29.8.2022

Tekoälyasetus ja kuluttajansuoja – oletko valmis?

Tekoäly on nykypäivänä merkittävässä roolissa ihmisten ja yritysten arjessa. Erinäiset automatisaatiot ja algoritmit ohjaavat verkossa tarjottavia palveluita, verkkokauppaa sekä digitaalista markkinointia. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kuluttajien käyttäytymiseen. Kuluttajansuojan näkökulmasta uudella sääntelyllä pyritään lisäämään kuluttajien luottamusta tekoälyyn sekä lisäämään vastuullisuuden ja turvallisuuden toteutumista osana markkinoiden tietoteknistä kehitystä. Euroopan komissio on 21.4.2021 antanut ehdotuksen asetuksesta tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi. Kyseinen tekoälyasetus voisi astua arvioiden mukaan voimaan jo kuluvan vuoden lopussa, jolloin asetuksen soveltaminen alkaisi kahden vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2024 loppupuolella.

Tekoälyn määritelmä ja tekoälyasetus kuluttajansuojan näkökulmasta

Perinteisenä ongelmana on pidetty sitä, että tekoälyä on vaikea määritellä – ainakaan tyhjentävästi. Asetuksessa määritelty tekoäly on ohjelmisto, joka voi tuottaa tiettyjen ihmisen määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksia, kuten sisältöjä, ennusteita, suosituksia tai päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöihin, joiden kanssa järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa. Tekoälyä ei sellaisenaan kuitenkaan tarjota kuluttajalle, vaan kyseessä on tuote, tavara tai palvelu, jota ohjaavat kehittyneet algoritmit ja ohjelmistot.

Asetusehdotus ei sinällään luo uusia oikeuksia kuluttajille eikä muodosta uusia valitusmenettelyitä. Ehdotuksen mukaan esimerkiksi haitalliset menettelyt ja järjestelmät, jotka eivät istu säädösehdotuksessa määriteltyjen kiellettyjen menetelmien alaan, kuuluisivat yleisen tietosuoja- ja kuluttajansuojasääntelyn alaan. Ehdotuksessa keskitytäänkin lähinnä määrittelemään tietyt kielletyt menettelyt (prohibited practices) ja tiukemman sääntelyn kohteena olevat järjestelmät (high-risk systems). Menettelyjä tarkastellaan sekä toimiala- että sektoripohjaisesti.

Kielletyt menettelyt

Ehdotuksen mukaisiin kiellettyihin menettelyihin lukeutuvat sellaiset tekoälyjärjestelmät, joiden käytöstä aiheutuvaa riskiä ei voida hyväksyä. Tällaiset järjestelmät aiheuttavat niin selvää uhkaa ihmisten turvallisuudelle, oikeuksille ja toimeentulolle, että niiden käyttö kielletään ehdotuksessa kokonaan. Kiellettyjä järjestelmiä olisivatkin esimerkiksi henkilön käyttäytymiseen vaikuttavat manipuloivat subliminaaliset tekniikat, joita henkilö ei havaitse tietoisesti ja jotka aiheuttavat tai todennäköisesti aiheuttavat fyysistä tai psyykkistä haittaa. Kiellettyjä olisivat myös eräät sosiaalista pisteytystä käyttävät järjestelmät, sillä niiden katsotaan olevan EU:n perusarvojen vastaisia ja voivan johtaa syrjintään.

Tiukemman sääntelyn järjestelmät

Asetusehdotuksessa suuren riskin kategoriaan luokitellaan sellaiset tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu toimimaan esimerkiksi tuotteen turvakomponenttina tai joita tietyillä aloilla käytetään ja joihin liittyy esimerkiksi terveys- ja turvallisuushaitan riski. Ehdotuksessa lueteltuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ovat muun muassa sellaiset järjestelmät, joita käytetään turvakomponentteina esimerkiksi vesi-, kaasu-, lämmitys- ja sähköhuollon hallinnassa ja toiminnassa sekä olennaisten yksityisten ja julkisten palveluiden yhteydessä yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Tiukemman sääntelyn piiriin kuuluvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien velvollisuuksista säädetään asetusehdotuksen 16 artiklassa. Tällaisia tekoälyjärjestelmiä tarjoavien yritysten on esimerkiksi:

Tiedonantovelvollisuus

Tiedonantovelvoite on jo itsessään keskeinen osa kuluttajansuojan yleisiä periaatteita. Tiedonantovelvollisuus tekoälyn hyödyntämisen yhteydessä on näin ollen myös yleinen periaate kaikkien kuluttajiin vaikuttavien tekoälyjärjestelmien kohdalla. Kuluttajien saatavilla on siis oltava riittävissä määrin selkeää, oikea-aikaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa tekoälyjärjestelmän olemassaolosta, sen päättelyprosesseista, mahdollisista lopputuloksista ja vaikutuksista kuluttajiin. Kuluttajia tulee informoida lisäksi siitä, miten järjestelmän toimintaa on mahdollista pyytää tarkistettavaksi tai korjattavaksi ja miten on mahdollista saada yhteyttä päätösvaltaiseen ihmiseen. Kuluttajia tulee myös ohjeistaa siitä, miten asian voi riitauttaa.

Tekoälysääntely täydentyy vielä

Tekoälyasetuksen on tarkoitus olla osa uutta suurempaa kokonaisuutta, jonka kaikki osat eivät vielä ole tiedossa. Esimerkiksi tekoälyn vastuukysymyksistä tullaan antamaan erillinen ehdotus, joka oletettavasti omalta osaltaan on sovellettavissa kuluttajansuojaan. Ehdotuksessa on myös useita liittymäkohtia voimassa olevaan EU-sääntelyyn, kuten tietosuoja- ja markkinavalvontasääntelyyn sekä yleiseen elinkeinoharjoittajia velvoittavaan EU:n kuluttajansuojaoikeudelliseen sääntelyyn.

Lähteet:

KKV Lausunto U 28/2021

Euroopan komission tekoälysäädösehdotus 

Uusimmat referenssit

Toimimme Lantmännen ek förin neuvonantajana Leipurin Oyj:n suunnitellussa hankinnassa Aspo Oyj:ltä. Castrén & Snellman on johtava neuvonantaja elintarviketeollisuuden yritysjärjestelyissä. Lantmännen on Pohjois-Euroopan johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- ja elintarviketoimialalla. Sen omistaa 17 000 ruotsalaista maanviljelijää, ja sillä on 12 000 työntekijää sekä toimintaa yli 20 maassa. Leipurin on pohjoismaiden johtava leivonnan raaka-aineiden, välineiden ja asiantuntijapalveluiden toimittaja leipomoille ja laajemmin elintarviketeollisuudelle. Tytäryhtiöidensä kautta se toimii Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Baltian maissa tarjoten kattavia leipomo- ja konditoriateollisuuden ratkaisuja. Järjestelyn toteutuminen edellyttää vielä viranomaisten hyväksyntöjä.
Julkaistu 25.8.2025
Avustimme Oomi Oy:tä sen laajentaessa toimintaansa uudelle mobiililiittymien liiketoiminta-alueelle ja uuden Oomi Mobiili -operaattoribrändin lanseeraamisessa. Työmme sisälsi hanketta edeltäneen due diligence -prosessin sekä keskeisten kumppanuussopimusten valmistelun ja neuvottelun, luoden Oomille vahvan perustan uuden liiketoiminnan aloittamiselle. Oomi Mobiili toimii virtuaalioperaattorina (MVNO) ja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia puhelinliittymän sähkösopimuksen yhteydessä. Palvelun vaiheittainen lanseeraus alkaa syksyllä 2025, ja tavoitteena on valtakunnallinen saatavuus vuoden 2026 alusta.
Julkaistu 15.8.2025
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025
Korkein hallinto-oikeus antoi merkittävän ennakkopäätöksen (KHO:2025:23) asiassa, jossa se katsoi, että Liikennevakuutuskeskus (LVK) käsitteli potilastietoja kohtuullisuutta, tietojen minimointia sekä sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien vaatimusten mukaisesti korvausasioita ratkaistaessa. Edustimme LVK:ta tässä asiassa, jossa KHO pysytti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kumota Tietosuojavaltuutetun toimiston (TSV) seuraamuskollegion LVK:lle asettama 52 000 euron seuraamusmaksu. KHO vahvisti myös hallinto-oikeuden, tiettävästi Suomessa ensimmäisenä annetun, päätöksen, jossa TSV määrättiin korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikuluja. Päätös on erittäin merkittävä koko vakuutustoimialalle. Asiassa oli kyse siitä, että LVK pyytää liikennevakuutuslain nojalla välttämättömiä potilastietoja käsiteltävänä olevan vakuutus- tai korvausasian ratkaisemista varten. Tietyissä tapauksissa laajat potilastiedot voivat olla tarpeellisia ratkaisun tekemisessä. TSV katsoi, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä tietosuoja-asetuksen 5 ja 25 artiklan vastaisesti, ja että tiedot olisi tullut toimittaa lääkärin laatiman erillisen lausunnon muodossa. Hallinto-oikeus kumosi TSV:n päätöksen ja katsoi, että käyntimerkinnät ovat lähtökohtaisesti välttämättömiä syy-yhteyden selvittämiseksi korvaustilanteessa, ja korvausasian harkintaan liittyvät tehtävät ovat nimenomaan vakuutusyhtiön ydintehtäviä, ei potilastietojen rekisterinpitäjän tehtäviä. Hallinto-oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä. ”Cassun kanssa yhteistyö oli jälleen saumatonta koko pitkän prosessin ajan ja pystyimme luottamaan siihen, että asiamme on asiantuntevissa käsissä”, sanoo Vakuutuskeskus-ryhmän lakiasiainjohtaja Visa Kronbäck. Lue päätös kokonaisuudessaan KHO:n sivuilta:  KHO:2025:23
Julkaistu 18.6.2025