OTM Freja Väyrynen aloitti Castrén & Snellmanilla senior associate -juristina 4.9.2023.
13.9.2023
Freja Väyrynen senior associate -juristiksi
Freja työskentelee Pääomasijoittaminen-palvelussamme.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fingrid – EMTN-ohjelman päivitys
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026
Jensen-Group – Vestekin osto
Avustimme Jensen-Groupia sen ostaessa Oy Vestek Ab:n, Jensen-ratkaisujen vakiintuneen jakelijan Suomessa. Strateginen askel korostaa Jensen-Groupin pitkäaikaista sitoutumista Pohjoismaihin ja sen tavoitetta laajentaa kestävien ja tulevaisuuteen suuntautuvien pesula-automaatioratkaisujen käyttöä Suomessa. Jensen-Group, Brysselin Euronextissä listattu yhtiö, on maailmanlaajuinen johtaja raskaiden pesulaitteiden teknologiassa, joka tunnetaan teollisten pesukoneiden, järjestelmien ja avaimet käteen -automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Oy Vestek Ab on vuonna 1961 perustettu suomalainen maahantuontiyritys. Yrityksen päätoimiala on tarvikkeiden ja koneiden tuonti, sisältäen tarvikkeiden ja palveluiden tarjoamisen terveydenhuolto- ja pesula-alojen käyttöön, Euroopasta ja Yhdysvalloista sekä tukkukauppa Suomen markkinoilla.
Julkaistu 16.3.2026
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026