12.1.2021

Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan

Eduskunta hyväksyi 4.12.2020 uuden lain uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä (1145/2020), jonka tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyjä. Laki tulee voimaan 30.6.2021.

Lain ansiosta uusiutuvan energian tuotantolaitosten hankekehittäjät voivat jatkossa asioida hankettaan koskevissa laissa luetelluissa lupa-asioissa ja muissa hallinnollisissa menettelyissä keskitetysti yhden sähköisen yhteyspisteen kautta. Lisäksi laissa säädetään sitova määräaika uusiutuvan energian voimalaitosten (eli sähköä tuottavien laitosten) tiettyjen lupamenettelyjen ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyjen enimmäiskestolle.

Lailla ei muuteta uusiutuvan energian tuotantolaitoksia koskevien varsinaisten lupamenettelyjen tai muiden hallinnollisten menettelyjen sisältöä tai vaatimuksia.

Lailla saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (EU) N:o 2018/2001 (ns. RED II) uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen organisointia ja kestoa koskeva sääntely.

Sähköinen asiointi ja keskitettyä neuvontaa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille

Uusiutuvan energian tuotantolaitoksen hankekehittäjä (jäljempänä ”hakija”) ei jatkossa joudu asioimaan erikseen monen eri viranomaisen kanssa sen mukaan, mitä lupaa tai hyväksyntää kulloinkin hakee.

Hakija voi jatkossa hakea laitoksensa rakentamiseen, päivittämiseen, verkkoon liittämiseen ja käyttöön liittyviä laissa lueteltuja lupia ja muita hallinnollisia hyväksyntöjä keskitetysti yhden sähköisen järjestelmän (ns. sähköinen yhteyspiste) kautta.

Sähköistä yhteyspistettä hallinnoi yksi yhteyspisteviranomainen, joka lain mukaan on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kunkin lupa-asian ratkaisee kuitenkin edelleen kyseiseen lupa-asiaan soveltuvassa lainsäädännössä nimetty toimivaltainen viranomainen.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteyspisteviranomaisena velvollinen myös neuvomaan hakijoita menettelyllisissä kysymyksissä (kuten asian vireillepanoa ja käsittelyvaiheita koskevissa kysymyksissä) sekä antamaan hakijoille sähköisen yhteyspisteen kautta hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Hakija voi yhä asioida halutessaan myös suoraan kunkin toimivaltaisen lupaviranomaisen kanssa sähköisen yhteyspisteen käyttämisen sijaan.

Uusiutuvan energian voimalaitosten lupa- ja hyväksymismenettelyjen määräajat

Laissa säädetään, kuinka kauan uusiutuvan energian voimalaitoksen laissa luetellut lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt voivat korkeintaan yhteensä kestää:

Edellä mainitut määräajat soveltuvat vain voimalaitoksiin (eli sähköä tuottaviin laitoksiin) eivätkä esimerkiksi lämpölaitoksiin tai uusiutuvan polttoaineen tuotantolaitoksiin. Sähkön tuotannon osuudelle laitoksen energian tuotannosta ei kuitenkaan ole määritelty vähimmäismäärää.

Soveltuviin lupamenettelyihin kuuluvat muun muassa ympäristölupa, vesilupa, poikkeamispäätökset vesiluontotyyppien ja luontotyyppien suojelusta, lentoestelupa, suurjännitteisten johtojen hankelupa, suostumus rakentamiseen talousvyöhykkeellä, rakennus-, toimenpide- ja purkamislupa sekä rakennuslupamenettelyn yhteydessä käsiteltävä suunnittelutarveasia ja poikkeaminen.

Määräaika alkaa kulua, kun hakija panee ensimmäisen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn vireille, ja päättyy, kun viimeinen soveltuvan lupa- tai hyväksymismenettelyn päätös on annettu hakijalle tiedoksi. Määräaikaan sisältyvät siten kaikki menettelyvaiheet vireillepanosta päätöksen tiedoksiantoon, mukaan lukien täydennysajat ja lakisääteiset kuulemiset. Hakijan ei edellytetä panevan vireille kaikkia menettelyjä samaan aikaan. Määräaikaan ei kuitenkaan lasketa muutoksenhakuaikaa eikä aikaa, jolloin hakijalla ei ole vireillä soveltuvaa lupamenettelyä koskevaa asiaa. Määräaikojen soveltuminen ei riipu siitä, asioiko hakija sähköisen yhteyspisteen kautta vai suoraan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Kokonaiskestolle asetettua määräaikaa pidennetään tietyissä tilanteissa vastaavalla ajalla, joka kuluu tiettyihin laissa lueteltuihin menettelyihin, kuten soveltuvaa lupa- tai hyväksymismenettelyä koskevan päätöksen muutoksenhakuun. Lisäksi yhteyspisteviranomainen voi harkinnanvaraisesti pidentää määräaikaa enintään yhdellä vuodella poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteispisteviranomaisena velvollinen seuraamaan lupamenettelyjen kestolle laissa säädettyjen määräaikojen toteutumista. Määräaikojen toteutumatta jäämisestä ei ole asetettu seuraamuksia viranomaisille, mutta hakija voi turvautua yleisiin oikeusturvakeinoihin, kuten hallintokanteluun ja kanteluun ylimmille laillisuusvalvojille. Lain toimeenpanovaiheessa tuleekin nähtäväksi, lyhentävätkö sitovat määräajat tosiasiassa viranomaisten käsittelyaikoja uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien laitosten osalta.

Uusimmat referenssit

Toimimme pääsijoittaja NATO Innovation Fundin neuvonantajana Kelluun 15 miljoonan euron A-rahoituskierroksella. Kierrokseen osallistuivat sijoittajina myös Keen Venture Partners, Gungnir Capital ja Tesi. Kelluu on suomalainen deep tech -yritys, joka operoi maailman suurinta autonomista ilmalaivastoa. Neuvoimme NIF:iä transaktiossa yhdessä asianajotoimisto Latham & Watkinsin kanssa.
Julkaistu 17.4.2026
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026