4.5.2015

Muutoksia vakuutusyhtiölakiin – Solvenssi II:n täytäntöönpano Suomessa

Vanha eduskunta hyväksyi viime töikseen muutoksia vakuutusyhtiölakiin ja eräisiin siihen liittyviin lakeihin (säädöskokoelma 303–314/2015 ja HE 344/2014 vp). Muutoksilla pannaan täytäntöön vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettu Solvenssi II ‑direktiivi (2009/138/EY).

Direktiivillä pyritään yhtenäistämään vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä koskevaa sääntelyä EU-tasolla sekä lisäämään läpinäkyvyyttä ja vakautta vakuutussektorilla.

Muutokset tulevat voimaan erillisen voimaanpanolain mukaan pääosin 1.1.2016. Osa Solvenssi II ‑direktiivistä saatettiin voimaan Suomessa jo viime vuonna niin sanotulla Solvenssi 1,5 ‑paketilla, joka koski erityisesti vakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämistä.

Pienille vakuutusyhtiöille uudet määritelmät

Vakuutusyhtiölakiin lisätään nyt uusia määritelmiä muun muassa pienistä vakuutusyhtiöistä. Pienen vakuutusyhtiön määritelmä vastaa Solvenssi II -direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle koon perusteella rajattujen yritysten määritelmää.

Pienellä vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka

Suomessa on otettu lähtökohdaksi se, että vakuutettujen etujen turvaamiseksi pieniin vakuutusyhtiöihin sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutusyhtiölain säännöksiä, vaikka Solvenssi II -direktiivi mahdollistaisi sen, että pienet vakuutusyhtiöt voisivat toimia jopa ilman toimilupaa.

Vakuutusyhtiölakiin lisättiin kuitenkin pienten vakuutusyhtiöiden oikeus olla noudattamatta Solvenssi II ‑direktiiviä täydentävää ja yksityiskohtaista komission asetusta ja teknisiä standardeja niiltä osin, kuin asetuksen säännökset liittyvät vakuutusyhtiölaissa määriteltyihin hallintojärjestelmää tai tietojen julkistamista koskeviin säännöksiin. Lisäksi vakuutusyhtiölakiin lisättiin tasoitusmäärän osalta omat säännöt pienille vakuutusyhtiöille.

Vakavaraisuudelle uudet säännöt

Voimassa olevan vakuutusyhtiölain vakavaraisuusvaatimukset korvataan uusilla Solvenssi II -direktiivin mukaisilla säännöillä. Vakuutusyhtiöitä tulee koskemaan kaksi pääomavaatimusta: vakavaraisuuspääomavaatimus ja vähimmäispääomavaatimus. Pääomavaatimusten laskennassa otetaan huomioon kaikki olennaiset vakuutusyhtiöön kohdistuvat riskit, ja niiden tarkastelujakso on 12 kuukautta. Vakuutusyhtiön on täytettävä uuden lainsäädännön mukaiset pääomavaatimukset riittävän hyvälaatuisella omalla varallisuudella.

Sääntelyn mukaisesti laskettavan euromääräisen vähimmäispääomavaatimuksen alittumisen katsotaan vaarantavan huomattavasti vakuutettuja etuja. Siksi alittuminen johtaa vakuutusyhtiön velvollisuuteen laatia tervehdyttämis- ja rahoitussuunnitelma sekä viranomaisten pakkokeinoihin, kuten Finanssivalvonnan määräämään luovutus- ja panttauskieltoon.

Tasoitusmäärän sääntely muuttuu 

Vakuutusyhtiön tasoitusmäärää koskeva sääntely muuttuu merkittävästi. Tasoitusmäärällä on Suomessa varauduttu runsasvahinkoisiin vuosiin ja tasattu vuosien välistä vaihtelua. Se on muodostanut merkittävän osan vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuudesta. Tasoitusmäärä säilytetään uudessa lainsäädännössä, mutta sitä on muokattu vastaamaan Solvenssi II ‑direktiivin vaatimuksia. Henkivakuutusyhtiöiltä ei enää vaadita tasoitusmäärää.

Vahinkovakuutusyhtiöiden tasoitusmäärälle asetetaan tavoitemäärä, joka mitoitetaan vakuutusliikkeeseen liittyviä riskejä vastaavaksi. Tasoitusmäärällä on myös enimmäismäärä, joka on neljä kertaa tavoitemäärän suuruinen. Henkivakuutusyhtiön nykyinen tasoitusmäärä ja vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärän enimmäismäärän ylittävä osa on purettava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä.

Vakuutusyhtiöiden valvonta muuttuu 

Myös vakuutusyhtiöiden valvontaa koskevia säännöksiä muutettiin. Laissa täsmennetään muun muassa yleisiä periaatteita, joihin Finanssivalvonta kiinnittää huomiota valvontaa suorittaessaan. Periaatteellisesti merkittävin muutos koskee mahdollisuutta lisäpääoman asettamiseen eli vakuutusyhtiön vakavaraisuuspääomavaatimuksen korottamiseen. Uudistetun lain mukaan Finanssivalvonta voi poikkeustapauksessa vahvistaa vakuutusyhtiölle vakavaraisuuspääomavaatimuksen korotuksen. Lisäksi lakiin on lisätty Solvenssi II:n mukaiset säännökset vakuutusyritysryhmän valvonnasta.

Vakavaraisuudesta ja taloudellisesta asemasta on tiedotettava 

Viimeisimpänä merkittävänä muutoksena vakuutusyhtiölakiin lisätään uusi luku vakavaraisuudesta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistamisesta. Vakuutusyhtiöllä on uudistetun lain mukaan velvollisuus julkistaa kertomus vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan vuosittain ja silloin, kun yhtiön toiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia.

Run off -yhtiöille mahdollisuus jäädä Solvenssi II:n ulkopuolelle 

Vakuutusyhtiö, joka on lopettanut uusien vakuutusten myöntämisen ja siirtynyt run-off‑tilaan 1.1.2016 mennessä, voi Finanssivalvonnalle tehdyn ilmoituksen perusteella noudattaa vanhan lain säännöksiä, jos yhtiö hallinnoi vanhaa vakuutuskantaa lopettaakseen toimintansa 31.12.2018 mennessä tai jos vakuutusyhtiö on selvitystilamenettelyssä ja selvitysmies on valittu.

 

Lue lisää Vakuutus-palvelustamme.

Uusimmat referenssit

Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Avustimme Kiwaa Sertio Oy:n hankinnassa. Sertio on suomalainen ilmoitettu laitos, jonka viranomainen on nimennyt in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista annetun EU-asetuksen (IVDR) nojalla. Yhtiö tarjoaa IVDR:n mukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluita. Kiwa on yksi maailman johtavista testaus-, tarkastus- ja sertifiointiyrityksistä, joka toimii yli 35 maassa.
Julkaistu 7.5.2026
Avustimme Metsäkonepalvelu Oy:tä sen ostaessa puunkorjuupalveluliiketoimintaa harjoittavan Junnonen Forest Oy:n koko osakekannan sekä Lamerit Oy:n puunkorjuupalveluliiketoiminnan. Yrityskauppa tukee Metsäkonepalvelu Oy:n kasvustrategiaa ja vahvistaa yhtiön asemaa erityisesti Kaakkois-Suomessa. Metsäkonepalvelu on suomalaisen perheomisteisen teollisen omistajan A. Ahlström Oy:n portfolioyhtiö. Yhtiö tuottaa koneellisen puunkorjuun palveluita metsäalan yrityksille, suurille yksityisille metsänomistajille ja julkiselle sektorille Suomessa ja Ruotsissa. Metsäkonepalvelu-konsernin palveluksessa on lähes kaksisataa metsäalan ammattilaista. 
Julkaistu 6.5.2026
Toimimme Scanrecon suomalaisena neuvonantajana sen hankkiessa CrossControlin. Ruotsalainen asianajotoimisto Mannheimer Swartling toimi Scanrecon pääneuvonantajana. CrossControl on Ruotsissa perustettu huipputeknologian toimittaja, joka tarjoaa edistyksellisiä näyttötietokoneita ja ajoneuvojen keskusohjausratkaisuja teollisuusajoneuvoihin ja -koneisiin. Scanreco on maailman johtava ammattikäyttöön tarkoitettujen radio-ohjausjärjestelmien toimittaja kansainvälisille kone-, raskaan kaluston ja nosturivalmistajille. Konsernin palveluksessa on noin 600 työntekijää, ja sen vuotuinen liikevaihto on noin 1,4 miljardia Ruotsin kruunua.
Julkaistu 5.5.2026