17.9.2020

Komissio edistää merituulivoimaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, European Green Deal, on Euroopan komission joulukuussa 2019 julkaisema kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastotavoitteen kannalta yksi merkittävimmistä toimialoista on energiasektori ja sen kehittäminen kestävämpään suuntaan. Komissio aikookin tarkastella EU:n energialainsäädäntöä ja antaa ehdotuksia lainsäädännön uudistamisesta kesäkuuhun 2021 mennessä.

Tavoitteena on nopeuttaa hiilestä luopumista ja kehittää energiasektoria siten, että tulevaisuudessa se perustuisi pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin. Tärkeä etappi tavoitteiden saavuttamisessa on merituulivoiman tuotannon lisääminen, joka vaatii jäsenvaltioilta alueellista yhteistyötä.

Avomerellä tuotettava uusiutuva energia saa oman strategian

Osana vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä toimenpiteitä Euroopan komissio on tällä hetkellä laatimassa unionille avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian strategiaa, joka on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2020.

Strategiassa esitetään toimenpiteitä, joilla edistetään uusiutuvan merienergian tuotannon, jakelun ja käytön laajentamista vuoteen 2050 mennessä. Strategia kattaa potentiaaliltaan merkittävimpänä pidetyn merituulivoiman lisäksi muitakin merienergian tuotantomuotoja, kuten aalto- ja vuorovesienergian.

Strategia on luontevaa jatkoa komission vuonna 2018 julkaisemalle pitkän aikavälin strategialle ”Puhdas maapallo kaikille”. Sen yhteydessä komissio esitti, että merituulivoiman käyttöönottoa tulisi lisätä Euroopassa nykyisestä 22 gigawatista (EU-28) 240–440 gigawattiin, jotta unioni savuttaisi hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä.

Strategia vahvistaa EU:n globaalia johtoasemaa merienergiassa

Strategia tukee EU:n globaalia johtoasemaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian alalla. Komissio painottaa uusiutuvan merienergian laajamittaista käyttöönottoa myös koronakriisin jälkeisessä talouden elpymisessä, jonka komissio haluaa perustuvan kestävään kasvuun.

Strategiatyössä käsitellään uusiutuvan merienergian haasteita ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. Tuotannon laajentaminen edellyttää muun muassa merialueiden käytön tarkastelua, merellä sijaitsevien sähköverkkojen kehitystä, ympäristövaikutusten hallintaa, lainsäädännön kehittämistä sekä saatavilla olevien rahoitusvälineiden arviointia. Keskeiseksi osaksi strategiaa tulee komission mukaan Euroopan-laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen tarkistaminen (ns. TEN-E-asetus, (EU) N:o 347/2013).

Kuuleminen strategiasta päättyy 24.9.2020

Uusiutuvan merienergian strategiasta on käynnissä julkinen kuuleminen, joka alkoi 16.7. ja päättyy 24.9.2020.

Strategiasta voivat lausua kaikki yksityishenkilöt ja organisaatiot. Komissio haluaa kuulla laajasti eri sidosryhmiä, kuten kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, sijoittajia, yrityksiä, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöitä, koulutusorganisaatioita, kuluttajaryhmiä, tutkimus- ja innovointiorganisaatioita sekä yksityishenkilöitä.

 Linkkejä:

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026