Tarinamme

Kansainvälinen täyden palvelun asianajotoimisto – matkamme tähän päivään

Vuonna 1888 Suomi oli vielä maatalouspainotteinen Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Suomen elinkeinoelämä eli reipasta nousukautta: teollisuus koneellistui kovaa vauhtia ja talous kasvoi ja monipuolistui merkittävästi. Tämä kehitys herätti kysynnän juridisille palveluille etenkin Helsingissä, josta muodostui Suomen liike-elämän keskus.

Näissä olosuhteissa lakitieteiden kandidaatti Kaarlo Castrén ja nimituomari Frans Emil Snellman perustivat yhdessä asianajotoimiston Helsinkiin 1.6.1888. Suomenkielisessä ilmoituskortissa nuorehkot herrat Castrén ja Snellman lupautuivat ajamaan puhtaasti lainopillisia asioita kaikissa maamme yli- ja alioikeuksissa sekä muitakin alan toimia huokeilla hinnoilla. Vuonna 1896 Castrén & Snellmanin asianajotoimisto merkittiin kaupparekisteriin numerolla 1 519.

Castrén & Snellman 1800-luvun lopulla

Castrén & Snellmanin ensimmäinen toimisto sijaitsi puisessa talossa Aleksanterinkatu 46:ssa. Tuolloin moottoriliikennettä ei katukuvassa näkynyt, vaan paikasta toiseen kuljettiin usein hevosvetoisilla kulkuneuvoilla. Toimistomme juristit, joita aiemmin kutsuttiin lakimiehiksi, olivat kuitenkin valmiita hoitamaan käräjämatkoja myös Helsingin ulkopuolelle muualle Suomeen. Käytännössä tämä tarkoitti useita päiviä kestäviä hevoskyytimatkoja maaseudulle – myös kovilla pakkasilla.

Toimistomme on muuttanut useaan otteeseen vuosien aikana, mutta se on aina kuitenkin pysynyt muutaman sadan metrin sisällä syntysijoiltaan. Keskeinen sijainti helpotti asianajajiemme päivittäistä asiointia raastuvassa, joka oli lyhyen kävelymatkan päässä Senaatintorilla. Noin puolet toimistomme toimeksiannoista tuli raastuvassa sovittavista oikeudenkäynneistä.

Toimistomme ensimmäisen toimeksiannon hoiti Kaarlo Castrén 8.6.1888 Helsingin raastuvanoikeudessa. Hän toimi vastaajan asiamiehenä lykätyssä hankintajutussa ja sai jutulle edelleen lykkäystä, koska toimisto oli saanut jutun hoidettavakseen vasta samana päivänä.

Asianajotoiminta jatkuu sodista huolimatta

Suomi itsenäistyi vuonna 1917, ja seuraavana vuonna eripura valkoisten ja punaisten välillä kärjistyi sisällissodaksi. Sodasta huolimatta Castrén & Snellman jatkoi sinnikkäästi toimintaansa.

Toimiston lakimiehet hoitivat 1920-luvulle saakka tavanomaista asianajoa Suomessa. Vahvan maineen kotimaassaan luonut Castrén & Snellman sai merkittäviä kansainvälisiä toimeksiantoja, kun muun muassa Esso ja General Motors aloittivat toimintansa Suomessa 1930-luvulla.

Toisen maailmansodan aikana syttyivät sekä talvisota että jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Sodan aikana toimistoa hoiti yksin osakas Martti Olsson muiden juristien palvellessa rintamalla.

Jatkosodan jälkeen Olsson toimi Suomen tasavallan presidentin Risto Rytin toisena puolustusasianajajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vuosina 1945–46. Erinomaisesta juristista ei ollut riittävästi apua Rytille, sillä valvontakomissio oli mitä ilmeisimmin ratkaissut syyllisyyskysymyksen jo etukäteen, ja Ryti sai rangaistukseksi 10 vuotta kuritushuonetta.

C&S avustaa 1960- ja 70-lukujen suurissa toimeksiannoissa

Sotien jälkeen talouselämä maassamme alkoi elpyä. 1960–70-luvuilla monet yritykset keskittivät perimistehtävänsä asianajotoimistoille. Castrén & Snellman sai hoidettavakseen muun muassa Esson ja Stockmannin perinnät. Esso oli tuolloin toimistomme suurin toimeksiantaja.

1960-luvulla toimistomme edusti onnistuneesti Paasivaara-yhtymää niin sanotussa kissamargariinijutussa. Voin ja margariinin tuottajat kävivät tuolloin kovaa kilpailua. Taustalla asiaan vaikutti omalta osaltaan myös valtion maatalouspolitiikka: valtio halusi tukea voin kulutusta, koska sitä tuotettiin maatiloilla paljon. Tilanne kärjistyi, kun julkisuuteen levisi villi urbaanilegenda kissanrasvaa sisältävästä margariinista. Huhu sai alkunsa vuonna 1961 Uudessa Kuvalehdessä julkaistusta Ilmari Turjan artikkelista. Huhusta juontaa juurensa myös tunnettu sanaleikki: ”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne lyödään Suvikultaan.” Osapuolet tekivät asiasta salaisen sovintosopimuksen. Uusi Kuvalehti joutui laajaan ilmoitusboikottiin ja se lopetettiin.

Vuonna 1976 tapahtui yksi Suomen suurimmista rauhan ajan onnettomuuksista, kun Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä kuoli 40 henkeä ja 60 loukkaantui. Castrén & Snellman edusti työturvallisuusrikoksesta syytettyä patruunatehtaan teknistä johtajaa. Riidan käytyä läpi kaikki oikeusasteet kaikki syytteet niin päämiestämme kuin muitakin syytettyjä vastaan hylättiin. Kyseessä oli yksi Suomen merkittävimmistä työturvallisuusoikeudenkäynneistä, ja sen seurauksena työturvallisuuteen liittyvä rikosoikeudellinen ajattelu Suomessa kehittyi merkittävästi.

Toimisto kasvaa ja palvelutarjoama laajenee 1980- ja 1990-luvuilla

1980-luvun merkittävän talouskasvun jälkeen Suomi syöksyi 1990-luvun alussa syvään lamaan. Työttömyys kasvoi ja moni yritys joutui vararikkoon. Näinä vaikeina aikoina Castrén & Snellman hoiti useita Suomen suurimpia yrityssaneerauksia ja konkursseja, joista maininnan arvoisia ovat muun muassa Starckjohannin, Polarin ja Hakan konkurssit sekä suurimpana suomalaisena konkurssimenettelynä Kansa-yhtiöiden konkurssi. Castrén & Snellman oli aktiivisesti mukana, kun Suomen ensimmäistä lakia yrityksen saneerauksesta valmisteltiin. Vuosikymmenien kokemuksen myötä toimistostamme tuli maan johtava asiantuntija maksukyvyttömyysmenettelyissä.

Huippuosaaminen kiperissä maksukyvyttömyysmenettelyissä mahdollisti osaltaan toimistomme laajenemisen myös muille uusille toimialoille. Vähitellen toimistomme palvelutarjoama kattoi verotuksen, pääomamarkkinat, yritysjärjestelyt, immateriaalioikeuden ja teknologian alat.

Toimiston palveluvalikoiman laajentuessa ja henkilöstön kasvaessa Castrén & Snellmanin täytyi kehittyä myös rakenteellisesti. Vuonna 1994 Castrén & Snellman muuttui osakeyhtiöksi. Muutama vuosi sen jälkeen toimiston osakkaat laativat ensimmäisen liiketoimintasuunnitelman, joka lienee ensimmäinen toimialalla Suomessa.

Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuonna 1995. Pitkään kestäneen laman jälkeen talous alkoi jälleen elpyä. Suomi nousi maailmankartalle Nokian menestyksen saattelemana, ja Suomen yrityskauppamarkkinat lähtivät uuteen nousuun. Castrén ja Snellman keskittyi hoitamaan suuria yritys- ja rahoitusjärjestelyjä, joihin lukeutuvat esimerkiksi Kone Oyj:n jakautuminen uudeksi KONE Oyj:ksi ja Cargotec Oyj:ksi sekä Helsinki–Lahti-moottoritien rakentaminen.

Kansainvälisesti kasvava toimisto verkostoituu maailmalla

Kansainväliset toimeksiannot avasivat ovia maailmalle. Samalla Castrén & Snellmanille tuli tarve rakentaa luotettavaa verkostoa kumppanitoimistoihin ympäri maailman. Juristit osallistuivat aktiivisesti alan kansainvälisten organisaatioiden ja järjestöjen toimintaan. Toimiston juristit ovat edelleenkin erittäin aktiivisia kansainvälisissä järjestöissä, joista yksi tärkeimmistä on International Bar Association (IBA).

Vuonna 1994 Castrén & Snellman perusti toimiston Pietariin palvellakseen paremmin asiakkaidensa tarpeita Venäjän nopeasti kehittyvillä ja kasvavilla markkinoilla. Pietarin-toimisto oli ensimmäisiä suomalaisia asianajotoimistoja Venäjällä.

Vuosituhannen vaihde oli talouskasvun ja asiakastyön kehittämisen aikaa

Vuonna 2000 Castrén & Snellman laajensi toimintaansa Suomen sisällä ja perusti sivukonttorin Jyväskylään. Toimipiste ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, vaan siitä luovuttiin vuonna 2005. Sen sijaan markkina Venäjällä veti hyvin, ja uusi toimisto perustettiin Moskovaan vuonna 2006. Venäjän-toimistot toimivat aina vuoteen 2020 asti, jolloin C&S vetäytyi Venäjältä juuri ennen koronapandemian alkua.

Vuosituhannen vaihde toi myös historiallisen käänteen toimiston osakaskunnassa, kun Merja Kivelä nimitettiin toimistomme ensimmäiseksi naispuoliseksi osakkaaksi vuonna 2000 ja Pauliina Tenhunen vuotta myöhemmin. Nykyään naisosakkaiden osuus kaikista toimistomme osakkaista on suurempi kuin muissa asianajotoimistoissa Suomessa.

Yrityksen rakenteellinen kehittäminen jatkui, ja vuonna 2004 osakkaiden voitonjaossa siirryttiin true partnership ‑malliin, jossa yhtiön koko voitto jaetaan tasapuolisesti osakkaiden kesken. Samalla mahdollistettiin entistä laajempien voimavarojen käyttö toimiston kehittämiseen ja asiakkaidemme menestyksen tukemiseen.

Vuosikymmenen loppupuolella Castrén & Snellmanilla otettiin uusia, mittavia kehitysaskelia, ja uusi toimitusjohtaja rekrytoitiin talon ulkopuolelta. Aiemmin finanssialalla toiminut Jukka Niemi toi taloon erityisesti asiakastyön ja asiakkuuksien hoidon osaamista ja kehitti näitä osa-alueita toimiston sisällä. Vuosikymmenen lopun kehitystyö sai arvoisensa sinetin, kun toimisto muutti nykyisiin toimitiloihinsa Eteläesplanadille.

Ihmiset, cassulaiset, ovat aina olleet toimiston toiminnan ytimessä. Cassun henkeä, yhteisöllisyyden tunnetta, on vuosien mittaan vaalittu toimistossamme. Vuosina 2008–2009 koko henkilöstö osallistui arvokeskusteluihin. Yhteisesti johdetut arvot – kipinä, arvonanto, rohkeus ja vastuunkanto – ohjaavat tämän päivän cassulaisten jokapäiväistä työtä.

Merkittävimpiä toimeksiantoja 2000-luvulla olivat Sanitec-konsernin restrukturointi, joka oli yksi Euroopan suurimmista onnistuneista restrukturoinneista, sekä silloin maailman uudenaikaisimman sellutehtaan M-realin myynti. M-realin myynti oli Suomen suurin yrityskauppa vuonna 2009.

2010-luku: vastuullisuus ja ilmastokriisi suurimpia suunnannäyttäjiä

Vuoden 2008 kansainvälinen finanssikriisi vaikutti Suomen talouteen vielä 2010-luvun alussa. Talous supistui, ja moni yritys joutui sulkemaan ovensa. Castrén & Snellman oli mukana monissa konkurssimenettelyissä ja yrityssaneerauksissa, kuten Tiimarin konkurssissa sekä Talvivaaran saneerausmenettelyssä.

2010-luvulla toimistoamme työllistivät myös muun muassa yritysjärjestelyt, erilaiset infrahankkeet sekä riidanratkaisu. Toimimme neuvonantajana YIT:n, Destian ja Meridiam Infrastructuren yhteishankkeessa, johon kuului E18-moottoritien suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylästä Kotkaan, tien kunnossapito sekä hankkeen rahoitus.

Lisäksi edustimme menestyksekkäästi asiakastamme Stora Ensoa kilpailunrajoitukseen perustuvassa mittavassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaati Stora Ensolta, UPM-Kymmeneltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta yhteisvastuullisesti pääomaltaan lähes 125 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta.

Merkittävimpiä finanssialan toimeksiantojamme oli muun muassa DNA:n listaumisanti, joka oli vuosikymmenen suurin suomalainen listautumisanti. Lisäksi toimimme Nordean neuvonantajana yhtiön kotipaikan siirrossa Suomeen.

Tulevaisuuteen katsovan edelläkävijän asemaa vahvisti myös se, että vuosina 2011–17 toimistomme oli ensimmäinen liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, jossa toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja olivat molemmat naisia.

Vuosikymmenen puolivälissä ilmastonmuutos nousi toden teolla julkiseen keskusteluun ja poliittiselle agendalle, ja Suomi sitoutui Pariisin ilmastosopimukseen vuonna 2015. Ympäristö, infrastruktuuri ja luonnonvarat -palvelumme sekä Energia-palvelumme olivat jo tuolloin asiakkaidemme luottokumppaneita erilaisissa energia- ja rakennushankkeissa.

2010-luvulla toimistomme osoitti vahvaa edelläkävijyyttä muun muassa yritysvastuun saralla:

• Olimme suomalaisista asianajotoimistoista ensimmäinen WWF:n Green Office ‑toimisto.
• Vuonna 2015 liityimme Suomen ensimmäisenä asianajotoimistona vastuullista sijoittamista edistävän FINSIFin eli Finland’s Sustainable Investment Forumin jäseneksi.
• Vuotta myöhemmin liityimme myös Climate Leadership Counciliin (CLC).
• Liityimme vuonna 2020 ensimmäisenä suomalaisena asianajotoimistona YK:n Global Compact -aloitteeseen, joka on maailman laajin yritysten vastuullisuusohjelma.

2020-luku: muutosten vuosikymmen

Kuluva vuosikymmen sai alkunsa poikkeuksellisella tavalla, kun koronapandemia levisi kaikkialle maailmaan. Pandemian vuoksi määrätyt rajoitustoimet jättivät varjonsa monen yrityksen liiketoimintaan. Samaan aikaan syntyi myös positiivista kehitystä, kun monella työpaikalla otettiin vauhdilla käyttöön erilaisia etätyön mahdollistavia käytänteitä ja järjestelmiä.

Castrén & Snellmanin palvelut sopeutuivat poikkeusjärjestelyihin – kuten myös aiempina vuosikymmeninä. Toimimme neuvonantajana muun muassa yritysjärjestelyssä, jossa Danske Bank, Nordea ja OP Ryhmä myivät osuutensa Automatia Pankkiautomaatit ‑yhtiöstä. Olimme myös kumppanina Cargotecin ja Konecranesin sulautumisessa, joka lopulta jäi toteutumatta.

Kun pandemia alkoi hiljalleen hellittää otettaan, sota Euroopassa alkoi. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan talvella 2022. Sodan myötä monet suomalaiset yritykset päättivät luopua liiketoiminnasta Venäjällä kokonaan. Toimistomme on tukenut irtautumishankkeissa monia suomalaisyrityksiä, kuten Valiota, Fazeria, KONEtta, SOK:ta ja Huhtamäkeä.

Markkinaa muuttavia, kestäviä menestystarinoita

2020-luku on tehnyt maailmasta nopeasti muuttuvan ja vaikeasti ennakoitavan. Asiakkaillemme tämä vuosikymmen näyttää kuitenkin kasvun aikakaudelta. Ajassa korostuvat vastuullisuuden välttämättömyys ja ennakoinnin tärkeys. Näissä olosuhteissa niin asiakkaiden kuin asianajajien tulee olla valmiita ratkaisuihin, joita ei ole aiemmin tehty.

Otimme jo 2010-luvulla ensimmäisenä suomalaisena suurena asianajotoimistona uudet digitaalisen viestinnän muodot omiksemme ja julkaisemme tällä hetkellä asiakkaillemme vuosittain kymmeniä juristiemme kirjoittamia blogikirjoituksia eri oikeudenalojen ajankohtaisista asioista. Innovoimme jatkuvasti uusia työskentelytapoja ja testaamme oikeusmuotoilun työkaluja, jotta pystymme tarjoamaan parhaat mahdolliset ratkaisut asiakasprojekteihin. Tekoäly auttaa meitä nyt hallitsemaan valtavia tietomääriä ja löytämään sieltä oleellisen. Otamme kehitystyössä jatkuvasti uusia askelia.

Castrén & Snellman on ollut yksi asianajoalan nopeimmin kasvavista yrityksistä, ja henkilöstömme on kasvanut vuoden 1988 viidestätoista nykyiseen yli 300 työntekijään. Olemme nyt juristien määrässä mitattuna Suomen suurin asianajotoimisto.

Kaikki liikejuridiikan palvelut kattava full service -palvelutarjoamamme ja kansainvälistä tunnustusta saanut osaamisemme siivittää kasvuamme pohjoismaisessa markkinassa myös tulevina vuosina. Matkamme alan suunnannäyttäjänä jatkuu.