Toimistomme tarina

Vuonna 1888 perustettu toimistomme on Suomen vanhin asianajotoimisto. Matkan varrelle mahtuu paljon ikimuistoisia hetkiä, ja toimistomme on ollut mukana vaikuttamassa moneen maamme historialliseen tapahtumaan.

Toimistomme perustaminen

Vuonna 1888 Suomi oli vielä maatalouspainotteinen Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Suomen elinkeinoelämä eli reipasta nousukautta: teollisuus koneellistui kovaa vauhtia, talous kasvoi ja monipuolistui merkittävästi. Tämä kehitys herätti kysynnän juridisille palveluille etenkin Helsingissä, josta muodostui Suomen liike-elämän keskus.

Näissä olosuhteissa lakitieteiden kandidaatti Kaarlo Castrén ja nimituomari Frans Emil Snellman perustivat yhdessä asianajotoimiston Helsinkiin 1.6.1888. Suomenkielisessä ilmoituskortissa nuorehkot herrat Castrén ja Snellman lupautuivat ajamaan puhtaasti lainopillisia asioita kaikissa maamme yli- ja alioikeuksissa sekä muitakin alan toimia huokeilla hinnoilla. Vuonna 1896 Castrén & Snellmanin asianajotoimisto merkittiin kaupparekisteriin numerolla 1 519.

Castrén & Snellman 1800-luvun lopulla

Castrén & Snellmanin ensimmäinen toimisto sijaitsi puisessa talossa Aleksanterinkatu 46:ssa. Toimistomme perustamisen aikaan Helsingin katukuvassa ei näkynyt autoja. Vuonna 1888 Helsinkiin saatiin ensimmäinen raitiotie, mutta aluksi raitiovaunuja vetivät hevoset. Toimistomme lakimiehet olivat valmiita hoitamaan käräjämatkoja myös Helsingin ulkopuolelle muualle Suomeen. Käytännössä tämä tarkoitti useita päiviä kestäviä hevoskyytimatkoja maaseudulle – myös kovilla pakkasilla.

Toimistomme osoite on vaihtunut useaan otteeseen vuosien aikana, mutta se on aina kuitenkin pysynyt muutaman sadan metrin päässä toimistomme syntysijoilta. Keskeinen sijainti helpotti asianajajiemme päivittäistä asiointia raastuvassa, joka oli lyhyen kävelymatkan päässä Senaatintorilla. Noin puolet toimistomme toimeksiannoista tuli raastuvassa sovittavista oikeudenkäynneistä.

Toimistomme ensimmäisen jutun hoiti Kaarlo Castrén 8.6.1888 Helsingin raastuvanoikeudessa. Hän toimi vastaajan asiamiehenä lykätyssä hankintajutussa ja sai jutulle edelleen lykkäystä, koska toimisto oli saanut jutun hoidettavakseen vasta samana päivänä.

Itsenäisessä Suomessa 

Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Eripura valkoisten ja punaisten välillä kärjistyi sisällissodaksi seuraavana vuonna. Sodasta huolimatta Castrén & Snellman jatkoi sinnikkäästi toimintaansa.

Toimiston lakimiehet hoitivat 1920-luvulle saakka tavanomaista asianajoa Suomessa. Luotuaan vahvan maineen kotimaassa Castrén & Snellman sai merkittäviä kansainvälisiä toimeksiantoja, kun muun muassa Esso ja General Motors aloittivat toimintansa Suomessa 1930-luvulla.

Sodan vuodet 1939–1945

Toisen maailmansodan aikana syttyi talvisota (1939–1940) ja jatkosota (1941–1944) Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Sodan aikana toimistoa hoiti yksin osakas Martti Olsson muiden juristien palvellessa rintamalla.

Jatkosodan jälkeen Olsson toimi Suomen tasavallan presidentin Risto Rytin toisena puolustusasianajajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vuosina 1945–1946. Erinomaisesta juristista ei ollut riittävästi apua Rytille, sillä valvontakomissio oli mitä ilmeisimmin ratkaissut syyllisyyskysymyksen jo etukäteen, ja Ryti sai rangaistukseksi 10 vuotta kuritushuonetta.

Elpyminen sotien jälkeen

Sotien jälkeen talouselämä maassamme alkoi elpyä. 1960–1970-luvuilla monet yritykset keskittivät perimistehtävänsä asianajotoimistoille. Castrén & Snellman sai hoidettavakseen Esson ja Stockmannin perinnät. Esso oli tuolloin toimistomme suurin toimeksiantaja.

1960-luvulla toimistomme edusti onnistuneesti Paasivaara-yhtymää ns. kissamargariinijutussa. Voin ja margariinin tuottajat kävivät tuolloin kovaa kilpailua. Taustalla asiaan vaikutti omalta osaltaan myös valtion maatalouspolitiikka: valtio halusi tukea voin kulutusta, koska sitä tuotettiin maatiloilla paljon. Tilanne kärjistyi, kun julkisuuteen levisi villi kaupunkitarina kissanrasvaa sisältävästä margariinista. Huhu sai alkunsa Ilmari Turjan artikkelista Uudessa Kuvalehdessä vuonna 1961. Tunnetuksi tarinaksi levisi sanaleikki:”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne lyödään Suvikultaan.” Osapuolet tekivät asiasta salaisen sovintosopimuksen. Uusi Kuvalehti joutui laajaan ilmoitusboikottiin ja sen ilmestyminen päättyi.

Vuonna 1976 tapahtui yksi Suomen suurimmista rauhan ajan onnettomuuksista. Räjähdys Lapuan patruunatehtaalla johti 40 hengen kuolemaan ja 60 hengen loukkaantumiseen. Castrén & Snellman edusti työturvallisuusrikoksesta syytettyä Patruunatehtaan teknistä johtajaa. Riidan käytyä läpi kaikki oikeusasteet kaikki syytteet hylättiin niin päämiehemme kuin muidenkin syytettyjen osalta. Kyseessä oli yksi Suomen merkittävimmistä työturvallisuusoikeudenkäynneistä, ja sen seurauksena työturvallisuuteen liittyvä rikosoikeudellinen ajattelu Suomessa kehittyi merkittävästi.

Kasvun vuodet 1980-luvulta lähtien

1980-luvun merkittävän talouskasvun jälkeen Suomi syöksyi 1990-luvun alussa syvään lamaan. Työttömyys kasvoi, ja moni yritys joutui vararikkoon. Näinä vaikeina aikoina Castrén & Snellman hoiti useita Suomen suurimpia yrityssaneerauksia ja konkursseja, joista voidaan mainita muun muassa Starckjohann, Polar, Haka ja suurimpana suomalaisena konkurssimenettelynä Kansa-yhtiöiden konkurssi. Castrén & Snellman oli aktiivinen, kun Suomen ensimmäistä lakia yrityksen saneerauksesta valmisteltiin. Vuosikymmenien kokemuksen myötä Castrén & Snellmanista tuli maan johtava asiantuntija maksukyvyttömyysmenettelyissä.

Huippuosaaminen kiperissä maksukyvyttömyysmenettelyissä osaltaan mahdollisti toimistomme laajenemisen myös muille uusille toimialoille. Pikku hiljaa Castrén & Snellman kattoi verotuksen, pääomamarkkinat, yritysjärjestelyt, immateriaalioikeuden ja teknologian alat. Lopulta toimisto kasvoi tarjoamaan koko liikejuridiikan kentän.

Rajat ylittävät kansainväliset toimeksiannot avasivat ovia maailmalle. Samalla Castrén & Snellmanille tuli tarve rakentaa luotettavaa verkostoa kumppanitoimistoihin ympäri maailman. Juristit osallistuivat aktiivisesti kansainvälisten alan organisaatioiden ja järjestöjen toimintaan. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa on ollut toimistolle tärkeää alusta alkaen. Asianajajat ja muu henkilökunta ovat aina olleet aktiivisia Asianajajaliiton toiminnassa. Osakkaat Pekka Sirviö ja Mika Ilveskero ovat muun muassa toimineet liiton puheenjohtajina; Pekka vuosina 1995-1998 ja Mika 2010-2013.

Vuonna 1994 Castrén & Snellman perusti toimiston Pietariin palvellakseen paremmin asiakkaidensa tarpeita Venäjän nopeasti kehittyvillä ja kasvavilla markkinoilla. Pietarin-toimisto oli ensimmäisiä suomalaisia asianajotoimistoja Venäjällä. Vuonna 2007 toiminta laajeni edelleen Moskovaan.

Toimiston palveluvalikoiman laajentuessa ja henkilöstön kasvaessa Castrén & Snellmanin täytyi kehittyä myös rakenteellisesti. Vuonna 1994 Castrén & Snellman muuttui osakeyhtiöksi. Muutama vuosi sen jälkeen toimiston osakkaat laativat ensimmäisen liiketoimintasuunnitelman, joka lienee ensimmäinen toimialalla Suomessa. Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuonna 1995. Talous alkoi jälleen elpyä ja Suomen yrityskauppamarkkinat lähtivät uuteen nousuun. Castrén & Snellman keskittyi hoitamaan suuria yritys- ja rahoitusjärjestelyjä: näistä voidaan mainita esimerkiksi Kone Oyj:n jakautuminen uudeksi KONE Oyj:ksi ja Helsinki–Lahti-moottoritien rakentaminen.

Uuden vuosituhannen alku

2000-luvulle tultaessa Castrén & Snellman jatkoi palveluidensa kehittämistä sekä teki rakenteellisia muutoksia sisäisesti. Osakkaiden voitonjaossa siirryttiin vuonna 2004 true partnership -malliin, jossa yhtiön koko voitto jaetaan tasapuolisesti kaikkien osakkaiden kesken. Samalla mahdollistettiin entistä laajempien voimavarojen käyttö toimiston kehittämiseen asiakkaidemme menestykseksi.

Vuonna 2000 Castrén & Snellman oli aktiivisesti mukana järjestämässä ensimmäistä AIJA (International Association of Young Lawyers) -kongressia Suomessa. Kongressi oli osaltaan merkittävä virstanpylväs kansainvälisten suhteidemme rakentamisessa niin toimistolle kuin koko Helsingin juridisille palveluille. Toimiston juristit ovat edelleenkin erittäin aktiivisia kansainvälisissä järjestöissä, joista yksi tärkeimmistä on International Bar Association (IBA).

Ihmiset, cassulaiset, ovat aina olleet toimiston toiminnan ytimessä. Cassun henkeä, yhteisöllisyyden tunnetta, on vuosien mittaan vaalittu toimistossamme. Vuonna 2008–2009 koko henkilöstö osallistui arvokeskusteluihin. Yhteisesti johdetut arvot ohjaavat tämän päivän cassulaisten jokapäiväistä työtä. Tämä ainutlaatuinen arvotyö ja yhdessä tekemisen meininki ovat tehneet Castrén & Snellmanista halutun ja arvostetun työnantajan.

Yritysvastuun painoarvo kasvaa 

Castrén & Snellman on edelläkävijä myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asioissa.  Vuosina 2011-2017 toimistomme oli ensimmäinen liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, jossa toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja olivat molemmat naisia. Myös naisosakkaiden osuus on suurempi kuin muissa asianajotoimistossa Suomessa.

Yritysvastuusta on tullut olennainen osa liike-elämää. Vastuullisten käytäntöjen edistäminen on päämäärä, joka yhdistää meitä ja asiakkaitamme, ja olemme panostaneet siihen paljon. Neuvomme asiakkaitamme säännöllisesti yritysvastuu- ja compliance-ohjelmien käyttöönotossa ja olemme yritysvastuuverkosto FIBS ry:n jäsen. Vuonna 2015 liityimme Suomen ensimmäisenä asianajotoimistona vastuullista sijoittamista edistävän FINSIF – Finland’s Sustainable Investment Forumin jäseneksi. Vuotta myöhemmin liityimme myös Climate Leadership Counciliin (CLC). Olemme suomalaisista asianajotoimistoista ensimmäinen WWF:n Green Office -toimisto. Olemme toimineet Suomen Olympiakomitean oikeudellisena neuvonantajana vuodesta 2013 lähtien. 

Nykypäivän menestystarinoita

Olemme hoitaneet useita merkittäviä toimeksiantoja vuosituhannen alusta. Erityisesti yrityskaupat ja muut transaktiot ovat nousseet entistäkin merkittävämpään asemaan. Olemme neuvoneet  muun muassa järjestäjäpankkeja Outokummun merkintäoikeusannissa, joka oli yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista. Neuvoimme DNA:ta yhdessä vuosikymmenen suurimmassa IPO:ssa. Suuret rakennushankkeet, kuten E-18-moottoritiehanke, ovat vaatineet toimistomme asiantuntijoilta laaja-alaista osaamista. 

Huomisen juristit

Kun vuosituhannen toinen vuosikymmen lähestyi loppuaan, Suomi juhli 100-vuotisjuhlaansa ja toimistomme 130-vuotista taivaltaan. On selvää, että digitalisaatio muuttaa nyt liike-elämää ja koko maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Meidän tehtävänämme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan uusia menestystarinoita.

Digitaalisen vallankumouksen myötä asiakkaidemme on etsittävä tehokkaampia tapoja toimia, ja yhä useammin he vaativat samaa myös oikeudellisilta neuvonantajiltaan. Uskomme vahvasti, että tekoälystä tulee keskeinen osa tulevaisuuden oikeudellisia palveluita. Olemme ylpeitä siitä, että olemme alamme edelläkävijöitä. Olemme parhaillaan ottamassa seuraavaa askelta ja ryhtymässä hyödyntämään tekoälyä transaktio- ja tarkastusprosesseissa.

Olemme myös Suomen ensimmäinen suuri asianajotoimisto, joka on ottanut uudet sähköisen viestinnän muodot aidosti omikseen. Juristimme julkaisevat vuosittain yli 30 blogikirjoitusta, joissa he kertovat asiakkaillemme eri oikeudenalojen ajankohtaisista asioista. Lisäksi viestimme sosiaalisessa mediassa aktiivisesti oikeustieteen opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Nämä ovat melkoisia saavutuksia alalla, jolla kaikenlainen mainostaminen oli kiellettyä pitkälle 1990-luvulle saakka!

Toimistomme 100-vuotisjuhlaa seuranneilla kolmella vuosikymmenellä Castrén & Snellman on ollut yksi asianajoalan nopeimmin kasvavista yrityksistä, ja henkilöstömme on kasvanut tänä aikana vuoden 1988 viidestätoista nykyiseen yli 300 työntekijään.

Castrén & Snellman on ollut mukana maamme historian monissa vaiheissa. Matkamme alan suunnannäyttäjänä jatkuu.