19.12.2014

Pullot ja tölkit piiloon katukuvasta ja somesta – alkoholimainonnan lainsäädäntö kiristyy

Mietojen alkoholijuomien mainonta on ollut Suomessa sallittua tietyin rajoituksin. Vuoden 2015 alusta tulevat voimaan uudet alkoholimainontaa koskevat säännökset, jotka hyväksyttiin eduskunnassa 16.12.2014. Kuluttaja näkee muutokset sekä katukuvassa että sosiaalisessa mediassa. Mitä tapahtuu Koffin hevosille ja kuka saa tykätä mistäkin?

Alkoholimainonta poistuu katukuvasta

Alkoholilain uudistus muuttaa miedoiksi luokiteltujen alkoholijuomien, kuten oluiden ja siidereiden, mainontaa koskevia säännöksiä. Tällaisten juomien ulkomainonta poistuu katukuvasta kokonaan.

Olutvalmistajat teippaavat tällä hetkellä tehtaidensa vieressä seisovia jättitölkkejä ja muut mietojen alkoholijuomien valmistajat rekkojensa kylkiä. Koffin hevosten tulevaisuus on vielä avoinna, mutta logot olutvaunuista poistuvat joka tapauksessa.

Ulkomainonta poistuu käytännössä kaikilta järjestyslaissa tarkoitetuilta yleisiltä paikoilta, kuten urheilukentiltä, joukkoliikenteen kulkuneuvoista ja kauppakeskuksista. Jotta poikkeuksilta ei vältyttäisi, lakimuutos ei kuitenkaan koske kokoontumislaissa tarkoitettuja yleisötilaisuuksia tai sellaisiin pysyvästi käytettyä paikkaa. Siten esimerkiksi jäähallin kaukalon laitaan maalattuja olutmainoksia ei tarvitse poistaa otteluiden välillä.

Lakimuutoksen perusteluissa ulkomainonnan on katsottu olevan erityisen haitallista esimerkiksi siksi, että sen kautta alkoholi tuodaan osaksi monien lasten ja nuorten arkipäivää bussipysäkeille, liikennevälineisiin ja keskustojen näyttäville mainospaikoille.

Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu?

Sosiaalinen media on muuttanut mainontaa hyvin paljon. Erään kansainvälisen, suuren olutmerkin markkinointijohtaja totesi hiljattain, että YouTube ja Facebook ovat yritykselle erittäin tärkeitä mainosfoorumeita. Facebookin automaattisesti käynnistyvät videomainokset ovat olleet paljon odotettua tehokkaampi keino markkinoida olutta kuluttajille Amerikassa – mainokset ovat pyörineet kuluttajien näytöillä kymmeniä miljoonia kertoja.

Suomalainen somettaja ei jatkossa näe olut- tai siiderimainoksia älypuhelimensa tai minkään muunkaan laitteensa näytöllä, sillä tammikuun alusta lähtien alkoholimarkkinointi lakkaa myös sosiaalisessa mediassa. Kielto ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan se koskee mainontaa, jossa kuluttajat osallistuvat esimerkiksi omilla kuvillaan tai videoillaan mainostajan järjestämään kilpailuun, tai jossa kilpailu perustuu siihen, että kuluttajat jakavat mainostajan sisältöä edelleen.

Yksityishenkilönä voit edelleen jakaa oluttölkkisi kuvan

Sananvapausnäkökohtien perusteella esimerkiksi kuluttajien omatoiminen ja keskinäinen viestintä ei kuitenkaan kuulu kiellon piiriin. Yksityishenkilönä voit edelleen vapaasti ladata someen lomakuviasi, joissa näkyy lomajuomien logoja, sekä tykätä kavereidesi vastaavista kuvista. Myös bloggarit voivat vapaasti kertoa alkoholituotteista, kunhan he eivät saa tästä korvausta. Mutta missä kulkee mainostajan vastuu esimerkiksi kuluttajien jakamasta aineistosta?

Sosiaalinen media on mahdollistanut laajasti erilaisten kuluttajalähtöisten kampanjoiden ja kilpailuiden järjestämisen, joissa palkintoina on tarjottu esimerkiksi konsertti- tai ottelulippuja. Lakiuudistus kieltää kuitenkin jatkossa kaiken alkoholimainonnan, joka perustuu erilaisiin kilpailuihin, peleihin tai markkinointiarpajaisiin.

Koska kielto koskee markkinointia, joka perustuu kuluttajien tuottamaan tai jakamaan sisältöön, se tarkoittaa kieltoa #olutmerkki-tyyppisille hashtag-kampanjoille ja muille sosiaalisen median kuluttajakilpailuille, jotka perustuvat esimerkiksi tykkäämiseen Facebookissa.

Mikä on jatkossa kiellettyä ja mikä sallittua?

Jatkossa televisiossa tai radiossa ei ennen iltakymmentä nähdä eikä kuulla oluen kuohahteluja saunanlauteilla, sillä lakiuudistus vaikuttaa myös televisio- ja radiomainonnan sallittuihin aikarajoihin. Uudistuksen voimaantuloon on yhtä kauan kuin vuodessa 2014 on päiviä jäljellä. Joulunpyhien jälkeen kaiken tulisi olla kunnossa, mutta miten jatkossa vedetään raja esimerkiksi yhtiön ja työntekijöiden omien näkemysten välille sosiaalisessa mediassa ja kuinka uudistusta tullaan valvomaan?

Aika näyttää, mutta on varmaa, että jokaisen mietoja alkoholijuomia markkinoineen yrityksen pitää kiinnittää alkuvuoden aikana erityistä huomiota markkinointinsa asianmukaisuuteen sen kaikissa muodoissa.

Uusimmat referenssit

Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Avustimme johtavaa kansainvälistä sijoitusyhtiötä Brookfieldia sekä kansainvälistä valtion sijoitusrahastoa DayOne Data Centersin miljardin euron holdco-rahoituksessa Suomen lain osalta. DayOne Data Centers on hyperscale-datakeskusten kehittäjä ja operaattori, jonka pääkonttori sijaitsee Singaporessa. Rahoitus on järjestetty seitsemänvuotisena 500 miljoonan euron holdco-rahoitusjärjestelynä, jota voidaan laajentaa miljardiin euroon ja jonka vakuutena on DayOnen Suomen kehityshankkeet. Rahoitus tukee hyperscale-hankkeiden kehitystä Lahdessa ja Kouvolassa, ja se tarjoaa lähes 300 MW suunniteltua kapasiteettia eri puolilla Suomea. Lisäksi rahoitus tukee myös DayOnen maailmanlaajuista laajentumista EU:ssa ja APAC-alueella, ja tuo joustoa kohdentaa rahoitusta myös muihin tärkeisiin kasvumarkkinoihin tarpeen mukaan.
Julkaistu 29.1.2026
Toimimme Axcelin portfolioyhtiön SuperOffice AS:n suomalaisena neuvonantajana, kun se hankki Lyyti Oy:n  suomalaiselta pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersilta ja muilta myyjiltä. Lyyti tarjoaa johtavaa tapahtumanhallintajärjestelmää, jonka avulla voidaan toteuttaa live-, online- ja hybriditapahtumia. Yhtiöllä on vahva asiakaskunta Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. SuperOffice on Pohjois-Euroopan johtava asiakkuudenhallinta- eli CRM-ohjelmistojen toimittaja pienille ja keskisuurille yrityksille. Axcel on pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö, joka keskittyy teknologiaan, yrityspalveluihin ja teollisuuteen, terveydenhuoltoon sekä kuluttajasektoriin.
Julkaistu 9.12.2025