Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja arvonlisäverolakia muutettiin vuoden 2018 alusta alkaen. Kokonaishoitopalveluhankkeiden soveltamisalaa on laajennettu sekä säännöksiä soveltavien tahojen että kohteiden osalta.
Kokonaispalvelumuotoisella elinkaarimallilla (kansainvälisesti public private partnership (PPP)) toteutetussa hankkeessa julkinen sektori hankkii esimerkiksi infrastruktuurikohteen käyttöönsä yksityisen tahon kanssa tehtävällä palvelusopimuksella. Yksityinen toimija toteuttaa hankkeen ja vastaa sen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä rahoituksen järjestämisestä. Julkinen tilaaja maksaa palvelumaksua, jonka suuruus määräytyy yleensä kohteen käytön tai käytettävyyden mukaan.
Malli mahdollistaa suurten ja pitkäaikaisten hankkeiden toteuttamisen yhtenä kokonaisuutena, johon sisältyy myös yksityisen tahon kilpailuttama ulkopuolinen rahoitus. Suomessa on tähän mennessä toteutettu PPP-mallilla neljä tiehanketta (Lahden moottoritie sekä kolme E18-tien osuutta). Niistä on saatu valtaosin hyvät kokemukset aikataulun, kustannusten sekä laadun osalta.
Lakimuutoksen myötä elinkaarihankkeita tai vastaavia muita kokonaishoitopalveluhankkeita voivat jatkossa toteuttaa valtion lisäksi myös kunnat ja muut tilaajatahot. Lisäksi soveltamisalaa laajennetaan kattamaan tiehen, rautatiehen, rakennukseen ja pysyvään rakennelmaan sekä niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvään irtaimistoon kohdistuvat suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kunnossapitopalvelut.
Muutokset mahdollistavat elinkaarihankkeiden tai vastaavien muiden kokonaishoitopalveluhankkeiden toteuttamisen täysin uudentyyppisissä hankkeissa. Säännökset koskisivat jatkossa myös esimerkiksi yksityisten yritysten hankkeita, kuten konttorirakennuksia, tuotantolaitoksia, sairaaloita ja päiväkoteja sekä uudisrakennushankkeiden lisäksi myös peruskorjaushankkeita.
Elinkaarihankkeiden määrän kasvulle on nyt perustellut edellytykset. Lakimuutoksesta annetun hallituksen esityksen mukaan kunnat investoivat toimitiloihin noin kaksi miljardia euroa ja infrastruktuuriin noin 1,5 miljardia euroa vuositasolla. Kokonaishoitopalvelumallilla toteutettavia kuntien hankkeita voisi arvioiden mukaan olla valmistelussa ensimmäisen viiden vuoden aikana siten, että palvelusopimuksia allekirjoitettaisiin 50—200 miljoonan euron arvosta vuositasolla.
Castrén & Snellman tarjoaa ainutlaatuisen laajan osaamisvalikoiman elinkaarihankkeiden ja muiden suurten projektien kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Olemme esimerkiksi ainoa asianajotoimisto, joka on toiminut neuvonantajana kaikissa yllä mainituissa elinkaarimallilla toteutetuissa tiehankkeissa.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Eläketurvakeskus – Informaatiomuotoilutyöpaja
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Aktia Pankki – 80 miljoonan euron AT1-joukkovelkakirjalaina
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026
Aurevia ja Labquality – Strateginen uudelleenjärjestely
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Downing – Tornionlaakson Voiman koko osakekannan osto
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026