21.9.2017

Mitä yritysten tulisi tietää Venäjän uudesta VPN-lainsäädännöstä?

Viime vuosina Venäjän viranomaiset ovat monin tavoin pyrkineet estämään Venäjällä oleskelevilta internetin käyttäjiltä pääsyn lainvastaisiin verkkosisältöihin. Marraskuun alusta lähtien uusi laki sulkee jälleen eräitä takaportteja, joiden kautta kieltoa on vielä voinut kiertää.

Uudet säännöt voivat hankaloittaa yritysten omien VPN-yhteyksien käyttöä kansainvälisissä yhtiöissä. Miten yritys sitten voi pitää VPN-yhteytensä avoinna, jos venäläiset työntekijät pyrkivät sen kautta verkossa valtion kieltämiin sisältöihin?

Yritysten VPN-yhteyksien pelätään tarjoavan takaportin lainvastaisiin sisältöihin

Monet verkkosisällöt ovat Venäjällä lainvastaisia ja kiellettyjä. Tällaisia sisältöjä ovat muun muassa sota- ja itsemurhapropaganda sekä ääri-ideologiset aineistot. Kiellosta seuraavat toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan, millaisesta lainvastaisesta tiedosta on kyse, mutta lopputulos on aina sama: pääsyä tällaiselle verkkosivustolle rajoitetaan.

Venäjän viestintäviranomainen Roskomnadzor ylläpitää luetteloa verkkosivustoista ja niiden verkko-osoitteista ja edellyttää, että verkkosivustojen omistajat ja hosting-palveluntarjoajat estävät pääsyn lainvastaisiin sisältöihin. Jos ne laiminlyövät tätä velvollisuuttaan, kaikkien venäläisten internet-palveluntarjoajien (ISP) on estettävä asiakkaidensa pääsy kiellettyihin sisältöihin. Estoa voidaan helposti kiertää, jos käyttäjä vierailee verkkosivustolla muun kuin venäläisen palveluntarjoajan kautta.

Verkossa tarjottavista kaupallisista VPN-palveluista tulee siis rikoksentekovälineitä, joiden avulla venäläiset voivat ohjata verkkoliikenteensä kulkemaan Venäjän rajojen ulkopuolella sijaitsevien exit node ‑reitittimien kautta. Yritysten yksityiset VPN-yhteydet toimivat samalla tavalla, mutta käyttötarkoitus on toinen: niillä varmistetaan suojatut yhteydet yrityksen sisäisen verkon eri osien välillä.

Lopputulos on joka tapauksessa se, että Venäjällä asuvilla kansainvälisten yritysten työntekijöillä on pääsy sensuroimattomaan internetiin työnantajansa tietokoneilla.

Uusi lainsäädäntö estää pääsyn lainvastaisiin sisältöihin

Venäjän presidentti allekirjoitti 29.7.2017 lain tietotekniikkaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta.[1] Siinä säädetään muun muassa, että Venäjällä kiellettyihin verkkoihin ja sisältöihin pääsemiseen käytetyt tieto- ja tietoliikenneverkkojen ja/tai tietovarantojen omistajat eivät saa sallia, että heidän omistamiaan tietovarantoja ja verkkoja hyödynnetään Venäjällä kiellettyihin tietovarantoihin ja verkkoihin pääsemiseksi.

Laki koskee sekä yksityisille käyttäjille tarkoitettuja kaupallisia VPN-palveluita että yritysten sisäisiä VPN-ratkaisuja.

Lakimuutoksen mukaan tieto- ja tietoliikenneverkkojen ja/tai tietovarantojen omistajan (toisin sanoen VPN-palveluntarjoajan) on liityttävä Venäjän federaation tietokantaan, jossa on luettelo tietovarannoista ja verkoista, joihin pääsyä Venäjällä on rajoitettu.

Valtion tietokantaa ylläpitää Roskomnadzor, ja se suodattaa pois kaikki sensuroidut sisällöt. Ellei lainsäädäntöä noudateta, Roskomnadzor voi estää venäläisten internet-palveluntarjoajien asiakkailta VPN-yhteyden käytön. Kiellettyihin aineistoihin pääsyä koskeva kielto kohdistuu tällä hetkellä ensisijaisesti kaupallisesti saataviin VPN-yhteyksiin, mutta lain kirjaimellisen tulkinnan mukaan sitä sovelletaan myös yritysten sisäisiin verkkoihin. Tästä syystä uudessa laissa säädetään kahdesta poikkeuksesta.

Poikkeukset VPN-yhteyksiä koskeviin rajoituksiin

Kiellettyihin aineistoihin pääsyä koskevaa kieltoa ei sovelleta valtion ja kuntien verkkoihin eikä tilanteisiin, joissa seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

1) Venäjällä kiellettyihin sisältöihin pääsyn mahdollistavan VPN-yhteyden käyttäjät on määritelty etukäteen

2) VPN-yhteyttä käyttävä henkilö käyttää sitä tukitoimintoihinsa liittyviin teknisiin tarkoituksiin.

Näitä kahta edellytystä ei käsitellä lainsäädännössä tarkemmin, mikä jättää niihin tulkinnanvaraa.

On siis selvää, että täyttääkseen ensimmäisen ehdon VPN-yhteyden omistajan tulisi laatia luettelo kaikista VPN-yhteyttä käyttävistä työntekijöistään Venäjällä. Yleisen venäläisen liiketoimintakäytännön mukaan luettelo on laadittava kirjallisesti ja yhtiön toimitusjohtajan on allekirjoitettava se. Jos kyse on konsernista, voi kuitenkin olla vaikeaa määrittää, minkä konserniin kuuluvista yhtiöistä pitäisi laatia kyseinen luettelo.

Venäjän tietotekniikkalainsäädännössä ei tehdä eroa emoyhtiön (joka yleensä omistaa VPN-järjestelmän) ja sen tytäryhtiöiden ja osakkuusyhteisöjen (joiden työntekijät käyttävät yrityksen sisäistä VPN-järjestelmää) välillä. Toinen huomioitava seikka ovat vierasverkot, jotka saattavat käyttää samaa VPN-yhteyttä kuin yrityksen oma verkko. Jos näin on, yrityksen tulisi lainsäädännön vaatimukset täyttääkseen laatia luettelo myös vierasverkkoa käyttävistä vierailijoistaan.

Mitä toiseen ehtoon tulee, ”teknisten tarkoitusten” tosiasiallinen ulottuvuus ja rajanveto jäävät hämäriksi. Yhtiön tulisi jotenkin varmistaa, etteivät sen Venäjällä toimivat työntekijät käytä VPN-yhteyttä mihinkään muuhun kuin ”teknisiin tarkoituksiin”. On myös epäselvää, tarkoitetaanko uudessa laissa viitatulla ”VPN-yhteyttä käyttävällä henkilöllä” työntekijää vai yhtiötä. Mitä ”teknisillä tarkoituksilla” sitten tarkoitetaankin, varmaa on, että ne eivät koske työntekijöiden henkilökohtaisia tarpeita.

Kansainvälisten yritysten on kiellettävä VPN-yhteyksiensä yksityiskäyttö

Mitä kansainvälisten yhtiöiden venäläisten tytäryhtiöiden sitten kannattaisi tehdä? Venäläisen liiketoimintakäytännön perusteella toteuttamiskelpoisin ratkaisu olisi muuttaa paikallista IT-ohjeistusta tai ottaa käyttöön erillinen VPN-ohjeistus, jossa työntekijöitä kielletään käyttämästä yrityksen VPN-yhteyttä ja VPN-verkkoon yhdistettyjä yhtiön tietokonejärjestelmiä henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja käyttämästä niitä millään tavalla Venäjän lakien kiertämiseen. Tällaisten ohjeistusten muuttaminen ja käyttöönotto on tehtävä Venäjän federaation työlainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti.

Se, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä, selviää vasta sitten, kun lakimuutos on tullut voimaan ja Roskomnadzor alkaa valvoa sen noudattamista. Siksi on tärkeää seurata, mihin toimiin Roskomnadzor asiassa seuraavaksi ryhtyy.

Uusimmat referenssit

Toimimme Lantmännen ek förin neuvonantajana Leipurin Oyj:n suunnitellussa hankinnassa Aspo Oyj:ltä. Castrén & Snellman on johtava neuvonantaja elintarviketeollisuuden yritysjärjestelyissä. Lantmännen on Pohjois-Euroopan johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- ja elintarviketoimialalla. Sen omistaa 17 000 ruotsalaista maanviljelijää, ja sillä on 12 000 työntekijää sekä toimintaa yli 20 maassa. Leipurin on pohjoismaiden johtava leivonnan raaka-aineiden, välineiden ja asiantuntijapalveluiden toimittaja leipomoille ja laajemmin elintarviketeollisuudelle. Tytäryhtiöidensä kautta se toimii Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Baltian maissa tarjoten kattavia leipomo- ja konditoriateollisuuden ratkaisuja. Järjestelyn toteutuminen edellyttää vielä viranomaisten hyväksyntöjä.
Julkaistu 25.8.2025
Avustimme Oomi Oy:tä sen laajentaessa toimintaansa uudelle mobiililiittymien liiketoiminta-alueelle ja uuden Oomi Mobiili -operaattoribrändin lanseeraamisessa. Työmme sisälsi hanketta edeltäneen due diligence -prosessin sekä keskeisten kumppanuussopimusten valmistelun ja neuvottelun, luoden Oomille vahvan perustan uuden liiketoiminnan aloittamiselle. Oomi Mobiili toimii virtuaalioperaattorina (MVNO) ja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia puhelinliittymän sähkösopimuksen yhteydessä. Palvelun vaiheittainen lanseeraus alkaa syksyllä 2025, ja tavoitteena on valtakunnallinen saatavuus vuoden 2026 alusta.
Julkaistu 15.8.2025
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025
Korkein hallinto-oikeus antoi merkittävän ennakkopäätöksen (KHO:2025:23) asiassa, jossa se katsoi, että Liikennevakuutuskeskus (LVK) käsitteli potilastietoja kohtuullisuutta, tietojen minimointia sekä sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien vaatimusten mukaisesti korvausasioita ratkaistaessa. Edustimme LVK:ta tässä asiassa, jossa KHO pysytti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kumota Tietosuojavaltuutetun toimiston (TSV) seuraamuskollegion LVK:lle asettama 52 000 euron seuraamusmaksu. KHO vahvisti myös hallinto-oikeuden, tiettävästi Suomessa ensimmäisenä annetun, päätöksen, jossa TSV määrättiin korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikuluja. Päätös on erittäin merkittävä koko vakuutustoimialalle. Asiassa oli kyse siitä, että LVK pyytää liikennevakuutuslain nojalla välttämättömiä potilastietoja käsiteltävänä olevan vakuutus- tai korvausasian ratkaisemista varten. Tietyissä tapauksissa laajat potilastiedot voivat olla tarpeellisia ratkaisun tekemisessä. TSV katsoi, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä tietosuoja-asetuksen 5 ja 25 artiklan vastaisesti, ja että tiedot olisi tullut toimittaa lääkärin laatiman erillisen lausunnon muodossa. Hallinto-oikeus kumosi TSV:n päätöksen ja katsoi, että käyntimerkinnät ovat lähtökohtaisesti välttämättömiä syy-yhteyden selvittämiseksi korvaustilanteessa, ja korvausasian harkintaan liittyvät tehtävät ovat nimenomaan vakuutusyhtiön ydintehtäviä, ei potilastietojen rekisterinpitäjän tehtäviä. Hallinto-oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että LVK olisi järjestelmällisesti esittänyt liian laajoja tietopyyntöjä. ”Cassun kanssa yhteistyö oli jälleen saumatonta koko pitkän prosessin ajan ja pystyimme luottamaan siihen, että asiamme on asiantuntevissa käsissä”, sanoo Vakuutuskeskus-ryhmän lakiasiainjohtaja Visa Kronbäck. Lue päätös kokonaisuudessaan KHO:n sivuilta:  KHO:2025:23
Julkaistu 18.6.2025