu Solvenssi II ‑direktiivi (2009/138/EY).

Direktiivillä pyritään yhtenäistämään vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä koskevaa sääntelyä EU-tasolla sekä lisäämään läpinäkyvyyttä ja vakautta vakuutussektorilla.

Muutokset tulevat voimaan erillisen voimaanpanolain mukaan pääosin 1.1.2016. Osa Solvenssi II ‑direktiivistä saatettiin voimaan Suomessa jo viime vuonna niin sanotulla Solvenssi 1,5 ‑paketilla, joka koski erityisesti vakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämistä.

Pienille vakuutusyhtiöille uudet määritelmät

Vakuutusyhtiölakiin lisätään nyt uusia määritelmiä muun muassa pienistä vakuutusyhtiöistä. Pienen vakuutusyhtiön määritelmä vastaa Solvenssi II -direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle koon perusteella rajattujen yritysten määritelmää.

Pienellä vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka

Suomessa on otettu lähtökohdaksi se, että vakuutettujen etujen turvaamiseksi pieniin vakuutusyhtiöihin sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutusyhtiölain säännöksiä, vaikka Solvenssi II -direktiivi mahdollistaisi sen, että pienet vakuutusyhtiöt voisivat toimia jopa ilman toimilupaa.

Vakuutusyhtiölakiin lisättiin kuitenkin pienten vakuutusyhtiöiden oikeus olla noudattamatta Solvenssi II ‑direktiiviä täydentävää ja yksityiskohtaista komission asetusta ja teknisiä standardeja niiltä osin, kuin asetuksen säännökset liittyvät vakuutusyhtiölaissa määriteltyihin hallintojärjestelmää tai tietojen julkistamista koskeviin säännöksiin. Lisäksi vakuutusyhtiölakiin lisättiin tasoitusmäärän osalta omat säännöt pienille vakuutusyhtiöille.

Vakavaraisuudelle uudet säännöt

Voimassa olevan vakuutusyhtiölain vakavaraisuusvaatimukset korvataan uusilla Solvenssi II -direktiivin mukaisilla säännöillä. Vakuutusyhtiöitä tulee koskemaan kaksi pääomavaatimusta: vakavaraisuuspääomavaatimus ja vähimmäispääomavaatimus. Pääomavaatimusten laskennassa otetaan huomioon kaikki olennaiset vakuutusyhtiöön kohdistuvat riskit, ja niiden tarkastelujakso on 12 kuukautta. Vakuutusyhtiön on täytettävä uuden lainsäädännön mukaiset pääomavaatimukset riittävän hyvälaatuisella omalla varallisuudella.

Sääntelyn mukaisesti laskettavan euromääräisen vähimmäispääomavaatimuksen alittumisen katsotaan vaarantavan huomattavasti vakuutettuja etuja. Siksi alittuminen johtaa vakuutusyhtiön velvollisuuteen laatia tervehdyttämis- ja rahoitussuunnitelma sekä viranomaisten pakkokeinoihin, kuten Finanssivalvonnan määräämään luovutus- ja panttauskieltoon.

Tasoitusmäärän sääntely muuttuu 

Vakuutusyhtiön tasoitusmäärää koskeva sääntely muuttuu merkittävästi. Tasoitusmäärällä on Suomessa varauduttu runsasvahinkoisiin vuosiin ja tasattu vuosien välistä vaihtelua. Se on muodostanut merkittävän osan vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuudesta. Tasoitusmäärä säilytetään uudessa lainsäädännössä, mutta sitä on muokattu vastaamaan Solvenssi II ‑direktiivin vaatimuksia. Henkivakuutusyhtiöiltä ei enää vaadita tasoitusmäärää.

Vahinkovakuutusyhtiöiden tasoitusmäärälle asetetaan tavoitemäärä, joka mitoitetaan vakuutusliikkeeseen liittyviä riskejä vastaavaksi. Tasoitusmäärällä on myös enimmäismäärä, joka on neljä kertaa tavoitemäärän suuruinen. Henkivakuutusyhtiön nykyinen tasoitusmäärä ja vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärän enimmäismäärän ylittävä osa on purettava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä.

Vakuutusyhtiöiden valvonta muuttuu 

Myös vakuutusyhtiöiden valvontaa koskevia säännöksiä muutettiin. Laissa täsmennetään muun muassa yleisiä periaatteita, joihin Finanssivalvonta kiinnittää huomiota valvontaa suorittaessaan. Periaatteellisesti merkittävin muutos koskee mahdollisuutta lisäpääoman asettamiseen eli vakuutusyhtiön vakavaraisuuspääomavaatimuksen korottamiseen. Uudistetun lain mukaan Finanssivalvonta voi poikkeustapauksessa vahvistaa vakuutusyhtiölle vakavaraisuuspääomavaatimuksen korotuksen. Lisäksi lakiin on lisätty Solvenssi II:n mukaiset säännökset vakuutusyritysryhmän valvonnasta.

Vakavaraisuudesta ja taloudellisesta asemasta on tiedotettava 

Viimeisimpänä merkittävänä muutoksena vakuutusyhtiölakiin lisätään uusi luku vakavaraisuudesta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistamisesta. Vakuutusyhtiöllä on uudistetun lain mukaan velvollisuus julkistaa kertomus vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan vuosittain ja silloin, kun yhtiön toiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia.

Run off -yhtiöille mahdollisuus jäädä Solvenssi II:n ulkopuolelle 

Vakuutusyhtiö, joka on lopettanut uusien vakuutusten myöntämisen ja siirtynyt run-off‑tilaan 1.1.2016 mennessä, voi Finanssivalvonnalle tehdyn ilmoituksen perusteella noudattaa vanhan lain säännöksiä, jos yhtiö hallinnoi vanhaa vakuutuskantaa lopettaakseen toimintansa 31.12.2018 mennessä tai jos vakuutusyhtiö on selvitystilamenettelyssä ja selvitysmies on valittu.

 

Lue lisää Vakuutus-palvelustamme.

Uusimmat referenssit

Avustimme Suomen Autohuolto Oy:n osakkeenomistajia heidän myydessä yhtiön koko osakekannan SAKA Finland Group Oy:lle. Suomen Autohuolto -konserni on yksi Suomen suurimmista autojen merkkihuoltoon keskittyvistä yrityksistä ja sillä on toimipisteitä Oulussa, Tampereella ja heinäkuusta eteenpäin myös Järvenpäässä. Kaupan lopullinen voimaantulo edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hyväksyntää.
Julkaistu 26.6.2026
Järjestimme Luonnonvarakeskuksen (Luke) juristeille kaksi heille räätälöityä tekoälytyöpajaa. Keskustelimme tekoälymurroksesta ja sen vaikutuksista juristien ajatusmalleihin ja työtapoihin sekä tarjosimme osallistujille käytännönläheisiä ratkaisuja oman työnsä tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen Legoran avulla. Tekoälyyn erikoistuneet juristimme valmistelivat työpajoja varten Lukelle räätälöityjä ja julkishallinnon tarpeisiin soveltuvia käyttötapauksia, jotka Luke sai työpajojen jälkeen omaan käyttöönsä. Käyttötapaukset kattoivat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: miten oikeuslähteitä ja organisaation omaa dataa hyödynnetään tekoälytulosten maksimoimisessa miten tekoälytyönkulkuja rakennetaan ja hyödynnetään miten sopimusten luonnostelua ison asiakirjamassan pohjalta tehostetaan tekoälyn avulla. Työpajoissa heräsi monipuolista keskustelua tekoälyn roolista ja hyödyistä juristin työtehtävissä. Osallistujat arvostivat sitä, miten ymmärrettävästi ja kattavasti asiantuntijamme osasivat esitellä tekoälyn luonnetta ja sen hyötyjä juuri juridisessa kontekstissa. ”Työpajat tukivat erinomaisesti Luken tavoitetta hyödyntää tekoälyä hallitusti ja toivat konkreettisia käytännön oppeja heti hyödynnettäväksi”, sanoo Luken hallintojohtaja Hannu Laitinen.
Julkaistu 26.6.2026
Avustimme menestyksekkäästi suomalaista rakennuttajakonsulttiyhtiötä ja sen palveluksessa ollutta turvallisuuskoordinaattoria häneen kohdistuneessa työturvallisuusrikossyytteessä. Syyttäjä vaati rangaistusta väitetystä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syyte koski putoamistapaturmaa rakennustyömaalla, jossa asiakkaamme toimi rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina. Selvitimme turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien rajat suhteessa päätoteuttajan vastuuseen sekä sen, miten asiakkaamme oli käytännössä huolehtinut kaikista hänelle kuuluvista tehtävistä. Osoitimme, että asiakkaamme oli toiminut huolellisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen osalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi asiakkaaseemme kohdistetun syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkaamme oli turvallisuuskoordinaattorina asianmukaisesti huolehtinut rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuustehtävistä rakennushankkeen suunnittelussa ja valmistelussa eikä ollut tietoinen työmaalla havaitusta putoamissuojauspuutteesta. Tuomio on asiakkaamme osalta lainvoimainen.
Julkaistu 22.6.2026
Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä taloushallintopalveluliiketoimintansa Rantalaiselle osana strategista keskittymistään täysin liiketoimintasovellusten ja data- ja tekoälyratkaisujen toimittamiseen. Kaupan myötä taloushallintopalveluiden asiakassopimukset ja 65 palveluiden parissa työskentelevää asiantuntijaa siirtyvät Rantalaiselle. Liiketoimintakauppa toteutetaan liikkeenluovutuksena ja asiantuntijat siirtyvät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella.
Julkaistu 12.6.2026