24.1.2018

Korkokulujen vähennysoikeuteen esitetään lisärajoituksia – muiden muassa kiinteistöala rajoitusten piiriin

Perjantaina 19.1.2018 julkaistiin hallituksen esitys, jossa ehdotetaan uusia rajoituksia korkokulujen vähentämiseen verotuksessa. Muutokset perustuvat pääosin veronkiertämisen estämistä koskevan EU-direktiivin säännöksiin, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

Korkokulujen vähentämistä verotuksessa on nykyisin rajoitettu yhteisöjen, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloverotuksessa. Rajoitus koskee vain etuyhteydessä olevien yritysten välisiä korkosuorituksia, eikä sitä sovelleta esimerkiksi kiinteistösijoitus- tai rahoitusalan yrityksiin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan rajoituksen laajentamista ulkopuolisilta otettujen lainojen korkokuluihin. Lisäksi rajoitussäännöksen soveltamisala laajenisi niin, että rajoitus koskisi jatkossa muiden muassa myös kiinteistötoimialaa ja rahoitusalan yrityksiä. Muutoksella voidaankin arvioida olevan merkittävää vaikutusta erityisesti kiinteistö- ja kiinteistösijoitusyhtiöille.

Rajoitussäännökset eivät esityksen mukaan jatkossakaan koskisi yrityksiä, joiden ns. nettokorkomenot, eli korkotuotot ylittävät korkokulut, ovat verovuonna enintään 500 000 euroa.

Yritykset saisivat vähentää korkokulut täysimääräisesti korkotuottojen määrään asti nykyiseen tapaan. Nettokorkomenot voisi vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 25 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (eli elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkokulut sekä verotuksessa vähennyskelpoiset poistot ja konserniavustukset ja josta on vähennetty annetut konserniavustukset). Tämän prosenttiosuuden ylittävät nettokorkomenot eivät olisi vähennyskelpoisia. Lievennyksenä vähennysoikeuden rajoitukseen yritykset voisivat kuitenkin vähentää ulkopuolisille tahoille maksamiaan nettokorkomenoja kolmeen miljoonaan euroon asti prosenttirajasta riippumatta.

Esityksen mukaan korkokulujen vähennyskelpoisuutta rajoitettaisiin vain silloin, kun verovelvollinen on osa konsernia tai etuyhteydessä toiseen osapuoleen tai sillä on kiinteä toimipaikka. Rajaus vaikuttaa ongelmalliselta verovelvollisten yhdenvertaisuuden kannalta.

Nykyinen rajoitussäännös sisältää ns. tasevapautussäännön, jonka mukaan rajoitussäännöstä ei sovelleta, mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että sen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on suurempi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku. Säännös on osoittautunut käytännössä hankalaksi soveltaa, ja hallituksen esityksessä ehdotetaan tasevapautussäännön poistamista.

Uusimmat referenssit

Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustimme Swedbank AB:tä (publ) suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoituksessa. Kiinteistösalkku on Trophin suomalaisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Trophi on Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakauppavetoisiin vähittäiskauppakiinteistöihin keskittyvä kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistösalkkuun kuuluu 278 kohdetta Ruotsissa ja Suomessa. Suomi on Trophille edelleen kehittyvä ja strategisesti tärkeä markkina, ja sen osuus yhtiön vuokratuotoista ja kiinteistöjen arvosta on noin 30 prosenttia. 
Julkaistu 17.7.2026
Toimimme HANZA:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat. Järjestely toteutetaan liiketoiminta- ja osakekauppana, ja se kattaa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat Suomessa sekä kahden virolaisen ja kahden puolalaisen tytäryhtiön osakkeet. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 viimeisen neljänneksen aikana.  Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. HANZA:lla on noin 5 000 työntekijää, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. Avustamme HANZA:a tässä transaktiossa yhteistyössä ruotsalaisen asianajotoimisto Lindahlin kanssa.
Julkaistu 15.7.2026