17.9.2020

Komissio edistää merituulivoimaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, European Green Deal, on Euroopan komission joulukuussa 2019 julkaisema kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastotavoitteen kannalta yksi merkittävimmistä toimialoista on energiasektori ja sen kehittäminen kestävämpään suuntaan. Komissio aikookin tarkastella EU:n energialainsäädäntöä ja antaa ehdotuksia lainsäädännön uudistamisesta kesäkuuhun 2021 mennessä.

Tavoitteena on nopeuttaa hiilestä luopumista ja kehittää energiasektoria siten, että tulevaisuudessa se perustuisi pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin. Tärkeä etappi tavoitteiden saavuttamisessa on merituulivoiman tuotannon lisääminen, joka vaatii jäsenvaltioilta alueellista yhteistyötä.

Avomerellä tuotettava uusiutuva energia saa oman strategian

Osana vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä toimenpiteitä Euroopan komissio on tällä hetkellä laatimassa unionille avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian strategiaa, joka on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2020.

Strategiassa esitetään toimenpiteitä, joilla edistetään uusiutuvan merienergian tuotannon, jakelun ja käytön laajentamista vuoteen 2050 mennessä. Strategia kattaa potentiaaliltaan merkittävimpänä pidetyn merituulivoiman lisäksi muitakin merienergian tuotantomuotoja, kuten aalto- ja vuorovesienergian.

Strategia on luontevaa jatkoa komission vuonna 2018 julkaisemalle pitkän aikavälin strategialle ”Puhdas maapallo kaikille”. Sen yhteydessä komissio esitti, että merituulivoiman käyttöönottoa tulisi lisätä Euroopassa nykyisestä 22 gigawatista (EU-28) 240–440 gigawattiin, jotta unioni savuttaisi hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä.

Strategia vahvistaa EU:n globaalia johtoasemaa merienergiassa

Strategia tukee EU:n globaalia johtoasemaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian alalla. Komissio painottaa uusiutuvan merienergian laajamittaista käyttöönottoa myös koronakriisin jälkeisessä talouden elpymisessä, jonka komissio haluaa perustuvan kestävään kasvuun.

Strategiatyössä käsitellään uusiutuvan merienergian haasteita ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. Tuotannon laajentaminen edellyttää muun muassa merialueiden käytön tarkastelua, merellä sijaitsevien sähköverkkojen kehitystä, ympäristövaikutusten hallintaa, lainsäädännön kehittämistä sekä saatavilla olevien rahoitusvälineiden arviointia. Keskeiseksi osaksi strategiaa tulee komission mukaan Euroopan-laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen tarkistaminen (ns. TEN-E-asetus, (EU) N:o 347/2013).

Kuuleminen strategiasta päättyy 24.9.2020

Uusiutuvan merienergian strategiasta on käynnissä julkinen kuuleminen, joka alkoi 16.7. ja päättyy 24.9.2020.

Strategiasta voivat lausua kaikki yksityishenkilöt ja organisaatiot. Komissio haluaa kuulla laajasti eri sidosryhmiä, kuten kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, sijoittajia, yrityksiä, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöitä, koulutusorganisaatioita, kuluttajaryhmiä, tutkimus- ja innovointiorganisaatioita sekä yksityishenkilöitä.

 Linkkejä:

Uusimmat referenssit

Toimimme eQ Rahastoyhtiö Oy:n oikeudellisena neuvonantajana rakennejärjestelyssä, jossa Erikoissijoitusrahasto eQ Asunnot ja Erikoissijoitusrahasto eQ Asunnot II siirsivät omistuksensa Erikoissijoitusrahasto eQ Asunnot III-rahastoon, joka samalla aloitti toimintansa. eQ Asunnot III -rahasto keräsi järjestelyn yhteydessä 37 miljoonaa euroa uutta pääomaa ja sen varainkeruu jatkuu vuoden 2025 aikana. eQ Asunnot III -rahaston salkku koostuu vuosina 2021-2024 valmistuneista, 19 asuinrakennuskohteista ja lähes 1400 asunnosta pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. 
Julkaistu 21.5.2025
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen myydessä kaksi hoivakiinteistöä Northern Horizonin edustamalle rahastolle. Myynnin kohteena olevien kiinteistöjen huoneistopinta-ala on noin 3 500 neliömetriä. Kohteet sijaitsevat Espoossa ja Lahdessa. Espoon kohde valmistui vuonna 2018 ja Lahden kohde valmistui vuonna 2023.  Molemmissa kohteissa vuokralaisena toimii Attendo, Pohjoismaiden johtava hoivapalveluiden tarjoaja.
Julkaistu 9.5.2025
Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025