Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, European Green Deal, on Euroopan komission joulukuussa 2019 julkaisema kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
17.9.2020
Komissio edistää merituulivoimaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa
Palvelut
Ilmastotavoitteen kannalta yksi merkittävimmistä toimialoista on energiasektori ja sen kehittäminen kestävämpään suuntaan. Komissio aikookin tarkastella EU:n energialainsäädäntöä ja antaa ehdotuksia lainsäädännön uudistamisesta kesäkuuhun 2021 mennessä.
Tavoitteena on nopeuttaa hiilestä luopumista ja kehittää energiasektoria siten, että tulevaisuudessa se perustuisi pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin. Tärkeä etappi tavoitteiden saavuttamisessa on merituulivoiman tuotannon lisääminen, joka vaatii jäsenvaltioilta alueellista yhteistyötä.
Avomerellä tuotettava uusiutuva energia saa oman strategian
Osana vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä toimenpiteitä Euroopan komissio on tällä hetkellä laatimassa unionille avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian strategiaa, joka on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2020.
Strategiassa esitetään toimenpiteitä, joilla edistetään uusiutuvan merienergian tuotannon, jakelun ja käytön laajentamista vuoteen 2050 mennessä. Strategia kattaa potentiaaliltaan merkittävimpänä pidetyn merituulivoiman lisäksi muitakin merienergian tuotantomuotoja, kuten aalto- ja vuorovesienergian.
Strategia on luontevaa jatkoa komission vuonna 2018 julkaisemalle pitkän aikavälin strategialle ”Puhdas maapallo kaikille”. Sen yhteydessä komissio esitti, että merituulivoiman käyttöönottoa tulisi lisätä Euroopassa nykyisestä 22 gigawatista (EU-28) 240–440 gigawattiin, jotta unioni savuttaisi hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä.
Strategia vahvistaa EU:n globaalia johtoasemaa merienergiassa
Strategia tukee EU:n globaalia johtoasemaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian alalla. Komissio painottaa uusiutuvan merienergian laajamittaista käyttöönottoa myös koronakriisin jälkeisessä talouden elpymisessä, jonka komissio haluaa perustuvan kestävään kasvuun.
Strategiatyössä käsitellään uusiutuvan merienergian haasteita ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. Tuotannon laajentaminen edellyttää muun muassa merialueiden käytön tarkastelua, merellä sijaitsevien sähköverkkojen kehitystä, ympäristövaikutusten hallintaa, lainsäädännön kehittämistä sekä saatavilla olevien rahoitusvälineiden arviointia. Keskeiseksi osaksi strategiaa tulee komission mukaan Euroopan-laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen tarkistaminen (ns. TEN-E-asetus, (EU) N:o 347/2013).
Kuuleminen strategiasta päättyy 24.9.2020
Uusiutuvan merienergian strategiasta on käynnissä julkinen kuuleminen, joka alkoi 16.7. ja päättyy 24.9.2020.
Strategiasta voivat lausua kaikki yksityishenkilöt ja organisaatiot. Komissio haluaa kuulla laajasti eri sidosryhmiä, kuten kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, sijoittajia, yrityksiä, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöitä, koulutusorganisaatioita, kuluttajaryhmiä, tutkimus- ja innovointiorganisaatioita sekä yksityishenkilöitä.
Linkkejä:
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026