21.2.2017

Missä mennään yhtenäisen patenttijärjestelmän kanssa?

Viime aikoina on puhuttu paljon yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC) ja vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista eli yhtenäispatentista. Mutta mikä on yhdistetty patenttituomioistuin ja mikä sen käytännön merkitys tulee olemaan? Mitä yhtenäispatentit ovat ja miten ne eroavat perinteisistä eurooppapatenteista?

Kohti yhtenäisempää eurooppalaista patenttijärjestelmää

Suunnitteilla oleva yhdistetty patenttituomioistuin liittyy ensinnäkin koko Eurooppaa koskevaan patenttiuudistukseen. Tarkoituksena on, että tuomioistuin kattaisi 25 EU:n jäsenvaltiota. Jos yhdistetty patenttituomioistuin perustetaan, siitä tulee kaikkien yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuolina olevien sopimusjäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin.

Tarkoituksena on, että yhdistetyllä patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta asioissa, jotka koskevat vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja, yhdessä tai useammassa sopimusjäsenvaltiossa voimaan saatettuja eurooppapatentteja, tällaisella patentilla suojatulle tuotteelle myönnettyjä lisäsuojatodistuksia tai eurooppapatenttihakemuksia. Toimivaltaan kohdistuisi kuitenkin siirtymäaikana tiettyjä poikkeuksia. Yhdistetyn patenttituomioistuimen ratkaisujen oikeusvaikutukset ulottuisivat kaikkiin niihin sopimusjäsenvaltioihin, jotka olisivat ratifioineet yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen. Tuomioistuimella ei kuitenkaan olisi toimivaltaa kansallisia patentteja tai kansalliselle patentille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa. Uudistuksen jälkeenkin toimivalta suomalaisia patentteja ja niille myönnettyjä lisäsuojatodistuksia koskevissa asioissa säilyisi markkinaoikeudella.

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin eli yhtenäispatentin on tarkoitus olla eurooppalaisen patenttisuojan uusi, ylikansallinen vaihtoehto. Tällä hetkellä eurooppapatentti on saatettava voimaan jokaisessa sopimusvaltiossa, jossa keksintö halutaan suojata. Käytännössä patentinhaltija saa siis nipun kansallisia patentteja. Yhtenäispatentti olisi yksi ainoa patentti, joka tarjoaisi kerralla patenttisuojan kaikissa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Uudistuksen jälkeen yhtenäispatenttien ja perinteisten eurooppapatenttien myöntämisestä vastaa Euroopan patenttivirasto (EPO). Patentin hakeminen EPO:sta ei muutu. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen patentinhaltija voi pyytää yhtenäisen vaikutuksen rekisteröimistä rekisteriin, jolloin patentti saa yhtenäistä patenttisuojaa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Milloin uudistus toteutuu?

Yhtenäisen patenttijärjestelmän toteutus on vielä kesken. Jotta järjestelmä tulisi kokonaisuudessaan voimaan, vähintään kolmentoista EU:n jäsenvaltion on ratifioitava sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta. Tärkeimpien patenttimaiden eli Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan osallistuminen on välttämätön edellytys järjestelmän toteutumiselle. Toistaiseksi sopimuksen ovat ratifioineet Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Viime syksynä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus vahvisti, että se jatkaa sopimuksen ratifioinnin valmistelua Brexitistä huolimatta.

Viimeisimpien tietojen mukaan yhdistetyn patenttituomioistuimen valmistelukomitea (Preparatory Committee), joka on vastuussa tuomioistuimen toiminnan järjestämisestä, arvioi tällä hetkellä, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen väliaikaisen soveltamisen vaihe alkaa tänä keväänä, todennäköisesti toukokuussa 2017. Käytännössä se tarkoittaa yhdistetyn patenttituomioistuinorganisaation perustamista.

Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen arvioidaan tulevan voimaan ja yhdistetyn patenttituomioistuimen aloittavan varsinaisen toimintansa tämän vuoden joulukuussa. Ennen yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan käynnistymistä patentinhaltijoilla ja -hakijoilla on mahdollisuus ilmoittaa, että ne haluavat jättää olemassa olevat eurooppapatenttinsa tai -patenttihakemuksensa tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle koko patentin voimassaoloajaksi. Tämä toimivallan ulkopuolelle jättäytymistä koskeva opt-out-jakso on vähintään kolmen kuukauden pituinen. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ulkopuolelle jättäytyminen on mahdollista syyskuusta 2017 lähtien. Koska opt-out-vaihe on melko lyhyt, siihen kannattaa varautua jo etukäteen. Jos eurooppapatentti tai -hakemus halutaan jättää tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle, sitä koskeva ilmoitus on hyvä tehdä jo hyvissä ajoin, jotta mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen jää aikaa.

Uusimmat referenssit

Toimimme kiinteistösijoittaja ja -kehittäjä Urban Partnersin neuvonantajana yli 100 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa rakennushankkeessa, jossa yhdistyvät vuokra-asuminen ja hoiva-asuminen saman kokonaisuuden puitteissa. Urban Partnersin hallinnoima rahasto (NSF V) hankki Herttoniemessä sijaitsevan tontin ja varmisti hankkeelle kaavoituksen hybridimuotoisen asumiskokonaisuuden toteuttamiseksi. Moderni kokonaisuus tarjoaa korkealaatuisia vuokra-asuntoja sekä hoiva-asumista ikäihmisille. Kohteeseen toteutetaan yhteensä 425 asuntoa ja 108 hoiva-asuntoa neljässä rakennuksessa. Hanke toteutetaan Urban Partnersin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kaikki rakennukset toteutetaan energialuokkaan A, ja hankkeessa tavoitellaan kansainvälisen LEED-ympäristösertifioinnin korkeinta Platinum-tasoa sekä hanke toteutetaan EU-taksonomian vaatimusten mukaisesti.
Julkaistu 5.1.2026
Avustimme Citycon Oyj:tä Lippulaiva-asuinkiinteistöjen myynnissä Espoossa. Myydyt asuinkiinteistöt koostuvat 275 asunnosta, yhteensä noin 13 000 neliömetriä, ja sijaitsevat Cityconin omistaman Lippulaiva-kauppakeskuksen yhteydessä. Bruttokauppahinta 61,5 miljoonaa euroa vastaa kohteen viimeisintä IFRS:n mukaista kirja-arvoa.
Julkaistu 19.12.2025
Neuvoimme S-Pankki Oyj:tä 150 miljoonan euron Senior Non-Preferred Notes -joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa ja vuonna 2026 erääntyvien 150 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes -joukkovelkakirjojen takaisinostotarjouksessa. Takaisinostotarjous edellytti Rahoitusvakausviraston etukäteistä hyväksyntää perustuen komission teknisiin sääntelystandardeihin (EU) 2023/827. Rahoitusvakausvirasto myönsi S-Pankille luvan velkakirjojen takaisinostoon. Luvan mukaisesti S-Pankki korvasi velkakirjat vähintään yhtä laadukkailla tai laadukkaammilla omien varojen tai hyväksyttävien velkojen instrumenteilla S-Pankin tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävillä ehdoilla. Takaisinostotarjouksen 10.12.2025 julkaistujen lopullisten tulosten mukaan S-Pankki hankki takaisin yhteensä 97,9 miljoonan euron määräiset joukkovelkakirjat. Uudelle joukkovelkakirjalainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka määräytyy kolmen kuukauden Euribor-koron mukaan lisättynä 1,35 prosentin marginaalilla. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 11.12.2025 ja listattiin Helsingin Pörssiin. Joukkovelkakirjalainan erääntymispäivä on 11.12.2029. Liikkeeseenlaskun tarkoituksena oli täyttää omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) sekä rahoittaa pankin toimintaa.
Julkaistu 18.12.2025
Avustamme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä seitsemän sosiaalisen infrastruktuurin kohteen myynnissä Kinland AS:lle. Kaupan arvo on noin 29 miljoonaa euroa, ja portfolioon kuuluu kolme päiväkotikiinteistöä sekä neljä lastensuojeluyksikköä eri puolilta Suomea. Portfolio koostuu moderneista ja energiatehokkaista kohteista, jotka ovat pitkäaikaisesti vuokrattuja alan johtaville toimijoille. Vuokrasopimusten painotettu keskimääräinen jäljellä oleva kesto (WAULT) on noin 11 vuotta. Kaupan odotetaan toteutuvan 17. joulukuuta 2025.
Julkaistu 10.12.2025