4.5.2015

Muutoksia vakuutusyhtiölakiin – Solvenssi II:n täytäntöönpano Suomessa

Vanha eduskunta hyväksyi viime töikseen muutoksia vakuutusyhtiölakiin ja eräisiin siihen liittyviin lakeihin (säädöskokoelma 303–314/2015 ja HE 344/2014 vp). Muutoksilla pannaan täytäntöön vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettu Solvenssi II ‑direktiivi (2009/138/EY).

Direktiivillä pyritään yhtenäistämään vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä koskevaa sääntelyä EU-tasolla sekä lisäämään läpinäkyvyyttä ja vakautta vakuutussektorilla.

Muutokset tulevat voimaan erillisen voimaanpanolain mukaan pääosin 1.1.2016. Osa Solvenssi II ‑direktiivistä saatettiin voimaan Suomessa jo viime vuonna niin sanotulla Solvenssi 1,5 ‑paketilla, joka koski erityisesti vakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämistä.

Pienille vakuutusyhtiöille uudet määritelmät

Vakuutusyhtiölakiin lisätään nyt uusia määritelmiä muun muassa pienistä vakuutusyhtiöistä. Pienen vakuutusyhtiön määritelmä vastaa Solvenssi II -direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle koon perusteella rajattujen yritysten määritelmää.

Pienellä vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka

Suomessa on otettu lähtökohdaksi se, että vakuutettujen etujen turvaamiseksi pieniin vakuutusyhtiöihin sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutusyhtiölain säännöksiä, vaikka Solvenssi II -direktiivi mahdollistaisi sen, että pienet vakuutusyhtiöt voisivat toimia jopa ilman toimilupaa.

Vakuutusyhtiölakiin lisättiin kuitenkin pienten vakuutusyhtiöiden oikeus olla noudattamatta Solvenssi II ‑direktiiviä täydentävää ja yksityiskohtaista komission asetusta ja teknisiä standardeja niiltä osin, kuin asetuksen säännökset liittyvät vakuutusyhtiölaissa määriteltyihin hallintojärjestelmää tai tietojen julkistamista koskeviin säännöksiin. Lisäksi vakuutusyhtiölakiin lisättiin tasoitusmäärän osalta omat säännöt pienille vakuutusyhtiöille.

Vakavaraisuudelle uudet säännöt

Voimassa olevan vakuutusyhtiölain vakavaraisuusvaatimukset korvataan uusilla Solvenssi II -direktiivin mukaisilla säännöillä. Vakuutusyhtiöitä tulee koskemaan kaksi pääomavaatimusta: vakavaraisuuspääomavaatimus ja vähimmäispääomavaatimus. Pääomavaatimusten laskennassa otetaan huomioon kaikki olennaiset vakuutusyhtiöön kohdistuvat riskit, ja niiden tarkastelujakso on 12 kuukautta. Vakuutusyhtiön on täytettävä uuden lainsäädännön mukaiset pääomavaatimukset riittävän hyvälaatuisella omalla varallisuudella.

Sääntelyn mukaisesti laskettavan euromääräisen vähimmäispääomavaatimuksen alittumisen katsotaan vaarantavan huomattavasti vakuutettuja etuja. Siksi alittuminen johtaa vakuutusyhtiön velvollisuuteen laatia tervehdyttämis- ja rahoitussuunnitelma sekä viranomaisten pakkokeinoihin, kuten Finanssivalvonnan määräämään luovutus- ja panttauskieltoon.

Tasoitusmäärän sääntely muuttuu 

Vakuutusyhtiön tasoitusmäärää koskeva sääntely muuttuu merkittävästi. Tasoitusmäärällä on Suomessa varauduttu runsasvahinkoisiin vuosiin ja tasattu vuosien välistä vaihtelua. Se on muodostanut merkittävän osan vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuudesta. Tasoitusmäärä säilytetään uudessa lainsäädännössä, mutta sitä on muokattu vastaamaan Solvenssi II ‑direktiivin vaatimuksia. Henkivakuutusyhtiöiltä ei enää vaadita tasoitusmäärää.

Vahinkovakuutusyhtiöiden tasoitusmäärälle asetetaan tavoitemäärä, joka mitoitetaan vakuutusliikkeeseen liittyviä riskejä vastaavaksi. Tasoitusmäärällä on myös enimmäismäärä, joka on neljä kertaa tavoitemäärän suuruinen. Henkivakuutusyhtiön nykyinen tasoitusmäärä ja vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärän enimmäismäärän ylittävä osa on purettava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä.

Vakuutusyhtiöiden valvonta muuttuu 

Myös vakuutusyhtiöiden valvontaa koskevia säännöksiä muutettiin. Laissa täsmennetään muun muassa yleisiä periaatteita, joihin Finanssivalvonta kiinnittää huomiota valvontaa suorittaessaan. Periaatteellisesti merkittävin muutos koskee mahdollisuutta lisäpääoman asettamiseen eli vakuutusyhtiön vakavaraisuuspääomavaatimuksen korottamiseen. Uudistetun lain mukaan Finanssivalvonta voi poikkeustapauksessa vahvistaa vakuutusyhtiölle vakavaraisuuspääomavaatimuksen korotuksen. Lisäksi lakiin on lisätty Solvenssi II:n mukaiset säännökset vakuutusyritysryhmän valvonnasta.

Vakavaraisuudesta ja taloudellisesta asemasta on tiedotettava 

Viimeisimpänä merkittävänä muutoksena vakuutusyhtiölakiin lisätään uusi luku vakavaraisuudesta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistamisesta. Vakuutusyhtiöllä on uudistetun lain mukaan velvollisuus julkistaa kertomus vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan vuosittain ja silloin, kun yhtiön toiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia.

Run off -yhtiöille mahdollisuus jäädä Solvenssi II:n ulkopuolelle 

Vakuutusyhtiö, joka on lopettanut uusien vakuutusten myöntämisen ja siirtynyt run-off‑tilaan 1.1.2016 mennessä, voi Finanssivalvonnalle tehdyn ilmoituksen perusteella noudattaa vanhan lain säännöksiä, jos yhtiö hallinnoi vanhaa vakuutuskantaa lopettaakseen toimintansa 31.12.2018 mennessä tai jos vakuutusyhtiö on selvitystilamenettelyssä ja selvitysmies on valittu.

 

Lue lisää Vakuutus-palvelustamme.

Uusimmat referenssit

Avustimme Marina Groupiin kuuluvaa Hopeasalmen Telakka Oy:tä Iisiveneilyn ja Porvoon Venekorjaamon yritysostoissa. Yritysostot ovat osa Marina Groupin laajentumista Suomen venesatama- ja telakkamarkkinaan sekä vahvistavat sen asemaa Quattro Marine -brändin alla. Yritysostojen jälkeen Quattro Marinen Suomen toiminnot muodostuvat Hopeasalmen Telakasta, joka operoi telakoita Helsingin Mustikkamaalla ja Porvoon Tolkkisissa, sekä Iisiveneilystä ja Porvoon Venekorjaamosta. Marina Group on venesatama- ja telakkapalveluita tarjoava konserni, jonka omistaa pääomasijoittaja Norvestor. Yhtiö on kasvanut nopeasti yritysostojen kautta Pohjoismaiden suurimmaksi veneilyalan palveluntarjoajaksi hankittuaan noin vuoden aikana 24 venesatamaa ja telakkaa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa .
Julkaistu 24.8.2026
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi. 
Julkaistu 19.8.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026