Suomessa järjestetään ensimmäinen tarjouskilpailu uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon hyväksymisestä uuteen preemiojärjestelmään loppuvuoden 2018 aikana. Preemiojärjestelmän tarkoituksena on edistää uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja teknologianeutraalisti. Tarjouskilpailuun voivat osallistua sähkön tuottajat tuulivoimalaa, biokaasuvoimalaa, puupolttoainevoimalaa, aurinkovoimalaa tai aaltovoimalaa koskevalla investoinnilla. Preemiojärjestelmässä maksettavan tuen on ennakoitu kohdentuvan tuulivoiman ohella etenkin puupolttoaineella tuotetulle sähkölle.
24.9.2018
Uusiutuvan energian tarjouskilpailussa menestyvät huolella suunnitellut hankkeet
Palvelut
Nyt järjestettävän tarjouskilpailun perusteella preemiojärjestelmään hyväksytään enintään 1,4 TWh:n vuosituotantomäärä uusiutuvan energian voimalaitoksia. Syksyllä käynnistyvän Energiaviraston järjestämän tarjouskilpailun tarjousten jättöaika on 15.11.–31.12.2018. Tarjouskilpailun järjestäminen edellyttää erillistä valtion talousarvioon otettavaa valtuutusta. Näin ollen seuraavan tarjouskilpailun mahdollinen järjestämisajankohta on toistaiseksi vahvistamatta.
Tarjous preemiosta ja voimalaitoksen vuosituotannosta
Tarjouskilpailussa menestyvät kustannustehokkaimmat ja kilpailukykyisimmät hankkeet. Hankekehittäjät tekevät sitovan tarjouksen siitä tukitasosta (euroa/MWh) (preemio), jolla ne ovat valmiita tuottamaan tietyn määrän uusiutuvaa energiaa (MWh) vuodessa. Kukin tarjouskilpailun voittanut hankekehittäjä saa tuottamastaan uusiutuvasta energiasta enintään tarjouksessaan ilmoittamansa preemion mukaisen tuen. Tarjottu preemio voi kuitenkin olla korkeintaan 53,5 euroa/MWh.
Tarjouksessa on ilmoitettava voimalaitos, jolla tarjouksen mukainen sähkö on tarkoitus tuottaa. Tarjouksen tietoja on mahdollista tarkentaa hankkeen toteutuksen edetessä ilmoittamalla voimalaitoksen generaattoreiden tai aurinkosähköjärjestelmien yhteenlasketun nimellistehon tai lukumäärän vaihteluväli. Lopullinen voimalaitoskokonaisuus on ilmoitettava vaihteluvälin puitteissa Energiavirastolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kolme vuotta on kulunut voimalaitoksen preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta.
Yleiset edellytykset
Tarjouskilpailuun osallistuvien uusiutuvan energian hankkeiden pitää olla huolella suunniteltuja ja pitkälle kehitettyjä. Jotta voimalaitoshanke voidaan hyväksyä preemiojärjestelmään, hankkeen tulee täyttää laissa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010, muutoksineen) asetetut edellytykset:
Sähkön tuottajilta edellytetään vakuuksia kahdessa vaiheessa
Pitkällä olevan hankekehitysasteen lisäksi sähkön tuottajien edellytetään asettavan vakuuksia velvoitteidensa täyttämiseksi kilpailuvaiheessa ja hankkeen toteuttamisvaiheessa.
Ensinnäkin sähkön tuottajien edellytetään asettavan Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuuden, kun tuottaja jättää tarjouksen kilpailuun. Osallistumisvakuuden määrä vastaa tarjouksen mukaista sähkön vuosituotannon määrää kerrottuna 2 eurolla/MWh. Osallistumisvakuuden tulee olla voimassa 30.6.2019 asti. Osallistumisvakuus palautetaan tarjouskilpailun tuloksen selvittyä niille sähkön tuottajille, joiden tarjoukset on hylätty kilpailutuksessa.
Tarjouskilpailun voittaneet sähkön tuottajat saavat osallistumisvakuuden takaisin asetettuaan Energiaviraston hyväksi rakentamisvakuuden, jonka määrä on tarjouksen mukaisen vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh. Mikäli rakentamisvakuutta ei aseteta kuukauden kuluessa hyväksymispäätöksen antamisesta, hyväksymispäätös raukeaa eikä osallistumisvakuutta palauteta sähkön tuottajalle. Rakentamisvakuuden on oltava voimassa vähintään kolme vuotta ja kuusi kuukautta.
Osallistumis- ja rakentamisvakuudeksi hyväksytään luotto- tai vakuutuslaitoksen tai muun ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, takausvakuutus tai pantattu talletus. Energiavirasto on julkaissut mallipohjan asetettavia vakuuksia varten.
Tarjouksen hyväksymisen jälkeen
Kun sähkön tuottaja on tullut hyväksytyksi preemiojärjestelmään, sen on kolmen vuoden kuluessa liitettävä voimalaitos ainakin osittain sähköverkkoon siten, että laitos tuottaa sähköä verkkoon. Määräaika lasketaan preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Mikäli voimalaitos on liitetty sähköverkkoon vain osittain sanotussa kolmen vuoden määräajassa, sähkön tuottajan asettama rakentamisvakuus realisoidaan osittain. Mikäli voimalaitosta ei ole liitetty sähköverkkoon osaksikaan kolmen vuoden määräajassa, rakentamisvakuus realisoidaan kokonaan.
Edelleen mikäli voimalaitosta ei ole viiden vuoden kuluessa sähkön tuottajasta johtuvasta syystä liitetty kokonaisuudessaan sähköverkkoon siten, että laitos kokonaisuudessaan tuottaa sähköä verkkoon, hyväksymispäätös raukeaa ja voimalaitoshanke jää preemiojärjestelmän ulkopuolelle.
Tarjouksessa esitetyn sähköntuotantomäärän alittaminen on sanktioitu. Sähkön tuottaja on velvollinen maksamaan alituotantokorvauksen valtiolle, mikäli se ei tuota hyväksytyn tarjouksen mukaista määrää sähköä. Voimalaitoksen keskimääräisen tuotannon pitää olla ensimmäisen neljän vuoden pituisen ”tukijakson” aikana vähintään 75 prosenttia ja seuraavien tukijaksojen aikana vähintään 80 prosenttia vuosituotannosta. Alituotantokorvaus määräytyy tarjouksen mukaisen preemion ja alituotannon perusteella. Sähkön tuottajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa alituotantokorvausta, mikäli tuotannon vajaus johtuu sähköverkonhaltijasta.
Preemiojärjestelmään hyväksytyille sähkön tuottajille on asetettu myös muita velvoitteita muun muassa voimalaitoksen toteuttamisesta ja raportoinnista.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026