24.9.2018

Uusiutuvan energian tarjouskilpailussa menestyvät huolella suunnitellut hankkeet

Suomessa järjestetään ensimmäinen tarjouskilpailu uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon hyväksymisestä uuteen preemiojärjestelmään loppuvuoden 2018 aikana. Preemiojärjestelmän tarkoituksena on edistää uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja teknologianeutraalisti. Tarjouskilpailuun voivat osallistua sähkön tuottajat tuulivoimalaa, biokaasuvoimalaa, puupolttoainevoimalaa, aurinkovoimalaa tai aaltovoimalaa koskevalla investoinnilla. Preemiojärjestelmässä maksettavan tuen on ennakoitu kohdentuvan tuulivoiman ohella etenkin puupolttoaineella tuotetulle sähkölle.

Nyt järjestettävän tarjouskilpailun perusteella preemiojärjestelmään hyväksytään enintään 1,4 TWh:n vuosituotantomäärä uusiutuvan energian voimalaitoksia. Syksyllä käynnistyvän Energiaviraston järjestämän tarjouskilpailun tarjousten jättöaika on 15.11.–31.12.2018. Tarjouskilpailun järjestäminen edellyttää erillistä valtion talousarvioon otettavaa valtuutusta. Näin ollen seuraavan tarjouskilpailun mahdollinen järjestämisajankohta on toistaiseksi vahvistamatta.

Tarjous preemiosta ja voimalaitoksen vuosituotannosta

Tarjouskilpailussa menestyvät kustannustehokkaimmat ja kilpailukykyisimmät hankkeet. Hankekehittäjät tekevät sitovan tarjouksen siitä tukitasosta (euroa/MWh) (preemio), jolla ne ovat valmiita tuottamaan tietyn määrän uusiutuvaa energiaa (MWh) vuodessa. Kukin tarjouskilpailun voittanut hankekehittäjä saa tuottamastaan uusiutuvasta energiasta enintään tarjouksessaan ilmoittamansa preemion mukaisen tuen. Tarjottu preemio voi kuitenkin olla korkeintaan 53,5 euroa/MWh.

Tarjouksessa on ilmoitettava voimalaitos, jolla tarjouksen mukainen sähkö on tarkoitus tuottaa. Tarjouksen tietoja on mahdollista tarkentaa hankkeen toteutuksen edetessä ilmoittamalla voimalaitoksen generaattoreiden tai aurinkosähköjärjestelmien yhteenlasketun nimellistehon tai lukumäärän vaihteluväli. Lopullinen voimalaitoskokonaisuus on ilmoitettava vaihteluvälin puitteissa Energiavirastolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kolme vuotta on kulunut voimalaitoksen preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta.

Yleiset edellytykset

Tarjouskilpailuun osallistuvien uusiutuvan energian hankkeiden pitää olla huolella suunniteltuja ja pitkälle kehitettyjä. Jotta voimalaitoshanke voidaan hyväksyä preemiojärjestelmään, hankkeen tulee täyttää laissa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010, muutoksineen) asetetut edellytykset:

Sähkön tuottajilta edellytetään vakuuksia kahdessa vaiheessa

Pitkällä olevan hankekehitysasteen lisäksi sähkön tuottajien edellytetään asettavan vakuuksia velvoitteidensa täyttämiseksi kilpailuvaiheessa ja hankkeen toteuttamisvaiheessa.

Ensinnäkin sähkön tuottajien edellytetään asettavan Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuuden, kun tuottaja jättää tarjouksen kilpailuun. Osallistumisvakuuden määrä vastaa tarjouksen mukaista sähkön vuosituotannon määrää kerrottuna 2 eurolla/MWh. Osallistumisvakuuden tulee olla voimassa 30.6.2019 asti. Osallistumisvakuus palautetaan tarjouskilpailun tuloksen selvittyä niille sähkön tuottajille, joiden tarjoukset on hylätty kilpailutuksessa.

Tarjouskilpailun voittaneet sähkön tuottajat saavat osallistumisvakuuden takaisin asetettuaan Energiaviraston hyväksi rakentamisvakuuden, jonka määrä on tarjouksen mukaisen vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh. Mikäli rakentamisvakuutta ei aseteta kuukauden kuluessa hyväksymispäätöksen antamisesta, hyväksymispäätös raukeaa eikä osallistumisvakuutta palauteta sähkön tuottajalle. Rakentamisvakuuden on oltava voimassa vähintään kolme vuotta ja kuusi kuukautta.

Osallistumis- ja rakentamisvakuudeksi hyväksytään luotto- tai vakuutuslaitoksen tai muun ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, takausvakuutus tai pantattu talletus. Energiavirasto on julkaissut mallipohjan asetettavia vakuuksia varten.

Tarjouksen hyväksymisen jälkeen

Kun sähkön tuottaja on tullut hyväksytyksi preemiojärjestelmään, sen on kolmen vuoden kuluessa liitettävä voimalaitos ainakin osittain sähköverkkoon siten, että laitos tuottaa sähköä verkkoon. Määräaika lasketaan preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Mikäli voimalaitos on liitetty sähköverkkoon vain osittain sanotussa kolmen vuoden määräajassa, sähkön tuottajan asettama rakentamisvakuus realisoidaan osittain. Mikäli voimalaitosta ei ole liitetty sähköverkkoon osaksikaan kolmen vuoden määräajassa, rakentamisvakuus realisoidaan kokonaan.

Edelleen mikäli voimalaitosta ei ole viiden vuoden kuluessa sähkön tuottajasta johtuvasta syystä liitetty kokonaisuudessaan sähköverkkoon siten, että laitos kokonaisuudessaan tuottaa sähköä verkkoon, hyväksymispäätös raukeaa ja voimalaitoshanke jää preemiojärjestelmän ulkopuolelle.

Tarjouksessa esitetyn sähköntuotantomäärän alittaminen on sanktioitu. Sähkön tuottaja on velvollinen maksamaan alituotantokorvauksen valtiolle, mikäli se ei tuota hyväksytyn tarjouksen mukaista määrää sähköä. Voimalaitoksen keskimääräisen tuotannon pitää olla ensimmäisen neljän vuoden pituisen ”tukijakson” aikana vähintään 75 prosenttia ja seuraavien tukijaksojen aikana vähintään 80 prosenttia vuosituotannosta. Alituotantokorvaus määräytyy tarjouksen mukaisen preemion ja alituotannon perusteella. Sähkön tuottajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa alituotantokorvausta, mikäli tuotannon vajaus johtuu sähköverkonhaltijasta.

Preemiojärjestelmään hyväksytyille sähkön tuottajille on asetettu myös muita velvoitteita muun muassa voimalaitoksen toteuttamisesta ja raportoinnista.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi jälleenvakuutuspaneelia kansainvälisessä ad hoc -välitysmenettelyssä. Riita aiheutui jälleenvakuutussopimuksesta, joka koski ensivakuuttajan vakuuttaman riskiportfolion jälleenvakuuttamista. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, kattoiko jälleenvakuutus tietyn vahingon, joka johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta markkinahäiriöstä. Asiassa otettiin kantaa erittäin monimutkaisiin juridisiin ja sopimuksellisiin kysymyksiin, ja siinä edellytettiin jälleenvakuutussääntelyn ja -käytännön erityisosaamista. Välitysoikeus hylkäsi vastapuolen asiakkaitamme vastaan nostamat jälleenvakuutuskorvausta koskevat vaatimukset kokonaisuudessaan. Riidan arvo oli noin 34 miljoonaa euroa.
Julkaistu 16.9.2025
Toimimme byFounders.vc:n suomalaisena neuvonantajana sen sijoittaessa DataCrunch Oy:hin 64 miljoonan dollarin A-sarjan rahoituskierroksessa. DataCrunch tarjoaa skaalautuvia tekoälylaskentaratkaisuja energiatehokkaista datakeskuksista Islannissa ja Suomessa. byFounders.vc on yhteisöpohjainen varhaisen vaiheen pääomasijoitusrahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti kunnianhimoisiin tiimeihin, joilla on yhteys Pohjoismaihin ja Baltian maihin.
Julkaistu 11.9.2025
Avustimme Springvest Oyj:tä sen järjestäessä avaruusteknologiayhtiö ReOrbitille 45 miljoonan euron series A -rahoituskierroksen tukemaan yhtiön kasvua. Kyseessä on Suomen suurin kokonaan osakkeilla toteutettu A-sarjan rahoituskierros ja yksi merkittävimmistä pääomasijoituksista Euroopan avaruus- ja puolustusalalla. Rahoituskierros on yhdistelmä erilaisia rahoitusmuotoja. Ammattimaisille ja institutionaalisille sijoittajille suunnatussa private placement -annissa olivat mukana mm. Icebreaker.vc, Expansion VC, 10x Founders, Inventure VC, Työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Kierroksen osana järjestettiin myös 8 miljoonan euron julkinen osakeanti, joka täyttyi 4,5 tunnissa. Springvest on listaamattomiin kasvuyhtiöihin erikoistunut sijoituspalveluyhtiö. ReOrbit on new space -yhtiö, joka suunnittelee ja valmistaa uuden sukupolven innovatiivisia ohjelmistokeskeisiä satelliitteja.
Julkaistu 9.9.2025
Neuvoimme pääsijoittajia Ten Eleven Venturesia ja Tesia IQM Quantum Computersin 275 miljoonan euron B-sarjan rahoituskierroksessa. IQM on alansa johtava kvanttitietokoneyritys. Kyseessä on Suomen historian suurin B-sarjan rahoituskierros ja toiseksi suurin koko Pohjoismaissa. Pääsijoittajien lisäksi kierrokseen osallistui useita uusia ja nykyisiä sijoittajia, kuten työeläkeyhtiöt Elo ja Varma, strategiset sijoittajat Schwarz Groupin yhtiöt ja Winbond Electronics Corporation sekä valtiolliset sijoitusrahastot EIC ja Bayern Kapital. Ten Eleven Ventures on maailmanlaajuisesti toimiva, kyberturvallisuuteen keskittyvä pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa eri kasvuvaiheissa oleviin yrityksiin. Yhtiö tunnistaa, rahoittaa ja tukee johtavia kyberturvallisuusyrityksiä, jotka vastaavat digitaalisen turvallisuuden kriittisiin tarpeisiin. Ten Eleven Ventures on perustamisestaan lähtien kerännyt yli miljardin Yhdysvaltain dollarin pääoman ja tehnyt yli 60 sijoitusta eri puolilla maailmaa. Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on valtion omistama pääomasijoitusyhtiö, jolla on talouden kasvuun sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Tesi sijoittaa markkinaehtoisesti sekä pääomasijoitusrahastoihin että suoraan startup- ja kasvuyrityksiin sekä suuriin teollisiin hankkeisiin. IQM Quantum Computers on vuonna 2019 Aalto-yliopistosta irtautunut syväteknologiayritys, joka kehittää kvanttitietokoneita hyödyntäen suprajohtavia piirejä. Yritys suunnittelee ja valmistaa kvanttiprosessoreita Espoon toimipisteessään, tarjoten laskentaratkaisuja ja optimointeja sekä tutkimus- että teollisiin sovelluksiin. Suomen lisäksi IQM toimii Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Japanissa, Puolassa, Espanjassa, Singaporessa, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa.
Julkaistu 4.9.2025