Senior counsel Jouko Huhtala

Kokenut konkari vertaansa vailla

Elettiin vuotta 1974, kun 23-vuotias Jouko Huhtala aloitti Castrén & Snellmanilla avustavana lakimiehenä. Toimistossa työskenteli Joukon lisäksi neljä osakasta ja heidän nimikkosihteerinsä. Pienestä koosta huolimatta Cassu oli jo tuolloin yksi suurimmista asianajotoimistoista.

Jouko on viihtynyt jo yli 40 vuotta samassa toimistossa. Syy siihen on yksinkertainen.

– Miksi työskennellä jossain muualla? Castrén & Snellman on aina tarjonnut huippumielenkiintoisen työpaikan asianajajalle, Jouko perustelee.

Vuosien varrella Jouko on nähnyt suuria muutoksia niin lainsäädännössä kuin asianajajan työtavoissa.

– Ennen vanhaan, 1970–80-luvuilla, kaikki juristit tekivät kaikkea, erilaisia asiantuntemusryhmiä ei ollut. Asiakasuskollisuus oli huippua ja työt olivat paljon yksinkertaisempia. Paperia tuotettiin paljon vähemmän yksinkertaisesti siitä syystä, että kopiokoneen korvanneella kalkkeeripaperilla oli vaikea tehdä korjauksia, Jouko muistelee.

Juristit työskentelivät hyvin itsenäisesti ja asianajo oli liikeyritysmäisyyden sijasta ammatinharjoittamista.

– Päämiestä laskutettiin, kun kassakirstu oli tyhjä. Päivät olivat lyhyitä ja neljältä lähdettiin kotiin.

Vuosien saatossa jotakin on kuitenkin säilynyt ennallaan: asianajajan työssä keskeisintä on edelleen asiakkuuksien hoitaminen.

– Ytimeltään työ on aivan samaa. Tämä on luottamustyötä: asianajajan täytyy tulla toimeen asiakkaan, vastapuolen ja virkamiesten kanssa. Työn eettisyyttä, hyvää asiointitapaa mietittiin tuolloinkin.

Noin 150 välimiesjutussa välimiehenä toiminut Jouko on Suomen parhaita riitojen ratkaisijoita. Uran varrelle on sattunut suuria oikeusjuttuja, kuten erilaisten konkurssipesien sovitteluja ja niihin liittyviä riitoja. 2000-luvulla Cassun riitojen ratkaisijoita on työllistänyt suuri tupakkaoikeudenkäynti. Yksi Joukon mieleenpainuvimmista oikeusjutuista oli vuoden 1976 Lapuan patruunatehtaan räjähdys, josta tuli aikansa suurin työturvallisuusjuttu. Tapaus muutti työturvallisuuteen liittyvää rikosoikeudellista ajattelua Suomessa merkittävästi ja opetti toimimaan eri toimistoista olevien kollegoiden kanssa tiimissä.

Riitaoikeudenkäynneissä Joukoa kiehtoo asianajajan itsenäisyys ja nopea strategisointi.

– Asianajajan täytyy osata yhdistää mitä eriskummallisimmat faktat lainsäädäntöön ja hallita menettelysäännökset. Oikeussalissa asianajaja myy asiansa kuulijoille. Silloin työn itsenäisyys tuleekin parhaiten esille. Parasta on se, kun olet yksin oikeussalissa, etkä voi enää kysyä keneltäkään mitään. Noin kolmenkymmenen sekunnin aikana asianajajan on päätettävä, mitä ja miten hän argumentoi, sekä arvioitava miten vastapuoli ja vastaaja siihen reagoivat.

Helmikuussa 2011 Jouko päätti luopua osakkuudestaan 32 vuoden jälkeen. Nyt hän paneutuu asiakastoimeksiantojen hoitoon Senior Counsel -lakimiehenä. Eläkkeelle tämä konkari ei vielä haikaile.

– Juristi on aina juristi. Olen innolla riitelijä loppuun asti, Jouko hymyilee.