Vanha eduskunta hyväksyi viime töikseen muutoksia vakuutusyhtiölakiin ja eräisiin siihen liittyviin lakeihin (säädöskokoelma 303–314/2015 ja HE 344/2014 vp). Muutoksilla pannaan täytäntöön vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettu Solvenssi II ‑direktiivi (2009/138/EY).
4.5.2015
Muutoksia vakuutusyhtiölakiin – Solvenssi II:n täytäntöönpano Suomessa
Janne Lauha
Direktiivillä pyritään yhtenäistämään vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä koskevaa sääntelyä EU-tasolla sekä lisäämään läpinäkyvyyttä ja vakautta vakuutussektorilla.
Muutokset tulevat voimaan erillisen voimaanpanolain mukaan pääosin 1.1.2016. Osa Solvenssi II ‑direktiivistä saatettiin voimaan Suomessa jo viime vuonna niin sanotulla Solvenssi 1,5 ‑paketilla, joka koski erityisesti vakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämistä.
Pienille vakuutusyhtiöille uudet määritelmät
Vakuutusyhtiölakiin lisätään nyt uusia määritelmiä muun muassa pienistä vakuutusyhtiöistä. Pienen vakuutusyhtiön määritelmä vastaa Solvenssi II -direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle koon perusteella rajattujen yritysten määritelmää.
Pienellä vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka
Suomessa on otettu lähtökohdaksi se, että vakuutettujen etujen turvaamiseksi pieniin vakuutusyhtiöihin sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutusyhtiölain säännöksiä, vaikka Solvenssi II -direktiivi mahdollistaisi sen, että pienet vakuutusyhtiöt voisivat toimia jopa ilman toimilupaa.
Vakuutusyhtiölakiin lisättiin kuitenkin pienten vakuutusyhtiöiden oikeus olla noudattamatta Solvenssi II ‑direktiiviä täydentävää ja yksityiskohtaista komission asetusta ja teknisiä standardeja niiltä osin, kuin asetuksen säännökset liittyvät vakuutusyhtiölaissa määriteltyihin hallintojärjestelmää tai tietojen julkistamista koskeviin säännöksiin. Lisäksi vakuutusyhtiölakiin lisättiin tasoitusmäärän osalta omat säännöt pienille vakuutusyhtiöille.
Vakavaraisuudelle uudet säännöt
Voimassa olevan vakuutusyhtiölain vakavaraisuusvaatimukset korvataan uusilla Solvenssi II -direktiivin mukaisilla säännöillä. Vakuutusyhtiöitä tulee koskemaan kaksi pääomavaatimusta: vakavaraisuuspääomavaatimus ja vähimmäispääomavaatimus. Pääomavaatimusten laskennassa otetaan huomioon kaikki olennaiset vakuutusyhtiöön kohdistuvat riskit, ja niiden tarkastelujakso on 12 kuukautta. Vakuutusyhtiön on täytettävä uuden lainsäädännön mukaiset pääomavaatimukset riittävän hyvälaatuisella omalla varallisuudella.
Sääntelyn mukaisesti laskettavan euromääräisen vähimmäispääomavaatimuksen alittumisen katsotaan vaarantavan huomattavasti vakuutettuja etuja. Siksi alittuminen johtaa vakuutusyhtiön velvollisuuteen laatia tervehdyttämis- ja rahoitussuunnitelma sekä viranomaisten pakkokeinoihin, kuten Finanssivalvonnan määräämään luovutus- ja panttauskieltoon.
Tasoitusmäärän sääntely muuttuu
Vakuutusyhtiön tasoitusmäärää koskeva sääntely muuttuu merkittävästi. Tasoitusmäärällä on Suomessa varauduttu runsasvahinkoisiin vuosiin ja tasattu vuosien välistä vaihtelua. Se on muodostanut merkittävän osan vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuudesta. Tasoitusmäärä säilytetään uudessa lainsäädännössä, mutta sitä on muokattu vastaamaan Solvenssi II ‑direktiivin vaatimuksia. Henkivakuutusyhtiöiltä ei enää vaadita tasoitusmäärää.
Vahinkovakuutusyhtiöiden tasoitusmäärälle asetetaan tavoitemäärä, joka mitoitetaan vakuutusliikkeeseen liittyviä riskejä vastaavaksi. Tasoitusmäärällä on myös enimmäismäärä, joka on neljä kertaa tavoitemäärän suuruinen. Henkivakuutusyhtiön nykyinen tasoitusmäärä ja vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärän enimmäismäärän ylittävä osa on purettava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä.
Vakuutusyhtiöiden valvonta muuttuu
Myös vakuutusyhtiöiden valvontaa koskevia säännöksiä muutettiin. Laissa täsmennetään muun muassa yleisiä periaatteita, joihin Finanssivalvonta kiinnittää huomiota valvontaa suorittaessaan. Periaatteellisesti merkittävin muutos koskee mahdollisuutta lisäpääoman asettamiseen eli vakuutusyhtiön vakavaraisuuspääomavaatimuksen korottamiseen. Uudistetun lain mukaan Finanssivalvonta voi poikkeustapauksessa vahvistaa vakuutusyhtiölle vakavaraisuuspääomavaatimuksen korotuksen. Lisäksi lakiin on lisätty Solvenssi II:n mukaiset säännökset vakuutusyritysryhmän valvonnasta.
Vakavaraisuudesta ja taloudellisesta asemasta on tiedotettava
Viimeisimpänä merkittävänä muutoksena vakuutusyhtiölakiin lisätään uusi luku vakavaraisuudesta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistamisesta. Vakuutusyhtiöllä on uudistetun lain mukaan velvollisuus julkistaa kertomus vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan vuosittain ja silloin, kun yhtiön toiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia.
Run off -yhtiöille mahdollisuus jäädä Solvenssi II:n ulkopuolelle
Vakuutusyhtiö, joka on lopettanut uusien vakuutusten myöntämisen ja siirtynyt run-off‑tilaan 1.1.2016 mennessä, voi Finanssivalvonnalle tehdyn ilmoituksen perusteella noudattaa vanhan lain säännöksiä, jos yhtiö hallinnoi vanhaa vakuutuskantaa lopettaakseen toimintansa 31.12.2018 mennessä tai jos vakuutusyhtiö on selvitystilamenettelyssä ja selvitysmies on valittu.
Lue lisää Vakuutus-palvelustamme.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026
Plastep – Osakekannan myynti
Avustimme Plastep Oy:tä ja sen osakkeenomistajia FinnProfiles Oy:n ostaessa yrityksen koko osakekannan. Yrityskauppa vahvistaa FinnProfilesin asemaa pohjoismaisena tiivistys- ja eristeratkaisujen asiantuntijana sekä laajentaa yhtiön osaamista muovituotteiden ja teknisten komponenttien valmistuksessa. Plastep on vuonna 2001 perustettu Etelä-Savossa kotipaikkaansa pitävä vaativien ja teknisten muoviosien suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut sopimusvalmistaja, jonka liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa.
Julkaistu 18.2.2026