4.5.2015

Muutoksia vakuutusyhtiölakiin – Solvenssi II:n täytäntöönpano Suomessa

Vanha eduskunta hyväksyi viime töikseen muutoksia vakuutusyhtiölakiin ja eräisiin siihen liittyviin lakeihin (säädöskokoelma 303–314/2015 ja HE 344/2014 vp). Muutoksilla pannaan täytäntöön vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettu Solvenssi II ‑direktiivi (2009/138/EY).

Direktiivillä pyritään yhtenäistämään vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä koskevaa sääntelyä EU-tasolla sekä lisäämään läpinäkyvyyttä ja vakautta vakuutussektorilla.

Muutokset tulevat voimaan erillisen voimaanpanolain mukaan pääosin 1.1.2016. Osa Solvenssi II ‑direktiivistä saatettiin voimaan Suomessa jo viime vuonna niin sanotulla Solvenssi 1,5 ‑paketilla, joka koski erityisesti vakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämistä.

Pienille vakuutusyhtiöille uudet määritelmät

Vakuutusyhtiölakiin lisätään nyt uusia määritelmiä muun muassa pienistä vakuutusyhtiöistä. Pienen vakuutusyhtiön määritelmä vastaa Solvenssi II -direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle koon perusteella rajattujen yritysten määritelmää.

Pienellä vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka

Suomessa on otettu lähtökohdaksi se, että vakuutettujen etujen turvaamiseksi pieniin vakuutusyhtiöihin sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutusyhtiölain säännöksiä, vaikka Solvenssi II -direktiivi mahdollistaisi sen, että pienet vakuutusyhtiöt voisivat toimia jopa ilman toimilupaa.

Vakuutusyhtiölakiin lisättiin kuitenkin pienten vakuutusyhtiöiden oikeus olla noudattamatta Solvenssi II ‑direktiiviä täydentävää ja yksityiskohtaista komission asetusta ja teknisiä standardeja niiltä osin, kuin asetuksen säännökset liittyvät vakuutusyhtiölaissa määriteltyihin hallintojärjestelmää tai tietojen julkistamista koskeviin säännöksiin. Lisäksi vakuutusyhtiölakiin lisättiin tasoitusmäärän osalta omat säännöt pienille vakuutusyhtiöille.

Vakavaraisuudelle uudet säännöt

Voimassa olevan vakuutusyhtiölain vakavaraisuusvaatimukset korvataan uusilla Solvenssi II -direktiivin mukaisilla säännöillä. Vakuutusyhtiöitä tulee koskemaan kaksi pääomavaatimusta: vakavaraisuuspääomavaatimus ja vähimmäispääomavaatimus. Pääomavaatimusten laskennassa otetaan huomioon kaikki olennaiset vakuutusyhtiöön kohdistuvat riskit, ja niiden tarkastelujakso on 12 kuukautta. Vakuutusyhtiön on täytettävä uuden lainsäädännön mukaiset pääomavaatimukset riittävän hyvälaatuisella omalla varallisuudella.

Sääntelyn mukaisesti laskettavan euromääräisen vähimmäispääomavaatimuksen alittumisen katsotaan vaarantavan huomattavasti vakuutettuja etuja. Siksi alittuminen johtaa vakuutusyhtiön velvollisuuteen laatia tervehdyttämis- ja rahoitussuunnitelma sekä viranomaisten pakkokeinoihin, kuten Finanssivalvonnan määräämään luovutus- ja panttauskieltoon.

Tasoitusmäärän sääntely muuttuu 

Vakuutusyhtiön tasoitusmäärää koskeva sääntely muuttuu merkittävästi. Tasoitusmäärällä on Suomessa varauduttu runsasvahinkoisiin vuosiin ja tasattu vuosien välistä vaihtelua. Se on muodostanut merkittävän osan vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuudesta. Tasoitusmäärä säilytetään uudessa lainsäädännössä, mutta sitä on muokattu vastaamaan Solvenssi II ‑direktiivin vaatimuksia. Henkivakuutusyhtiöiltä ei enää vaadita tasoitusmäärää.

Vahinkovakuutusyhtiöiden tasoitusmäärälle asetetaan tavoitemäärä, joka mitoitetaan vakuutusliikkeeseen liittyviä riskejä vastaavaksi. Tasoitusmäärällä on myös enimmäismäärä, joka on neljä kertaa tavoitemäärän suuruinen. Henkivakuutusyhtiön nykyinen tasoitusmäärä ja vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärän enimmäismäärän ylittävä osa on purettava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä.

Vakuutusyhtiöiden valvonta muuttuu 

Myös vakuutusyhtiöiden valvontaa koskevia säännöksiä muutettiin. Laissa täsmennetään muun muassa yleisiä periaatteita, joihin Finanssivalvonta kiinnittää huomiota valvontaa suorittaessaan. Periaatteellisesti merkittävin muutos koskee mahdollisuutta lisäpääoman asettamiseen eli vakuutusyhtiön vakavaraisuuspääomavaatimuksen korottamiseen. Uudistetun lain mukaan Finanssivalvonta voi poikkeustapauksessa vahvistaa vakuutusyhtiölle vakavaraisuuspääomavaatimuksen korotuksen. Lisäksi lakiin on lisätty Solvenssi II:n mukaiset säännökset vakuutusyritysryhmän valvonnasta.

Vakavaraisuudesta ja taloudellisesta asemasta on tiedotettava 

Viimeisimpänä merkittävänä muutoksena vakuutusyhtiölakiin lisätään uusi luku vakavaraisuudesta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistamisesta. Vakuutusyhtiöllä on uudistetun lain mukaan velvollisuus julkistaa kertomus vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan vuosittain ja silloin, kun yhtiön toiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia.

Run off -yhtiöille mahdollisuus jäädä Solvenssi II:n ulkopuolelle 

Vakuutusyhtiö, joka on lopettanut uusien vakuutusten myöntämisen ja siirtynyt run-off‑tilaan 1.1.2016 mennessä, voi Finanssivalvonnalle tehdyn ilmoituksen perusteella noudattaa vanhan lain säännöksiä, jos yhtiö hallinnoi vanhaa vakuutuskantaa lopettaakseen toimintansa 31.12.2018 mennessä tai jos vakuutusyhtiö on selvitystilamenettelyssä ja selvitysmies on valittu.

 

Lue lisää Vakuutus-palvelustamme.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Metsäliitto Osuuskuntaa, kun se uudelleenrahoitti joulukuussa 2018 allekirjoitetun 200 miljoonan euron valmiusluottolimiittinsä kahdeksan pankin muodostaman syndikaatin kanssa. Vastuullisuustavoitteisiin sidottu luottolimiitti erääntyy viiden vuoden kuluttua ja siinä on kaksi yhden vuoden mittaista jatko-optiota. Limiitti on tarkoitettu yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Valmiusluoton hinnoittelu on sidottu kahteen Metsä Groupin kunnianhimoisista vastuullisuustavoitteista: Tavoite 1: 0 tonnia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, Scope 1 ja 2, vuoteen 2030 mennessä Tavoite 2: Sertifioidun puun osuus puunhankinnasta 100 % vuoteen 2030 mennessä. ”Vastuullisuustavoitteiden sisällyttäminen rahoitukseemme osoittaa yhtiön vahvaa sitoutumista toimiin, joilla pienennämme hiilijalanjälkeämme ja toimimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, toteaa Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takala.
Julkaistu 16.1.2025
Neuvoimme NoHo Partners Oyj:tä, kun se teki 119 miljoonan euron rahoitusjärjestelyn. Tehty rahoitusjärjestely vapauttaa merkittävän osan kassavirrasta liiketoiminnan käyttöön ja mahdollistaa yritysostovetoisen kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa.
Julkaistu 16.1.2025
Neuvoimme CapMan Buyoutia Renoa Groupin irtautumisessa. Renoa Groupin johto on yhdessä Korpi Capitalin ja muiden sijoittajien kanssa ostanut konsernin. Renoa Group on suomalainen vakiintunut talotekniikka-alan asiantuntija, joka on erikoistunut omakotitaloihin Suomessa ja Ruotsissa. Renoa on merkittävä avaimet käteen -periaatteella toteutettavien käyttövesi- ja lämmitys-, viemäri- ja sähköverkkosaneerausten toimittaja, jolla on toimintaa myös Ruotsissa. Konsernin liikevaihto oli 35 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 300 henkilöä 10 toimipisteessä Suomessa ja 6 toimipisteessä Ruotsissa. Korpi Capital on suomalainen sijoitusyhtiö, jolla on omistuksia 29 yrityksessä. 
Julkaistu 14.1.2025
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen ostaessa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta kiinteistöportfolion, joka käsittää Espoossa sijaitsevan terveysaseman, Vantaalla sijaitsevan päiväkodin, Helsingissä sijaitsevan peruskoulun ja Helsingissä sijaitsevan pysäköintilaitoksen. Kolmen ensimmäisen kohteen vuokrattava pinta-ala on noin 13 900 m2 ja pysäköintilaitoksessa on 120 parkkipaikkaa. Kohteiden vuokralaisina ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Aimo Park Oy. Kaupan yhteydessä Ilmarinen teki sijoituksen eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahastoon ja sijoitus toteutui 31.12.2024.
Julkaistu 9.1.2025