Perjantaina 19.1.2018 julkaistiin hallituksen esitys, jossa ehdotetaan uusia rajoituksia korkokulujen vähentämiseen verotuksessa. Muutokset perustuvat pääosin veronkiertämisen estämistä koskevan EU-direktiivin säännöksiin, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.
24.1.2018
Korkokulujen vähennysoikeuteen esitetään lisärajoituksia – muiden muassa kiinteistöala rajoitusten piiriin
Palvelut
Korkokulujen vähentämistä verotuksessa on nykyisin rajoitettu yhteisöjen, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloverotuksessa. Rajoitus koskee vain etuyhteydessä olevien yritysten välisiä korkosuorituksia, eikä sitä sovelleta esimerkiksi kiinteistösijoitus- tai rahoitusalan yrityksiin.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan rajoituksen laajentamista ulkopuolisilta otettujen lainojen korkokuluihin. Lisäksi rajoitussäännöksen soveltamisala laajenisi niin, että rajoitus koskisi jatkossa muiden muassa myös kiinteistötoimialaa ja rahoitusalan yrityksiä. Muutoksella voidaankin arvioida olevan merkittävää vaikutusta erityisesti kiinteistö- ja kiinteistösijoitusyhtiöille.
Rajoitussäännökset eivät esityksen mukaan jatkossakaan koskisi yrityksiä, joiden ns. nettokorkomenot, eli korkotuotot ylittävät korkokulut, ovat verovuonna enintään 500 000 euroa.
Yritykset saisivat vähentää korkokulut täysimääräisesti korkotuottojen määrään asti nykyiseen tapaan. Nettokorkomenot voisi vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 25 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (eli elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkokulut sekä verotuksessa vähennyskelpoiset poistot ja konserniavustukset ja josta on vähennetty annetut konserniavustukset). Tämän prosenttiosuuden ylittävät nettokorkomenot eivät olisi vähennyskelpoisia. Lievennyksenä vähennysoikeuden rajoitukseen yritykset voisivat kuitenkin vähentää ulkopuolisille tahoille maksamiaan nettokorkomenoja kolmeen miljoonaan euroon asti prosenttirajasta riippumatta.
Esityksen mukaan korkokulujen vähennyskelpoisuutta rajoitettaisiin vain silloin, kun verovelvollinen on osa konsernia tai etuyhteydessä toiseen osapuoleen tai sillä on kiinteä toimipaikka. Rajaus vaikuttaa ongelmalliselta verovelvollisten yhdenvertaisuuden kannalta.
Nykyinen rajoitussäännös sisältää ns. tasevapautussäännön, jonka mukaan rajoitussäännöstä ei sovelleta, mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että sen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on suurempi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku. Säännös on osoittautunut käytännössä hankalaksi soveltaa, ja hallituksen esityksessä ehdotetaan tasevapautussäännön poistamista.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Huhtamäki – 450 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidottu syndikoitu luottolimiittisopimus
Neuvoimme Huhtamäki Oyj:tä, kun se teki 450 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidotun, syndikoidun ja monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen (syndicated multicurrency revolving credit facility). Järjestely on voimassa viisi vuotta. Uusi luottolimiitti korvaa nykyisen, tammikuussa 2021 allekirjoitetun, 400 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidotun syndikoidun luottolimiitin, ja sitä käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Luottolimiittiä on mahdollista jatkaa kaksi kertaa yksi vuosi kerrallaan lainanantajien suostumuksella. Luottolimiitin pääjärjestäjinä ja -välittäjinä toimivat Citi, Nordea Bank Abp, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ), BNP Paribas, Commerzbank Aktiengesellschaft, Danske Bank A/S, DBS Bank Ltd., London Branch, J.P. Morgan SE, Landesbank Hessen-Thüringen Girozentrale, OP Corporate Bank plc, Raiffeisen Bank International AG ja Standard Chartered Bank AG.
Julkaistu 28.11.2024
Suomalainen suuryritys – Urakkasopimusta koskeva riita
Edustimme suurta suomalaista yhtymää ja siihen kuuluvaa keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä välitysmenettelyssä rakennusliikettä vastaan. Välitysoikeus hylkäsi rakennusliikkeen vaatimukset kokonaisuudessaan ja velvoitti rakennusliikkeen korvaamaan asiakkaallemme välitysmenettelystä aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Erimielisyys koski urakkasopimuksen mukaista urakkahintaa, jonka oli sovittu määräytyvän asiakkaamme tuottovaatimuksen sekä urakkakohdetta koskevan vuokrasopimuksen mukaisen vuokran perusteella. Osapuolet olivat erimielisiä vuokran tarkistamiseen sovellettavasta indeksiehdosta ja sen vaikutuksesta urakkasopimuksen mukaiseen urakkahintaan.
Julkaistu 22.11.2024
VR-Yhtymä – Maantielogistiikkaliiketoiminnan myynti sijoitusyhtiö Mutaresille
Toimimme VR-Yhtymä Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana heidän strategisessa päätöksessään myydä maantielogistiikan yksikkönsä sijoitusyhtiö Mutaresille. Kauppa tukee VR:n keskittymistä logistiikkaliiketoiminnassaan rautatiekuljetuksiin. Maantielogistiikan liiketoiminta, joka tuotti noin 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2023, siirretään Mutaresin perustamaan uuteen yhtiöön. Liiketoimintayksikkö työllistää noin 75 henkilöä, jotka siirtyvät uuden yhtiön palvelukseen. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 18.11.2024
Neste – 150 miljoonan euron vihreä lainasopimus
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä kahdenvälisen 150 miljoonan euron vihreän lainasopimuksen Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen kanssa. Lainasopimuksesta saatavat varat käytetään Nesteen vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Lainasopimus on kaksivuotinen, ja siinä on yksi yhden vuoden lisäoptio. Helmikuussa 2024 Neste julkisti uudistetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä (Green Finance Framework), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa tulevat rahoitustoimet markkinoiden parhaiden käytäntöjen ja standardien kanssa. Uudistettuun viitekehykseen kuluu uusiutuvia ratkaisuja sekä kiertotalousratkaisuja ja uusiutuva energia omana sijoituskategoriaan. Nesteen ilmastosuunnitelmassa pidemmän aikavälin toimia ovat muun muassa uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajempi soveltaminen erityisesti uusiutuvan vedyn osalta. On arvioitu, että uusiutuvalla vedyllä ja muilla uusilla teknologioilla voidaan pienentää vuoden 2019 vertailutason mukaisten päästöluokkien 1 ja 2 päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Julkaistu 4.11.2024